Kevään 2021 kuntavaaleissa tulee olemaan yli 100 Liike Nyt ehdokasta Helsingissä. Ehdokkaitamme haluavat tietää, mitä asioita te hyvät helsinkiläiset haluatte Liikkeen ehdokkaiden ajavan?
Sana on vappaa! Ideoita ja ehdotuksia, niin pitkälle valmiiksi mietittyjä kuin myös ajatuksen poikasia otetaan kiitollisena vastaan!
Mikä on puolueen kanta ja ehdokkaiden linjat seuraaviin asioihin, sekä ovatko asiat nk. omantunnon asioita, joissa henkilö äänestää oman kantansa mukaan vai puoluelinjauksia.
Koulukiusaamiseen puuttuminen on ehdottomasti tärkeä ja vakava asia, johon pitää puuttua.
Syrjäytymisen ehkäiseminen erityisesti nuorten henkilöiden osalta. Jos nuoret pääsevät syrjäytymään, on kerrannaiskustannus yhteiskunnalle valtava.
Mitä voitaisiin tehdä? Tutkimusten mukaan sosiaaliset suhteet harrastuksissa ovat yksi keskeinen tekijä jotka estävät syrjäytymistä ja liikunnan hyödyt tuntee varmaan jokainen. Kuntatasolla ei voida muuttaa valtiollista urheilun rahanjakoa, joka omasta mielestäni keskittyy liikaa huippu-urheiluun liikuntaharrastamisen sijasta. Mitä kunta voisi kuitenkin tehdä, on tarjota palvelusetelin tapaisia harrastusseteleitä, joilla vähävaraiset perheet voivat maksaa harrastusten aiheuttamia kustannuksia ja tarjota näin lapselleen harrastuksen. Jotta etu ei mene muuhun käyttöön, voisi se olla henkilökohtainen ja se voitaisiin kelpuuttaa ainoastaan ohjatussa harrastustoiminnassa Uudenmaan alueella.
Toisaalta lapset liikkuvat liian vähän. Tätä voitaisiin parantaa lisäämällä liikunta- ja harrastuspaikkojen määrää tarjoamalla tällaisia palveluita tarjoaville yksityisille yrityksille vuokrahelpotuksia kaupungin tonteilla jolloin liikuntamahdollisuuksia olisi todennäköisesti enemmän. Tämä auttaisi myös ensimmäistä ongelmaa, kun harrastusten hinnat laskisivat.
Nuoria ei kuitenkaan pelasta vain liikunta ja harrastaminen vaan työllistyminen ja sosiaalipalvelut tulee olla myös kunnossa. Erityisen tärkeitä ovat mielenterveyspalvelut ja näkisinkin perusteltuna kohdentaa Helsingin mielenterveys ja päihdetyötä yhä voimakkaammin nuoriin suuntautuvaksi.
Työllistymisen osalta kaupunki ei luonnollisesti voi tehdä paljoakaan koska valtaosa työllistyy yksityisen sektorin yrityksiin. Kaupunki voisi kuitenkin ottaa nuoret paremmin huomioon tarjoamissaan kesätyöpaikoissa. Ensinnäkin haut ovat aivan liian monimutkaisia ja vastaavat aikuisten työpaikkahakua CV:n ja saatekirjeen kera mikä saa pahimmillaan nuoret jättämään haun kesken kun haku on paljon itse työtä haastavampi rasti. Toinen asia olisi että näitä työpaikkoja tulisi tarjota ensisijaisesti niille, kellä ei ole vielä aiempaa työkokemusta. Kaupungit monesti valitsevat jo alle 18v työtehtäviin niitä, joilla on aiempaa kokemusta kun tämän ajan pitäisi olla juuri sitä, jolloin jokainen saa edes jonkin työkokemuksen tulevaa uraansa aloittaen. Eli kaupungin kesätöistä tällainen rankkaus pois ja työt ensisijaisesti niille joilla ei aiempia työkokemuksia ole. Luonnollisesti jos työssä sitten toimii vastuuttomasti, voin työn menettää kuten normaalisti mutta näin saataisiin mahdollisimman monelle edes mahdollisuus näyttää taitonsa kun samat nuoret eivät harjaa paikkoja vuodesta toiseen.
Ai kun sattui somasti Markkus kirjoittamaan!
Juurikin näin, näitä asioita todellakin kannattaa ajaa ja voimalla.
