Tähän sen verran kommentia, että suurimpien vuokranantijien omistajia ovat eläkevakuutusyhtiöt. Kojamo lienee ainoa, jossa AY on, kaikki järjestöt mukaan luettuina, suurin omistajakunta n. 32% osuudella. Mm SAK omistaa Kojamosta jopa 0,31%.
Hyvä työntekijä on ansainnut tes palkan ja jopa enemmän, ongelma on mielestäni se, että sama palkka pitää maksaa kaikille. Esim. Hoitajamitoituksessa, on mahdotonta ottaa huomioon sitä, että tehokkuus työntekijöillä ei ole läheskään sama kaikilla. Ja varmasti pätee kautta työelämän.
Mä jätän tän vaan tähän. Kukin järki-ihminen ymmärtää, että ei tämä oikein ole.
Nykyinen hallitus vielä muistaakseni haluaisi tehdä pääomaverotuksesta progressiivista, mutta ay-liikkeiden sijoittamisen verovapauteen ei kiinnitetä huomiota.
4 tykkäystä
Minusta AY-liikkeiden osalta Liikkeen kärkiteema tulisi olla niiden vaikutusvallan eli korporatismin vähentäminen. Toki Kojamon toiminta on moraalitonta, mutta on kuitenkin enemmän seuraus siitä että AY-liikkeiden valta on mitä on.
Korporatismin osalta syyttävä sormi kohdistuisi myös tasaisemmin, eikä olisi pelkoa leimautua vain oikeistolaiseksi Ay-vastustajaksi. Miksi näin, no koska EK ja muut työnantajaliitot ovat tutkitusti olleet eniten edustettuja erilaisissa lainsäädäntöhankkeissa ja komiteoissa, lisäksi niiden työllistävän vaikutuksen takia niiden vaikutusvalta valtakunnallisella tasolla on kaikista suurin.
Korporatismi heikentää myös Liikkeen ajatusten toteutumista. Mitä hyötyä siitä on, jos Liikkeen edustajat tekevätkin päätöksiä Liikkeen nettiparlamentin nojalla kun samaan aikaan päätökset valmistellaan ja usein myös hyvin pitkälle ratkaistaan näissä työryhmissä (kaivostyöryhmä hyvä esimerkki) jossa työmarkkinajärjestöt käyttävät suurta sanavaltaa ohi virallisen poliittisen järjestelmämme.
Ay-liikkeen suurin ongelma on puoluesidonnaisuus, joka ei kuitenkaan yllä jäsenistöön. Verrataan esim. etelä-pohjanmaan duunareiden liittoihin kuulumisprosenttia alueelliseen SDP:n kannatukseen. SDP on painotaakka AY-liikkeelle kuten kokoomus ajoittain työnantajaliitoille.
Ammattiyhdistysliikkeiden olemassaolon ehto jatkossa tulee pitkälti liittymään siihen pystyvätkö ne muuntautumaan toimijoiksi jotka ajavat työntekijän kokonaisetua. Tämä sisältää vahvasti :
- paikallisen sopimisen tukeminen siten että työnantajayrityksen ja työntekijän yhteisen edun mukaista on että yritys voi hyvin ja aidosti yhdessä rakennetaan kannattavaa tulevaisuutta
- Koulutuksen jakaminen. Ammattiyhdistyksen tulisi huolehtia että se voi tarjota jäsenistölleen toimialaan liittyvää uusinta tietoa ja koulutusta. En siis tarkoita tällä työsuhdeänkyröintiä vaan aidon ja uuden alaa koskettavan ammatillisen tiedon jakamista.
- Tukea jäsenistölleen vaikean työllistymisen aikana. Eikö ammattiyhdistysliikkeellä olisi paremmat edellytykset kuin TE toimistoilla auttaa alan ammattilaista löytämään oman alansa töitä tai uutta työllistymistä tukevaa aitoa koulutusta hömppäkurssien sijaan.
- Työ edustamansa alan menestymisen eteen yhdessä alan työantajien kanssa koska kilpailu globaalilla tasolla kiristyy ja täten jatkuva vastakkainasettelu johtaa vain ja ainoastaan negatiiviseen lopputulemaan.
- Totaalinen irtautuminen puoluepolitiikasta. Jos ay liike ajaa poliittista agendaa jonkun puolueen suunnan mukaisesti se ei voi samaan aikaan ajaa todellisuudessa aidosti jäsenistönsä ja alan kokoaisvaltaista etua.
Näihin ei välttämättä ole helppo päästä koska se tarkoittaisi perustavanlaatuista ajattelutavan muutosta ja nykyisen helpon syyttelyyn perustuvan mallin loppua. Saattaisihan se jopa tarkoittaa aivan uudenlaista osaamistarvettakin ay liikkeen henkilöstön osalta.
