Mitäs mieltä parlamentti on kansanedustajien korotuksista, tai ylipäätään palkkion suuruudesta?
Minusta meillä on kaksi tapaa ajatella asiaa. Joko se että pidetään maltillisena edustajien palkat joka on populistisesti suosittu vaihtoehto. Ihmiset pääsääntöisesti pitävät korvauksia korkeina jo nyt. En näe tarpeen että heidän palkkojaan nostetaan varsinkin nyt kun valtion talous on se mikä se on.
Toinen tapa ajatella on että se on aivan liian vähän. Monet erittäin korkeasti kouluttautuneet ja johtaja puolen ihmiset tienaavat niin paljon enemmän nykyisissä ammateissaan ettei heidän kannata lähteä politiikkaan mukaan. Tällöin edustajien määrä voisi minusta laskea 200–>100 henkilöön ja tuplata edustajien palkat. Tämä vaihtoehto tosin ei ole hyväksi pienille puolueille joten lähtisin kannattamaan nykyisen tilanteen pitämistä ennallaan.
Minä olen usein miettinyt, ja edelleen jatkan saman mietinnän parissa: mikä estää maksamasta samaa palkkaa mitä ns siviilissä saisi? Ei eduskunnassa ole ketään joka oikeasti edustaisi samassa asemassa olevaa kuin itse olen. Ja eikös kuitenkin pitäisi olla kyseessä läpileikkaus kansasta? Lisäksi kukaan ei lähtisi sinne rahan perässä (tai noh, onhan siellä lisäksi palkkioita ja kulukorvauksia ja taksikortteja yms palkan päälle…), jos taattaisiin suurinpiirtein sama tulotaso kuin ennenkin.
Lisäksi ihmetyttää pitkät lomat. Silloin, kun kyseinen hallitusmuoto väännettiin kasaan, oli välimatkat pitkiä ja käsittääkseni eduskunnassa oli myös henkilöitä joilla oli vetovastuu kotitilasta heinätöineen. Nyt matkat taittuvat suurimmalla osaa huomattavasti nopeammin - Kuopioonkin pääsee reilussa tunnissa, Kemiin menee vähän kauemmin. Silti lomat on pitkiä ja tottakai kakkosasunto pitää pk-seudulla olla.
Ei tämä ole niiden vika jotka siellä meitä ”edustaa”, vaan meidän jotka on vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen hyväksytty tämä liiemmälti kyseenalaistamatta.
Ehdottomasti kannatan eduskunnan toiminnan tehostamista.
Kesällä 4 vko loma,
jouluna 2 viikkoa (joulu-loppiainen)
pääsiäisenä 2 viikkoa
sehän olisi runsaampi kuin duunarilla.
Tässä ratkaisussa olisi se ongelma, että aika suuri osa kansanedustajista on ns. poliittisia broilereita, jotka ovat aloittaneet politiikassa nuorisojärjestöissä eivätkä ole koskaan olleet siviilissä kuin enintään jossain kesätöissä mäkkärillä tai prisman kassalla. Esimerkiksi Petteri Orpo ei ole tietääkseni koskaan ollut oikeissa töissä. Pitäisikö hänen palkkionsa olla sitten pyöreät nolla euroa?
Eli oikeastaan aika hyvä, että kaikilla on sama palkkio ja että se on kohtuullinen. Ei liian suuri, koska ei ole toivottavaa, että kansanedustajiksi pyrkii ihmisiä vain rahan perässä, mutta ei liian pienikään. Kansanedustajien työtahti mitataan vaaleissa neljän vuoden välein (mikä pitäisi kyllä olla tiuhempaan mielestäni), joten se palkkio nyt vaan on sellainen könttäsumma, “taiteilijan apuraha”, joka annetaan vastikkeetta toivoen että keskimäärin edustajat tekevät kuitenkin ihan hyvää duunia.
Populistina minua enemmän pännii kaikenlaiset lisäliksat ja kulukorvaukset joita edustajat ovat itselleen aikojen kuluessa haalineet. Esimerkiksi erilaisista korvaustasoista valiokuntien puheenjohtajille tai puhemiehistölle voitaisiin luopua. Kaikki edustajat samalle viivalle ja samalla palkalla… tai no, voisihan sitä vaikka korottaa vuosiperusteisesti. Tällöin puheenjohtajuudet menisivät niille, jotka niitä hommia haluavat tehdä tai ovat sen arvoisia, ei niille jotka puolueet haluavat “palkita” veronmaksajien pussista.
Kulukorvauksissa pitäisi luopua siitä erikoisbonuksesta jonka saa Helsingin ulkopuolelta tullut edustaja, jolla on kakkosasunto helsingissä. Käytännössähän kaikki kansanedustajat vuokraavat jonkun komeron jotta pääsevät tähän parempaan korvausluokkaan, esimerkkinä vaikka parin vuoden takaa Hakkarainen joka oli puoluetoverilta vuokrannut jonkun saunan nimelliseen hintaan ja mistä nousi kohu. Mutta ei niitä kukaan tarkista, eikä edes ilmi tulleista väärinkäytöksistä peritä kulukorvauksia takaisin. Tämä särähtää ainakin minun korvaani tosi pahasti, vaikka pikkuhiluistahan noissa on valtion tasolla kyse. Parempi jos kaikki saisivat saman summan (siis ulkopaikkakuntalaiset) ja voisivat itse päättää, haluavatko kakkosasunnon vai yöpyvätkö hotelleissa.
Miksei kansanedustajien kulukorvaus voisi muutenkin toimia niin kuin yksityisellä puolella: maksetaan korvaus toteutuneiden kulujen pohjalta kuitteja vastaan?