Eläkkeet, niiden indeksikorotukset, verotus etc

Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä, enkä kuulu millään muotoa “huonompiosaisiin” eläkeläisiin, mutta noin niinkun periaatteen tasolla omaa tilannettanikin peilaten ihmettelen milloin eläkkeiden indeksikorotukset saadaan sille tasolle, että sillä olisi jotain merkitystä? Onko niin, että nyt kansan-tms. -eläkkeen varassa olevat “suurten ikäluokkien ihmiset” on saatava pois väestönlaskennasta ennen kuin valtiolla on varaa tai mahdollisuuksia tehdä merkityksellisiä parannuksia niille ihmisille, jotka eläkkeen turvin elämäänsä elävät?

Vuonna 2021 työeläkkeiden indeksikorotus on 0,5%. Itselläni verotus kiristyy täysin saman verran, mutta laskenkin itseni pois tästä keskustelusta kertomaani pohjustukseen vedoten.
Muistissa on reilun kymmenen vuoden takaiset - muistaakseni 2-3% indeksikorotukset -, jotka silloin vakuuttivat itseni nuorena eläkeläisenä, liikenteessä vammautuneena, siitä että hyvin tämä tulee menemään. Käytännössä kaiketi tuollaista tahtia olisi täysin mahdoton pitää yllä, mutta sanotaan, että yhtälailla, kuin työn tai yrittämiseen liityvien kilpailukykyä lisääviin verotusseikkoihin pitäisi puuttua, niin pitäisi myös pitää tämä ns. kolmas porukka mukana leivänsyrjässä. Jos meinaan lähdetään siitä lähtökohdasta, että kaikki ovat ns. tasavertaisia.
Rahaa, kun riittää niin penteleesti ympäri maailmaa ja jopa jossain määrin naurettaviinkin ns. kohteisiin, myös kotimaassa.

Ammattiyhdistykset - voi tsiisus! -, Hjallis on puhunut lyhyestikin naulan kantaan niiden verottamisesta ja/tai verottamatta jättämisestä, mutta henkilökohtaisesti voin kertoa, että käsitykseni mukaan maksan eläkeläisenä enemmän veroa, kuin työelämässä mukana oleva kanssakumppanini. Tämä ei ole tarkistettu fakta, mutta olen ollut tässä uskossa jo vuosia.
Ei tääkään oo ihan oikein, mun mielestä?

Ammattiyhdistykset mainitsin äsken sen vuoksi, että aloin kuuntelemaan herra Harkimoa tarkemmin sen jälkeen, kun ensi kerran kuulin hänen selvityksensä ammattiyhdistysten verokikkailusta yms… Siellä olisi instansseja, joista irtoasi - sori, lyhyt matikka - sen verran verovaroja, että niillä saataisiin kustannettua esim. 1,5-2,5% indeksikorotukset eläkeläisille. Niillä olisi oikeesti jotain merkitystä. Tämä äskeinen skaala siitä, että muistini mukaan palkkoja korottava indeksi on ensivuonna 2,5%.

#Verotus, #verovarojen kohdentaminen, #kilpailukyky pieni- ja keskisuurilla yrityksillä, jotka ovat taloutemme vetureita.

6 tykkäystä

Olen samaa mieltä kanssasi tästä asiasta. Olen itsekin työkyvyttömyyseläkkeellä , enkä mielestäni kuulu mitenkää huonompiosaisiin eläkeläisiin.

1 tykkäys

Indeksikorotusten aika on näköjään jo ohi.Ns.Takuueläkkeen korotus ääntenkalastelun
tapaan nousee kohta kansaneläkkeen tasolle.
Nykyään eläke kertyy korkeakoulututknnoista, vanhemmuuden, hoitoajan myötä erilailla kuin aikoinaa .
Samoin eläkkeiden siis pienten verotus kohtuutonta.

Itse jäin työeläkkeelle vuosi sitten. Suuresti hämmästyin kun huomasin maksavani todellakin enemmän veroa eläkkeestäni kuin aikanaan palkastani. Pahinta asiassa on se, että kertyneestä pienestä työeläkkeestä verot on jo kertaalleen maksettu. Onko todella niin, että yli 40 vuotta työelämässä olleelta, aina veronsa maksaneelta ihmiseltä on oikeus ottaa verot vielä toiseen kertaan sitten kun hyvin ansaitulle eläkkeelle pääsee? Ostovoima tipahti nollaan, ne elinkustannukset kun pysyvät samana, jopa vuosittain nousevat, riippumatta siitä onko eläkkeellä vai ei. Tämä asia pitää korjata!

5 tykkäystä

Koska toivon keskustelua, jatkan aihetta Eläketurvakeskuksen sisällöllä. Puhutaan vaikka eläkkeiden rahoituksesta hiukan;
"
Työeläkkeiden rahoitustilastot

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.Eläkevarojen määrä kasvoi vuoden 2019 aikana 21,8 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 218,0 miljardia euroa. Hyvän sijoitusvuoden takia sijoitustuotot olivat 23,9 miljardia euroa. Eläkkeitä maksettiin 29,0 miljardia euroa ja työeläkemaksuja kerättiin 23,1 miljardia euroa.