1 tykkäys
Noinkin asia on. Ja täsmennykseksi kaikille, korporatismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät työnantajien ja työntekijöiden muodostamat ammattikunnat. Tätä kutsutaan eturyhmien vallaksi.
Ja Suomessa on työntekijä ja -antaja järjestöillä suuri vaikutus poliittiseen päätöksentekoon. Liike (Liike Nyt) joutuu tällä kohdin miettimään tarkkaan kuinka lähestyä asiaa, sillä suomalaiset pääosin kannattavat ammattiyhdistysliikettä ja toisaalla yritysmaailmassa halutaan työnantajilla olevan valtaa päätöksiin. Miten poliittisen liikkeen tulee luovia tässä tilanteessa jotta pääsisi toteuttamaan oman suunnitelmansa ja omat tavoitteensa.
Mikä on Liikkeen tavoite, maali, tässä kolmikanta sekamelskassa. Mikä on se ihannetila jota tavoitellaan. Se pitää kirkastaa aivan ensimmäiseksi.
Itse myös kannatan Ay-liikkeitä, mutta myös paikallista sopimista. Riitatilanteessa ei työntekijän puolia pidä muut kuin Ay-liikkeet.
1 tykkäys
Itse en kykene soimaamaan omaa liittoani, olen saanut heiltä apua niin monta kertaa kun työnantaja on yrittänyt pientä ihmistä kyykyttää. Ei minulla olisi ollut yksin mitään jakoa yrittää pitää oikeuksistani huolta tai saada oikeudenmukaista lopputulosta aikaan.
Onhan se niin, että ammattiliitot ovat erittäin tärkeitä työntekijän puolen pitäjiä.
Toki mikäli ja kun siellä ylhäällä isot herrat elää leveästi pelaamalla epäeettistä peliä, siihen pitää puuttua. Mutta itse ammattiliiton ajatus ja perimmäinen tarkoitus, sitä ei saa tuhota.
1 tykkäys
Jeps, kyllä itsekin vielä olen ammattiliittojen kannalla. Edellä tulikin paljon jo hyviä postauksia sen puolesta, yhdyn hyvin pitkälle niihin. Kuten myös siinä, etten itsekään hyväksy noita verovapailla keinotteluja, miltään puolelta!
Pakko kans sen verran kommentoida, etten minäkään kyllä missään, koskaan, ole vielä törmännyt paikallisella sopimisella tai muuten TES:n ulkopuolisilla sopimuksilla varsinaisesti parempiin työehtoihin. Toki ihan varmasti jossain “Taalasbissen panimolla” saatetaan maksaa vähän parempaa tai jotain hyvälisää, siskon pojalle tai muulle tuttavalle, mutta tosiasia on ettei sillä vielä ns. keulimaan kyllä pääse… 
Tämän voisi kiteyttää hyvin niin, että paikallisesta sanelusta on vielä kovin pitkä matka sopimiseen!
Se on varmasti tietyillä aloilla ihan hyvin toimivakin, mutta pääsääntöisesti vielä ei. Valitettavasti.
Itse näen tätä työntekijän kannalta, ja muistanpa hyvin kun 1990- ja 2000-lukujen taitteessa vuokrafirmat alkoivat vallata alaa. Sehän oli täysin villiä toimintaa alkuun. Ei vuosilomista, sairaslomista, työterveyshuolloista, TES:sseistä yms ollut tietoakaan! Eikä olis vieläkään ilman liittoja…
Ja surullista sinänsä, suuntaus on taas viime aikoina ollut huonompaan suuntaan.
Itse ts-valtuutettuna ja varaluottamusmiehenäkin toimineena, omien kokemuksien mukaan, tän on pilannut oikeestaan molemmat osapuolet. Työnantaja puhuu hankalasta työntekijästä, jos vaaditaan oikeuksia, ja joustot tahtoo olla yksisuuntaisia. Toisaalta samaa esiintyy myös toisinpäin.
Pitkä juttu, ei riitä pari A4-lappua jos tästä syvällisemmin kirjottelis, mutta se painotus sopimisella, eikä sanelemisella! Hiljaa varmaan hyvä tullee, mutta se vie vuosia, ja vaatii kompromisseja…
Monilla aloilla ollaan tilanteessa, jossa on henkilöstövajetta. On siten myös työnantajan etu pitää kiinni osaavasta työvoimasta.
No eipä ollut ay-liikkeellä edes solidaarisuuden häivää kun 1990-luvulla vientialojen ansiotasoa nostettiin useasti, mutta naisvaltaisten alojen ansiotason kehitystä ei tuettu.