Tietysti jos ei kantti riitä niin eiköhän ne muut sitten sanelekin…vai missä nämä maakunnan hiljaiset oikein nytkin vaikuttavat…
Malmin lentoasema on tuskin seuraavalla kaudella valtuuston tai lautakuntien listalla muodossa missä päätetään alueen palauttamisesta ilmailukäyttöön. Jos jotakin Malmin lentoasemaan liittyvää tulee esille, niin minulla ei ole henkilökohtaista preferenssiä suuntaan taikka toiseen. Äänestäisin ensisijaisesti puolueen linjauksen mukaisesti, muta varmaan kysyisin ensin Nettiparlamentin neuvoa.
Keskustatunnelista itselleni tulee ensimmäiseksi mieleen kevyenliikenteen tunneli, joka on päätetty rakentaa ja toisena erityisesti viime vuosikymmenen alussa tapetilla ollut autoliikennetunneli keskustan alitse. Tämä tunneli oli uudestaan tapetilla 2019, jolloin se “kuopattiin lopullisesti” raha- ja ympäristökysymysten takia. En kannata keskustatunnelin rakentamista alkavalla kaudella, mutta en näe sitä “lopullisesti kuopattuna” hankkeena, ideassa on hyviä ja huonoja puolia.
Katajanokka ei ole maailman paras matkustajasatama. Liikenne kulkee ulos Skattalta yhden sillan ylitse ja kaikki on puolittain tukossa kun laiva saapuu Tukholmasta Käveleminen palveluihin ja keskustaan on Skattalta huonommassa kelissä ikävää taapertamista ilman näköyhteyttä maaliin eli keskustan palveluihin. Eteläsatamastakin on tarpominen, mutta sentään on näköyhteys palkintoon ja liikenteelläkin on vähän enemmän reittejä ulos ja sisään satamasta. Toisaalta jos potkitaan laivat pihalle Skattalta, niin sitten on reilua potkia laivat pihalle Eteläsatamastakin. Covid-19 on osoittanut, että kelluvat ryyppyputket Viroon ja Tukholmaan eivät elä ilman rahtiliikennettä, mikäli matkustajamäärissä tapahtuu suuria muutoksia. Tämän rahtiliikenteen määrä ei siirry Länsisatamasta Vuosaareen, koska se kulkee matkustajaliikenteen kyydissä hinnoiteltiinpa liikenne miten hyvänsä. Liikenteen pitää jotenkin päästä ulos Länsisatamasta ja luonnollisin suunta on Länsiväylän alku. Vapaavuoren ajama satamatunneli ei tässä suhteessa ole aivan pöljä idea.
Keskustan liikkeet eivät ole kuolemassa siksi, että pahat vihreät kurittavat yksyitysautoilevia kokoomuslaisia espoolaisia, jotka ajavat bemareillaan keskustaan shoppaamaan. Keskustan liikkeet kuolevat verkkokauppojen tarjontaan sekä kauppakeskuksiin. Forum ja Kamppi ovat yhdessä jo niin isoja, että ne muodostavat oman kaupungin kaupungin sisälle ja tässä kaupungissakaan ei ole kaikkia liiketiloja käytössä. Molempiin pääsee näppärästi edelleen autolla ja länsiväylältä pääsee mukavasti tunnelilla Stokkan halliin, mutta siitä huolimatta Stokka on konkurssikypsä. Aleksi 13 ja kaverit maksoivat valtavasti kiinteitä kuluja liiketiloistaan, mutta eivät kyenneet muuttuneessa kilpailutilanteessa tarjoamaan mitään sellaista lisäarvoa, että se olisi kasvattanut ovesta sisään astuvien ostavien asiakkaiden määrää. Covid-19 oli tämän rakenteellisen muutoksen viimeinen niitti, kun ihmiset katosivat etätöihin ja nettikauppoihin. Se mitä kaupunki voisi tietysti tehdä on osoittaa kaavoituksella, että tilat jotka kannattamattomilta liikkeiltä vapautuvat, täytyy edelleen säilyttää liiketiloina. Jos liikepaikka makaa tyhjänä, se ennen pitkää panostaa omistajia laskemaan tilojen vuokria ja houkuttaa uusia yrittäjiä. Mutta onko se vapaata markkinataloutta ja tekevätkö liikkeet keskustasta elävän? Kaupunki voisi myös tarjota markkinointi ja rahoitusapua uusille yrittäjille joillakin ehdoilla ja tavoilla, mutta tämäkään ei ole täysin ongelmatonta. En osaa sanoa, mutta siitä että keskustaa pitää elävöittää ja sen vetovoimaisuutta yrittäjien osalta pitää kasvattaa.
Kahdella tuolilla istumisella vissiin viitataan siihen, että tehdään päätöksiä, jossa toisella kädellä annetaan omaan taskuun ja toisella otetaan muiden taskusta? Sitä en hyväksy ja puutun, mikäli sellaista havaitsen.