Eläkevarat sisältävät kaiken työeläkevastuiden kattamiseen tarkoitetun omaisuuden. Suurin osa eläkevaroista on sijoitusomaisuutta, jota oli vuoden lopussa 216,3 miljardia euroa.

Eläketurvakeskus kokoaa aikasarjoja eläkelaitosten tilinpäätöksistä. Eläkelaitokset ilmoittavat myös tietoja eläkkeiden kustannustenjakoa varten. Työeläkkeiden rahoitukseen liittyvät taulukot julkaistaan vuosittain Eläketurvakeskuksen Tilastotietokannassa. Tämän lisäksi eläkkeiden rahoitukseen liittyviä tilastotietoja esitetään Eläketurvakeskuksen tilastoja -julkaisusarjassa.

Tilinpäätöslukuja

Eläkelaitosten tilinpäätöslukuja on tilastoitu vuodesta 2007. Taulukot sisältävät lukuja maksutulosta, sijoitustuotoista, maksetuista eläkkeistä, hoitokuluista, eläkevaroista ja vakavaraisuudesta.

"
"Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 195 000 työkyvyttömyyseläkkeensaajaa. Heidän osuutensa työikäisestä väestöstä oli noin 6 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2009, työkyvyttömyyseläkettä sai 263 000 henkilöä, ja heidän osuutensa työikäisistä oli 8 prosenttia. Kymmenessä vuodessa määrä on siten laskenut neljänneksellä (26 %) ja väestöosuus 2 prosenttiyksiköllä.

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus 16-64-vuotiaasta väestöstä oli pienin Ahvenanmaalla (3,4 %), Uudellamaalla (3,9 %) ja Pohjanmaalla (4,8 %). Osuus oli suurin Kainuussa (9,1 %). Kainuun lisäksi yli 8 prosenttia työikäisistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä myös Etelä- ja Pohjois-Savossa (8,5 %) ja Lapissa (8,1 %).
"

"

Vuoden 2019 lopussa eläkettä maksettiin Suomessa noin 1,6 miljoonalle henkilölle. Heistä naisia oli hieman yli puolet, noin 900 000 henkilöä. Nuoret eläkeläiset saavat usein pelkkää kansaneläkettä.

Kaikista eläkkeensaajista 1,5 miljoonaa asui Suomessa. Suomen väestöstä 28 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia.

Eläkelajeittain tarkasteltuna naisten osuus oli suurempi kaikissa muissa paitsi työkyvyttömyyseläkkeissä, joissa sukupuolten väliset osuudet olivat yhtä suuret.

Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli hieman alle 60 000.

– Pääosa ulkomailla asuvista saa vanhuuseläkettä ja valtaosa asuu Ruotsissa, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Jo yli miljoonalle suomalaiselle pelkkää työeläkettä

Vuonna 2019 eläkettä vain työeläkejärjestelmästä saavien määrä ylitti ensimmäisen kerran miljoonan henkilön rajan. Heidän osuutensa kaikista eläkkeensaajista oli reilut 60 prosenttia. Miehistä pelkkää työeläkettä sai 70 prosenttia ja naisista 56 prosenttia.

Kaikista eläkkeensaajista työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai kolmannes (32 %).

– Vain kansaneläkettä sai kuusi prosenttia. Tämä päti sekä miehiin että naisiin. Kansaneläkkeen merkitys on hitaasti vähentynyt, kertoo Palotie-Heino.

Nuorille eläkeläisille usein vain kansaneläkettä

Vuoden 2019 lopussa 20–29-vuotiaista eläkkeensaajista pelkkää kansaneläkettä sai lähes 90 prosenttia ja 30–39-vuotiaistakin kolme viidesosaa (62 %).

50 ikävuoden jälkeen vain kansaneläkettä saavien osuus putoaa jyrkästi ollen yli 60-vuotiailla enää noin 3 prosenttia. Pelkkää työeläkettä saavien osuus puolestaan kasvaa merkittävästi.

Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisjulkaisusta Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2019 . Julkaisu sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saavista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta. "

Eläkkeitä maksettiin 29mrd€ ja hyvän sijoitusvuoden turvin niitä saatiin eläkemaksuineen kasaan +47mrd€.

Edelleen odottaisin edes hypoteettista keskustelua siitä mitä tulee tapahtumaan 10-20 vuoden päästä, kun nämä isot ikäluokat poistuvat väestönlaskennasta. Viisaammat kommentoijat kuluttavat tähän vähemmän energiaa, kuin esim. allekirjoittanut.
Lähtökohtainen ajatukseni oli se, milloin, tai miten, eläkkeiden indeksikorotukset saadaan sille tasolle, että “niillä elää”.

1 tykkäys