“Kun asiakkaat maksavat enemmän terveys/hoivapalveluista, voidaan alan työntekijöille maksaa parempia palkkoja.”
Näin se on. Nyt on myös huomioitava se, että hoidon kustannukset nousevat kasvavan henkilöstömitoituksen takia. Kunnat ostavat hoitopaikkoja yksityisiltä yrityksiltä, jotta kunnan ei tarvitse rakentaa omia hoitokoteja ym. Mikäli kunnat päättävät lopettaa/vähentää palvelujen ostamista tulevaisuudessa, niin ei se poista kulujen nousua, sillä sama laki henkilöstön määrästä ym. koskee myös sitä ja kunnan on vastattava alueensa asukkaiden hoidon tarpeeseen.
Maailma muuttuu, mutta muuttuuko AY sen mukana? Itse olen myös sitä mieltä että AY on erittäin tarpellinen, valvomaan työntekijän oikeusia. Mutta nyky yritysmaailma on paljon erilainen kun 1900 luvulla, minne AY edelleen perustuu? Globaali kilpailu on erittäin kovaa ja jos siihen ei sopeudu niin tehtaat lähtee Suomesta. UPM Jämsä on hyvä esimerkki.
Nykyään paljon työllistävät yritykset on alle 10 henkilön yritykseiä ja ne joutuvat toimimaan samoilla AY säänöillä, kuin isot yritykset. Tämä ei toimi. Tanska, Saksa ja muut maat ovat helpottaneet näiden pienten yritysten palkaamisen riskiä ja nämä maat myös pärjäävät paremmin. Edellinen halitus yritti mutta tätä, mutta ei käynyt?? Suomi tarvitsee lisää yksityisiä työpaikkoja, mutta ei niitä synny isoihin tehtaisiin.
1 tykkäys
Totta puhut. Tämä vaan tulee olemaan ikuinen ongelma, kun Suomessa ei vaan pysty tuottamaan samoilla kustannuksilla kuin vaikka Paraguayssa. Siksipä nuo tehtaat ja muut tuotantolaitokset sinne muuttavat…
Ja nekin, jotka Suomessa ovat, työllistävät lähinnä ulkomaista työvoimaa, samaisista syistä.
Vaikkapa nyt tämä surullisen kuuluisana viime aikoina tapetilla ollut Rauman Telakka. Ensin puhuttiin isoon ääneen, kuinka hieno työllistävä vaikutus näillä laivatilauksilla oli Satakuntaan. Niin, suurin osa työntekijöistä on Eestistä. Heille pystyy maksamaan yksinkertaisesti pienempää palkkaa, siksi näin.
Vai miksi muuten ei suomalaista työvoimaa telakalla näy?
Kuten sanottua, iso ongelma, ei ratkea minuutissa, yhdellä lauseella, kuten eräs satakuntalainen ministeri joskus sanoi, toki toises yhteydessä
Ymmärtääkseni telakalla maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Miksi ei näy suomalaisia? Esimerkiksi (teoreettinen esimerkki paikasta) kainuulainen työtön ei muuta työnperässä, kun maksettu kämppä on Kainuussa. Tulisi kahden kämpän kustannukset, jotka tosin olisivat verovähennyskelpoiset, ehkä tätä ei tiedosteta tai osata. Entä puolison työpaikka?
Tässä TS joulk.2017 Turun telakan työllistävästä vaikutuksesta:
Työllisyysvaikutus maakunnassamme on huikea: yli 90 prosenttia Meyer Turku Oy:n henkilökunnasta asuu täällä, samoin kuin valtaosa alihankkijoiden työvoimasta. Selvityksen mukaan telakan toiminta työllistää suoraan noin 3 200 henkilöä ja välillisesti henkilötyövuosina mitattuna 2 600 henkilöä. >
Yleisesti myös telakan alihankinnan alihankinta työllistää paljon Varsinais-Suomessa, mikä ei näy tuossa TS artikkelissa. Yleensä yksinkertaistaen tuijotetaan montako hitsaria on töissä telakalla. Muistaakseni meriteollisuus työllistää Varsinais-Suomessa 12 000 suomalaista 400 yrityksessä. Koko ala työllistää lähes 50 000 henkeä Suomessa. Eli ne muutamat ulkomaalaiset ovat pieni osa koko teollisuutta. Samalla lailla Suomesta on lähdetty työn perässä aikoinaan vaikkapa Ruotsiin autotehtaille.
Miksi suomalaiset yritykset sitten perustavat yrityksiä ulkomaille? Tähän on monia syitä:
- kuljetuskustannukset. Suomi on kaukana
- kuljetusnopeus. Kun on lähellä asiakasta, tuote asiakkaalla on nopeasti (ja edullisesti)
- esimerkiksi saksalainen duunari tekee pidempää päivää, vuodessa 100 tuntia eli 2,7 viikkoa
- työvoimaa saatavilla.