Kunnallisvero prosentti on oikein siinä vaiheessa, kun kerätyillä varoilla tuotetaan niitä palveluja laadukkaasti kuntalaisille, joita kuntalaiset tarvitsevat ja jotka tekevät meidän stadista parhaan paikan asua ja elää. Jonakin vuonna tarvitaan rahaa enemmän ja jonakin vähemmän, pelkkään prosenttiin tuijottaminen ja asioiden ohjaaminen ainoana tavoitteena leikata veroprosenttia on minusta äärettömän vaarallinen tapa toimia. Prosentti saadaan varmasti alas hetkellisesti pistämällä vaikka koko sosiaalitoimi pihalle tai päästään hetkellisesti jakamaan osinkoa helsinkiläisille kun myydään kaikki Helsingin omaisuus yksityisille. Päätösten pitää kantaa tulevaisuuteen ja perustua siihen lähtökohtaan että kunnan tehtävä on tehdä ja tuottaa asioita, jotka tekevät meidän stadista parhaan paikan asua ja elää. Kunnan ja valtion tehtävä on nimenomaisesti huolehtia sellaisista asioista, jotka ovat kaikille tarpeen, jotta he voivat toteuttaa omia pyrkimyksiään samalta viivalta. Sellaiset asiat, joiden onnistumista mitataan ensisijaisesti osakkaille jaetuilla voitolla, kuuluvat yrityksille eivät kunnalle tai valtiolle.
Hei, liityin viimeviikolla Liike Nyt puolueeseen. Olen aluksi vain nettijäsenenä, koska haluan tutustua tarkemmin puolueen tämänhetkiseen toimintaan. Ymmärrän, että on pienpuolue, mutta yllättävän “hiljainen” puolue, vaikka maailmassa kuohuu. Kuntavaaleissa ehdotettujen asioiden ajamisista löytyy vanhat tutut aiheet, Malmin lentokenttä ja nuorison pahoinvointi. Molemmat tärkeitä asioita , mutta löytyisikö vielä jotain uutta ? Sitä minä etsin puolueelta Liike Nyt. Omat ajatukset olisi esim. saada Helsingin keskustasta siistein ja kaunein pohjoismaan kaupunki. Panostaa siisteyteen, tosiasia on se , että keskusta ole mikään siisti paikka. Roskikset pursuavat jne… haastaa myös Helsingin asukkaat talkoisiin. Toinen asia olisi edelleen tukea Helsingin pienyrittäjiä, löytää uusia keinoja pitää yrityksiä pystyssä ja tulevaisuudessa, kun rajat aukeaa, uskon, että Helsinkiin ryntää turisteja. Näin saadaan taas yrittäjät henkiin. Jotain näitä itse ajattelen, toivoisin Liike Nytin tarjoavan jotain muuta kuin sitä samaa, mitä muut puoleet, ovat tarjonneet.
Hyvää iltaa.
Yksiselitteinen tavoitteeni on nykyisen prosessin pysäyttäminen, kentän palauttaminen siihen elinvoimaiseen tilaan, jossa se vielä muutamia vuosia sitten oli, sekä edelleen kehittää alueesta helsinkiläinen innovaatio- ja yrityskeskus historiallisia, kulttuuri- ja ympäristöarvoja kunnioittaen.
Lentäminen on edelleen korvaamaton liikkumisen muoto. Päästötön lentäminen on lähitulevaisuutta.
Asiantuntemukseni ei toistaiseksi riitä näiden kysymysten kommentointiin.
Jos kaupungin keskustassa ei ole varaa harjoittaa liiketoimintaa eikä asua, on tilanne kestämätön. Tuskinpa kiinteistöjen omistajillakaan on varaa niitä tyhjillään seisottaa. Tuskin kaikkia tiloja asunnoiksi voidaan muuttaa.
Asiakkaat pitävät elinvoimaiset liikkeet hengissä. Kaupungin tehtävä on tarjota toimivat yhteydet asiakkaiden saavuttaa keskusta, sekä luoda miljöö viihtyisäksi.
Jos kysymyksellä tarkoitetaan eturistiriitatilanteita, niitä on syytä välttää. Ja jos välttäminen ei onnistu, ne on syytä tunnistaa ja tunnustaa, sekä jäävätä itsensä kyseisestä päätöksenteosta.
Käsittääkseni Helsinki ei harjoiteta aktiivista asukkaiden alueellista erottelua, vaan se tapahtuu itsestään. Yleensä tulotason tai etnisyyden mukaan. Tulisiko kaupungin pyrkiä aktiivisemmin sekoittamaan eri ryhmittymiä? Tämä on varmasti erittäin paljon mielipiteitä jakava kysymys. Itse tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olen tottunut elämään monimuotoisessa ympäristössä.
