Voisiko Vaasasta ajaa autolla siltaa pitkin Uumajaan jo 2030-luvulla? Miljardihankkeesta ovat nyt kiinnostuneet myös ulkomaiset sijoittajat.
VOISIKO Vaasasta ajaa autolla siltaa pitkin Uumajaan?
Vanha unelma Suomen ja Ruotsin yhdistävästä sillasta elää yhä varsinkin Vaasan seudulla. Se sai vastikään merkittävän piristyksen, kun aiemmin tänä vuonna aiheesta ilmestyi asiantuntijoiden tekemä laskelma, karttaharjoitus ja teknisiä vaihtoehtoja esittelevä esiselvitys.
Siinä tekniikan tohtori Esa Eranti ja professori Antti Talvitie piirsivät Merenkurkun yli kaksi reittiä: suoremman punaisen ja saaria hyödyntävän sinisen, joiden kautta maiden välin ajaisi autolla alle tunnissa.
Silta Ruotsiin ei olisi varsinaista siltaa kuin osan matkaa, suurelta osin reitti kulkisi kiinteää maapengertä pitkin. Ensimmäinen reitti on alle 60 kilometriä, toinen alle 80 kilometriä.
”Mahdollinen se on. Sen toteutumisen todennäköisyys riippuu poliittisesta tahdosta. Jos haluamme Suomen talouteen piristysruisketta, tässä olisi hyvä mahdollisuus”, sanoo Eranti.
Silta maksaisi noin 3–5 miljardia euroa. Hanke on siis suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin tunnin juna -hankkeet Helsingistä Tampereelle ja Turkuun. Eranti laskee, että suunnittelu veisi viisi vuotta ja rakentaminen yhtä kauan. Pengertä tulisi sinne, missä syvyys on alle kahdeksan metriä ja siltaa sinne, missä on syvempää
Hänen mukaansa silta parantaisi varsinkin suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada tuotteensa ostajille Eurooppaan nopeammin, varmemmin ja halvemmin. Reitti olisi todennäköisesti maksullinen.
TAVALLISEN turistin silta saa pohtimaan mahdollisuutta, jossa talvilomalainen tankkaa tai lataa autonsa Seinäjoella ja ajaa siitä suunnilleen pysähtymättä Åreen, ilman muutaman tunnin laivamatkaa.
Merenkurkun sillan myötä Suomi ei myöskään olisi enää niin ”saari” yhteyksissään länteen ja etelään.
”Tässä on nyt lyöty pöytään kaksi vaihtoehtoa keskustelun pohjaksi”, Eranti sanoo.
Keskustelua on syntynyt.
Merenkurkun neuvoston hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand (r) sanoo, että ulkomaalaiset sijoittajat ovat ottaneet yhteyttä, kun aihe oli esillä kesällä ja syksyllä varsinkin Pohjanmaalla.
”Meihin on ollut syksyn aikana yhteyksissä useampi mahdollinen ulkomaalainen rahoittajataho, mutta en voi mennä yksityiskohtiin. Maailma on täynnä rahaa, joka etsii järkeviä sijoituskohteita. Tällainen pohjoismainen, pitkän aikavälin matalariskinen infrahanke kiinnostaa”, Strand sanoo.
Hän pitää selvänä, että siltaa rahoittaisivat ensisijaisesti Suomi, Ruotsi ja EU, mutta niiden lisäksi ulkopuolisella rahoittajalla voisi myös olla merkittävä rooli. Se saisi sillan käyttömaksuista tuoton.
Strandin mukaan hanke on vaikuttavuudeltaan suurempi kuin tunnin junat, koska silta kytkisi Suomen kiinteästi Eurooppaan.
Silta olisi myös tunnin junia halvempi.
”KYSE on suuremmasta strategisesta kuvasta kuin vain Merenkurkun alueesta. Siinä Pohjois-Norjan satamat kytkeytyvät Venäjän ja Kiinan markkinoille asti. Samalla yhteydet Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan paranevat”, Strand sanoo.
”Tästä on puhuttu aina, lehtileikkeitä löytyy 70-luvulta asti. Mutta se mikä tekee tästä nyt uuden tilanteen on se, että Eranti ja Talvitie tekivät asiasta tekniset analyysit.”
Asia otetaan nyt niin tosissaan, että Merenkurkun neuvosto perustaa alkuvuodesta hankkeen, jossa selvitetään asiantuntijoiden voimin rahoitusvaihtoehtoja.
”Se pitää nyt vaan tehdä. Tavoite on, että meillä on 30-luvulla kiinteä yhteys siinä. Tämä ei ole huuhaata, vaikka joku voisi niin kuvitella”, Strand sanoo.
SELVITYKSEN toinen tekijä, professori Talvitie on sitä mieltä, että sillasta pitäisi tehdä nyt perusteellinen teknis-taloudellinen selvitys. Hän pitää sillan hyötyjänä koko suomalaista teollisuutta, koska silta muun muassa lisää teollisuutta ja työpaikkoja varsinkin Pohjanmaalla ja laajemmin Tampereen yläpuolella.
”Sen suuri etu on, että se palvelisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Tavaraliikenne usein unohdetaan, vaikka sen merkitys on suuri”, Talvitie kertoo.
Hän arvioi, että sillan kautta suomalaiset vientituotteet päätyisivät muualle Eurooppaan ja Amerikkaan halvemmalla ja muutaman päivän nykyistä aiemmin.
Ylipäänsä silta voisi vähentää suomalaisyritysten logistiikkakustannuksia, kun vientituotteita ei enää tarvitsisi lastata laivaan Etelä-Suomen satamissa. Ei olisi huolta jäänmurrosta, lakoista eikä aikatauluista, Talvitie perustelee.
Ennen siltaa Vaasan ja Uumajan väliin on kuitenkin luvassa toinen, tutumpi yhteys. Välille tarkoitettu uusi Wasalinesin laiva valmistuu Rauman telakalta ensi vappuna.