Hei,turhia ovat sairaanhoidonammattilaiset eivät saa edes kannoilla, muut tekevät työnseisauksia etc. Sairaanhoitaja yksityisellä sidotaan Tehyn liksoihin, ay (yhtä tyhjän k anssa). Antti Rinne tulollaan sotki kaiken hyvän alkanee,sotki vain, kunnes korona auttoi unohtamaan Sote sotkun!!
1 tykkäys
Miten tuo verovähennys siitä kakkosasunnosta muuten ihan käytännössä menee?
Mulle ei ole täysin auennu? 
Eli jos vaikka se kainuulainen tulee Ukin autotehtaalle, ja asuu vuokramodulissa 400 eur/kk. Paljonko hän saa siitä vähennyksiä? Toisin sanoen, kuinka paljon hän joutuu siitä käytännössä maksamaan?
Sitte toinen juttu tuohon liittyen. Se muutto ei aina niin yksinkertaista ole. Esim. lasten koulun ja kavereiden, harrastusten yms vaihto täysin uuteen paikkaan, on tosi iso asia. Kun kyseessä tuolla Ukin autotehtaallakin on pääsääntösesti kuitenkin määräaikaisia röitä, vuokrafirmoissa, 11eur/h jne. Ei ihan heppoisasti, hetken mielijohteesta todellakaan kannata ehkä?
Konepajalla tähänastisen työuran tehneenä voin sanoa että suuri syy on ammattitaitoisen työvoiman puute. Telakoille, kuten ei nykyään konepajoillekaan, enää mennä hitsariksi sillä kokemuksella että on kaverin autonpohjaa joskus hitsaillut. Vaatimus on voimassa olevat standardin mukaiset hitsauspätevyydet eri materiaaleille, ainevahvuuksille, lisäaineille, hitsausasennoille ja vieläpä apulaitteille(kuljettimet, traktorit, jne). Ja ainakaan täällä kaakonkulmalla esimerkiksi ei näitä ammattikoulussa teetetä. Syitä, keksittyjä ja oikeita, tähän on muutamiakin, yksi tietysti raha. Jokainen luokkasertifikaatti maksaa sen 200+ €. Toinen, joka nimenomaan iskee tähän valmistuvaan porukkaan, on että monasti ammattikoulun jälkeen mennään armeijaan tai varmaa työpaikkaa ei ole. Luokat vanhenevat 6 kk:n sisällä, mikäli niitä ei hitsauskoordinaattori tai muu vastaava taho uusi.
Tästä päästään siihen että yrityksillä, joilla on kirjoillaan useita satoja hitsaajia kuka missäkin ja useampi koordinaatori hoitamassa pätevyydet kulloistenkin vaatimusten mukaiseksi, ovat jo tämän takia etulyöntiasemassa yksittäistä työntekijää tai pientä yritystä kohtaan. Oman kokemukseni mukaan hyvä hitsaaja kokemuksesta riippuen pystyy hitsauspätevyyden suorittamaan nopeasti ja helposti, mikäli on ennenkin ko. pätevyyden suorittanut. Olosuhteiden muuttuessa sitten harjoitteluun menee aikaa ja rahaa.
Tähän kun vielä lisätään vaatimukseksi se että alihankkijayrityksellä pitää vaadittaessa olla hitsauspätevyyksiä vastaavat testatut hitsausprosessihyväksynnät, hinta n. 10 kertainen hitsaajan pätevyyteen verrattuna, on telakoillekkin aika hankalaa ja kallista mennä ns. pystymetsästä.
Tein tuossa muutama vuosi takaperin Euresin kautta haun ja etsin meidän konepajan ei nyt niin tiukilla, pätevyysvaatimuksilla haun. Tulos oli että jokaista työntekijää kohtaan oli n. 100 avointa hakua, eli potentiaalista työpaikkaa.
1 tykkäys
Kysytään verovähennyksitä jos asuu syrjäseudulla. Eli veronsiirroista syrjäseuduille. Suomessa on korkea verotus, koska alueet missä on tuotantoa, elättävät myös alueet missä ei ole. Veroilla kustannetaan julkiset palvelut ja sirretään varoja alueille, missä ei ole veroja tuottavaa toimintaa. Tämä on ikävä fakta. Suomi on ihana maa, ja Euroopan harvaan asutuin. Se maksaa mijardeja, jos haluamme tasapuoliset palvelut joka ikiseen pikku kuntaan valtion (isojen kuntien) rahalla.
1 tykkäys