Korotusvaraa tai -tarvetta ei ole.
Haluaisin, että täällä Helsingissä otettaisiin huomioon koulukiusaaminen ja nuoret. Nuoret voivat huonosti kaiken ikäiset. Monet koulut ovat huonossa kunnossa: on home kouluja. Kouluja lopetetaan ja laitetaan yhteen . Luokkakoot tulevat liian isoiksi.
Rakentaminen Helsingissä on todella tiivistä. Ei ajatella luontoa ja maisemia.Täytetään merta ja rakennetaan lisää. Esim Lauttasaari ja Jätkäsaari…Puistot pitäisi säilyttää ja luontoalueet. Ihmiset haluavat nauttia luonnosta.
Lumen hävittäminen toisella tapaa. Kaadetaan liikaa mereen.Mukana on varmasti paljon veteen sopimatonta.
Kiitos ehdokkaille hienoista ja kattavista vastauksista.
Pahoitteluni hieman epäselvistä kohdista:
Hei Heidi, toivoisin, että joku ajaisi nykyisten helsinkiläisten viihtymistä Helsingissä. Vihreät haluavat rakentaa kaikki rannat ja metsät täyteen ja siten tiivistää kaupunkia. Tämä näyttäytyy vanhoille stadilaisille siltä, ettei meillä ole väliä, kunhan saadaan lisää asuntoja muualta tuleville. Ihmetyttää, miksi se kaikki pitää tehdä vanhojen kaupunkilaisten viihtyvyyden kustannuksella? Meidän vanhat kävelyreittimme ovat täynnä väkeä ja meteliä, luonto on paennut väkimääriä johonkin kauas. Aiemmin pääsi metsään, jossa oli pienet polut ja sai kulkea rauhassa, nyt on leveät kulkureitit ja joka paikassa väkeä. Eikö Helsingistä löydy tonttimaata muualta kuin Malmilta, Koivusaaresta ja Kalasatamasta?
Esim. Lauttasaareen rakennetaan koko ajan lisää, väestömäärä on jo niin suuri, etteivät lapset mahdu lähipäiväkoteihin ja -kouluihin, mutta vielä halutaan Koivusaareenkin valtavat merentäytöt ja rakennustyömaat. Mihin nämä Koivusaareen muuttavat vievät lapsensa hoitoon? Missä sadat koivusaarelaiset lapset käyvät koulunsa?
Korona-aikana on tuntunut, että hallitus ja myös Helsingin kaupunki lyövät meitä työssä käyviä perheettömiä kuin vierasta sikaa, minkä vuoksi itsekin nyt katselen esim. Liike Nyt:iin päin ja muihin uusiin tuuliin päin. Helsinkiläisistä asuntokunnista vajaa 50 % on yksineläviä, mutta kaikki puolueet puolueet tuntuvat ajavan vain perheellisten eli lasten ja nuorten asemaa (ymmärrän hyvin, että heissä on tulevaisuus, mutta usein samalla puolustetaan myös perheellisten aikuisten asioita). Näin koronavuonna kun on kuulunut tätä, että perheettömänä pitäisi koko ajan vain möllöttää yksin kotona ja kukaan ei kanna huolta normaalien työssä käyvien ihmisten terveydestä JA Helsingin kaupunki harjoittaa yhdenvertaisuuslain vastaista diskriminointia Razmyarin johdolla uimahalleihin iän ja terveydentilan perusteella, haluaisin, että olisi jokin taho, joka puolustaisi meitä työikäisiä kunnallisveronmaksajia. Olen aiemmin ollut ihan iloinen veronmaksaja, mutta nyt on mennyt kuppi nurin, koska vaikka maksan samat verot, en käytä mm. Julkista terveydenhoitoa, päivähoitoa, koulua eli ainoat, joita käytän, on julkinen liikenne ja liikuntapalvelut (jos jälkimmäiseen saisi mennä). Vaikka itse en ole ravintola-, matkailu- tai palvelualalla, kismittää, että ainakin valtakunnan päättäjät ovat tyystin unohtaneet näiden alojen ja ihmisten ahdingon - sulkevien tehtaiden työntekijöille ja kulttuurialalle kyllä löytyy empatiaa päättäjien omista sidonnaisuuksista ja tuttavapiiristä johtuen, vaikka ravintola- jne. alojen työllistävyys on korkeampi.
Haluaisin siis, että joku ajaisi seuraavia: