https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a07b3ac1-8613-42a4-9112-16d5b69f50c3
Mitä mieltä olette tästä, voiko Liikkeen kansanedustaja olla samanaikaisesti kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa? Aikooko Harkimo jättää kansanedustajuuden, jos tulee valituksi kaupunginvaltuustoon?
Rehellisesti sanottuna tämänkaltainen kaksoisrooli ei mielestäni ole lähtökohtaisesti paha asia. Mutta koska Liike on asettanut tämän yhdeksi periaatteistaan, niin kysymys on ilman muuta aiheellinen. Kuntavaalit ovat hyvin tärkeät Liikkeen tulevaisuuden kannalta, joten minulla on kyllä täysi ymmärrys Harkimon lähtöön ehdolle, hyvin todennäköisesti hän vetää mukanaan valtuustoon jonkun muunkin ehdokkaan. Maanlaajuisestikin tarvittaisiin jokunen ääniharava ponnahduslaudaksi kunnanvaltuustoihin ja sitä kautta kasvattamaan tunnettuutta ja suosiota seuraavia eduskuntavaaleja silmälläpitäen.
Yhden miehen eduskuntaryhmä ei luonnollisestikaan juuri pääse valtaa eduskunnassa käyttämään, tullessaan valituksi kaupunginvaltuustoon ehkä Harkimon olisi syytä väistyä kansanedustajan roolista ja päästää joku muu tekemään avauksia ja tuomaan itseään julki eduskuntatyössä. Harkimo ei joka tapauksessa juuri tunnetumpi voisi enää olla.
Toisaalta, uskallan väittää että hänen eduskuntavaaleissa kerätty valtava äänimäärä osoitettiin suurelta osin nimenomaan hänelle itselleen hänen persoonansa ja tunnettuutensa vuoksi, ei niinkään Liike Nyt:lle joka oli täysin lapsenkengissä. Itse äänestin eri vaalipiirissä joten ei sinänsä ole mitään henkilökohtaista mielipahaa tai muutakaan tässä, mutta on varmaan mahdollista että jotkut äänestäjät tuntevat tulleensa petetyksi jos nyt väistytään eduskunnasta kaupunginvaltuustoon.
Varmaankin Harkimo aikoo itse vielä jossain vaiheessa kommentoida tätä tarkemmin, täytyy kuunnella miehen mietteet asiasta.
Kyllä niistä periaatteista jotka on ilmoitettu tulee pitää kiinni. Eli jos lähtee mukaan kunnallispolitiikkaan niin pitää jättää paikka eduskunnassa. Mikä sitten on järkevää omalta tai puolueen kannalta onkin hankalampi asia.
Ei voi olla kahdella pallilla, jos on Liike Nytissä. Kaksinaismoralismi syö uskottavuutta.
Itse en äänestänyt Harkimoa, vaan puoluetta, sen kuutta periaatetta ja mahdollisuutta vaikuttaa.
Mielestäni asia on selvä, ei voi. Jos tulee valituksi valtuustoon, pitää jättää kansanedustajan palli. Harkimo saa ehkä porukkaa ehdokkaiksi ja ( läpikin) näin suurentaa Liike Nytin joukkoja.
Olemme aikoinaan allekirjoittaneet tuon lapun kun asetuimme kansanedustaja ehdokkaiksi. Lapsen kengissähän homma oli ja vieläkin on mutta kyllä kengät ovat tällä lapsella suurentuneet siten että tuosta periaatteesta on pidettävä kiinni. Ehdollahan saa olla ja pitääkin olla jotta saadaan sitä tunnettuutta mitä ei ollut ollenkaan ed vaaleissa. Mikäli tulee valituksi silloin on Harri kovan paikan edessä. Kummat äänestäjät jättää huomiotta? Vai ossaako puhua ittensä siihen malliin jotta molemmat äänestäjät ovat tyytyväisiä? Liike Nyt:n ettepäin vientiä tuo Harrin ehdokkuus on!
Minä en näkisi kahdella pallilla istumista ollenkaan vääränä, kunhan linja pysyy samana ja johdonmukaisena molemmissa tehtävissä.
Liike Nyt on vasta alkumetreillään ja jos tästä ikinä meinataan saada jotain isompaa, on jokaisissa seuraavissa vaaleissa menestyttävä paremmin kuin edellisissä.
Menestyminen taas vaatii nimekkäitä ehdokkaita kaikkiin vaaleihin. Harkimon nimi kantaa vielä yksin aika pitkälle mutta ei loputtomasti. Harkimon ehdokkuus kaupunginvaltuustoon on tärkeä ja nimi vetänee muitakin sisään. Jos taas tulos, ja Liikkeen ilmoitetut periaatteet ajavat siihen että pitää irtaantua kansanedustajan työstä, voi seuraavissa eduskuntavaaleissa kyyti olla kylmää ja Liikkeen tarina jäänee lyhyeksi tai lättänäksi. Taas jos ei ota kaupunginvaltuuston paikkaa vastaan, tai luopuu siitä, maine kärsii valtavasti.
Liike Nytin tulisi ehkä miettiä tuo kahdella pallilla istumisen sallinta uudelleen. Hyvä kansanedustaja on myös hyvä kunnanvaltuutettu. Se linja on ensiarvoisen tärkeä. Jos kansanedustajana olet hoitajamitoutuksen korottamisen kannalla että hoidon laatu paranee, et voi vastustaa samaa asiaa kunnanvaltuustossa kulujen nousun takia.
En tunne vaalitapaa kovin tarkasti, enkä nopealla googlauksella löytänyt vastausta. Millainen menettely kuntavaaleissa on jos Harkimo ei ota paikkaa vastaan? Jos ymmärsin oikein, niin äänet ovat kuitenkin puolueen ääniä, ja ne sitten jaetaan d’Hontin systeemin mukaisesti. Jos Harkimo ilmoittaa jo etukäteen, että hän a. Jättää kansanedustajan pestin tullessaan valituksi tai b. Ei ota vastaan kaupunginvaltuuston paikkaa, niin nouseeko liikkeen seuraavana äänimääräjonossa olevat ylöspäin listalla vai valitseeko puolue haluamansa ehdokkaat varalla olevista. Jos homma tehdään avoimesti, niin aika vaikea siitä on möksähtää äänestäjänä, puolueita näissä kuitenkin pitkälti taidetaan äänestää. Iso osa Harkimon äänistä saattaisi jakautua muulle kuin Nytille, jos hän ei olisi ehdolla, sikäli ehdokkuus on järkevää.
Pahoittelut mahdollisista asiavirheistä, en ole asiaan erityisemmin perehtynyt.
Mieluusti ei, parempi hoitaa yhtä asiaa tehokkaasti kuin kahta tehottomasti. Että näin…
Monet äänestäjät kokevat jo nykyisellään, että luottamustoimet ovat poliittisia jossa piiri pieni pyörii ja samat naamat vain vaihtavat paikkaa. Tämä on omiaan rapauttamaan äänestäjien luottamusta. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että keskityttävä vain yhteen paikkaan kerralla. Mielestäni Harkimon olisi järkevintä jatkaa kansanedustajana jo puolueen näkyvyydenkin kannalta.
Hyvä, että kahdella pallilla istuminen on nostettu keskusteluun. Pontimena oli Hjallis Harkimon ilmoitus lähteä kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä.
Uskallan väittää, että paikka kunnanvaltuustossa ei ole peruste kansanedustajan tehtävästä eroamiseen. Eduskunta käsittelee eroanomukset silloin kun edustaja haluaa siirtyä toiseen työhön. Eroja ei ole vuosien varrella ollut suuria määriä, viime vaalikautena oli toisaalta useampiakin, ja joitakin anomuksia on myös hylätty. Kansanedustajuus on tärkeä luottamustehtävä, eikä siitä pidäkään voida kevein syin lähteä. En pidä kunnallista luottamustehtävää missään olosuhteissa kansanedustajuuteen verrattavissa olevana asiana.
En ole itse koskaan suhtautunut kovin mustavalkoisesti siihen, että kansanedustaja on myös oman kotikuntansa valtuuston jäsen. Olen ollut sellainen jonkin aikaa itsekin. En näe asiassa lähtökohtaisesti mitään erityisen väärää, mutta kokemukseni myötä kyseenalaistan kyllä sen miten järkevää ja tarkoituksenmukaista kahdella pallilla toimiminen on erityisesti ajankäytön vuoksi. Pienessä kunnassa, jonka valtuusto kokoontuu harvoin, tilanne on toki aivan eri kuin isommissa kaupungeissa. Isommissa kaupungeissa taas korostuu koko valtuustoryhmän keskinäinen dynamiikka ja vastuiden jako. Ryhmänsä ainoalla valtuutetulla, kuten myös ainoalla kansanedustajalla, on aika painava reki vedettävänään.
Politiikka tai ehdokkaaksi asettautuminen eivät houkuttele suuria massoja. Puolueilla on kova työ saada ehdokkaita listoilleen. Jopa ”vanhat puolueet” joutuvat näkemään aikaa ja vaivaa täyttääkseen ehdokaslistansa erityisesti kuntavaaleissa. Tässä heitä auttavat ennestään tutut kasvot, sellaiset, jotka jo jollain tasolla ovat poliittisesti tunnettuja tai joiden julkinen näkyvyys on tullut jotain muuta kautta. Me äänestäjätkin nimittäin osaamme olla joskus laiskoja. On usein helpompi valita tuttu ja turvallinen sen sijaan että käyttäisimme aikaa ehdokkaiden näkemyksien ja perusteluiden selvittämiseen ja tekisimme äänestysratkaisumme niiden pohjalta.
Liike Nyt on edellä kuvaamassani tilanteessa Hjallis Harkimon suhteen. Hän on Liikkeen näkyvin ja tunnetuin poliitikko, eikä siitä tosiasiasta pääse yli eikä ympäri. Aivan uusia ja tuoreita kasvoja, jotka voivat tulla poliittisen toiminnan kautta tutuiksi nousee vain vaalien kautta. Itse katson, että Harkimolla onkin ainoana kansanedustajana ja Liikkeen puheenjohtajana suorastaan velvollisuus olla veturi ja esimerkki muille Liikkeen nimissä poliittisiksi vaikuttajiksi haluaville. Tämä konkretisoituu ensi kevään kuntavaaleissa.
Poliittiset luottamustehtävät vievät aikaa. Asioiden määrä on suuri, eduskunnassa suorastaan valtava. Yksi ihminen ei millään voi perehtyä kaikkeen saati sisäistää kaikkea sitä mitä lukee ja kuulee. On osattava ja uskallettava tehdä valintoja sen suhteen missä kokee olevansa parhaimmillaan ja missä haluaa ja voi antaa itsestään jotakin yhteisten asioiden eteen. Kaikkeen mihin pyydetään ei tarvitse myöskään suostua, eikä kaikkea ole järkevää ahnehtia. Kansanedustajien osalta ei olekaan riittävää puhua ainoastaan kahden pallin haasteesta. Monille on kasaantunut jos jonkinlaista muuta luottamustehtävää joko eduskunnan, oman kotikunnan tai jonkin harrastuksen kautta. Jokainen toki tekee omat ratkaisunsa sen osalta mitä kokee jaksavansa ja kykenevänsä hoitamaan. Kunnanvaltuustossa toimimisen osalta pidän lähinnä uskottavuuden kannalta ongelmallisena sitä, että linja johonkin asiaan voi olla omassa kotikunnassa täysin toinen kuin se on ollut eduskunnassa.
No enpä tullut edes ajatelleeksi että eroaminen kansanedustajan tehtävästä ei välttämättä ole aivan niin yksinkertaista. Ei varmasti moni muukaan keskusteluun osallistunut.
Kirjoitat, että joitain anomuksia on myös hylätty. Osaatko, tai onko sinun tätä yleensäkään luvallista avata hieman? Tarkoitan että minkälaisin perustein näitä hylkäyksiä on aiemmin eduskunnassa tehty? Ovatko perusteet julkisesti nähtävillä?
Viestissä esittämiesi ajatustesi kanssa olen noin yleisesti ottaen samaa mieltä. Peräänkuulutin itse omassa aiemmassa viestissäni valtakunnallisia ääniharavia, ja koska itse avasit Pandoran lippaan kirjoittamalla
niin näihin viitaten minun on kyllä nyt sanottava että toivottavasti jossain vaiheessa harkitset myös itse palaamista vaalikentille.
Hyviä pointteja mutta Hjallis on itse nostanut asian esille että kansanedustaja ei voi istua kahdella pallilla. Monessa kunnassa tapahtunut siten että eduskunnasta äänestetään jonkin asian puolesta ja kunnanvaltuustossa samaa asiaa vastaan. Kyllä on oltava sanojensa mittainen ja toimittava sen mukaan miten on puhunut. Toivottavasti asiaa on mietitty siltä kantilta myös että LiikeNyt pysyy näkyvillä myös eduskunnassa mikäli Hjallis kaupunginvaltuustoon valitaan…
Hei,
Anteeksi, etten hoksannut aiemmin vastata.
Esimerkiksi tässä jutussa on hyvä katsaus myönnettyihin vapautuksiin edustajantoimesta ja siinä on myös mainittu ne kaksi tapausta, joiden kohdalla pyyntö on hylätty. Eroja on siis ollut yhteensä vajaa 60 vuoden 1979 jälkeen.
Toivottavasti voin osaltani olla - ja sinä olet osaltasi - tukemassa sitä, että Liike vahvistuu ja pääsee toteuttamaan niitä asioita, joiden vuoksi se on perustettu.
Tätä juuri yritin myös omassa kommentissani tuoda esiin: olisi tärkeää toimia johdonmukaisesti molemmilla paikoilla.
Kaupunginvaltuustot kokoontuvat pääsääntöisesti vain iltaisin eivätkä edes joka viikko. Kyllä kansanedustajan ykkösprioriteetti on aina eduskuntatyössä, joten sen katoamisesta näkyviltä ei ole mitään syytä olla huolissaan.
Hyvä vastaus. En huomannut tätä keskustelua, vaan avasin uuden ketjun kansanedustajan jääviydestä. Sitähän ollaan, jos kansanedustajan on päättämässä kuntarahoitusta, joka koskee itseään kunnanvaltuutettuna.
Tästä LN saisi hyvän lakialoite-ehdotuksen, kielletään kansanedustajilta kahdella palllilla ratsastaminen, sallitaan 30pv mietintäaika, minkä valitsee. Koskisi kansanedustaja-kunnanvaltuutettu-MEP-merkittävien osuuskuntien (esim HOK-E) valtuustoja.
Sitten oletettavasti ehdotus tyrmättäisiin, siitä saisi hyvän “marttyrius” kommentoinnin, kuinka Suomessa rehottaa poliittinen sisäinen korruptio, jota LN yritti murtaa.
Kaikenlainen vallan keskittäminen ja sen haaliminen täytyy olla säännösteltyä. Valta korruptoi. Sen Harkimo varmastikin ymmärtää ja hän valitsee oman vaikuttamiskanavansa sen mukaisesti - joko eduskunta tai kunnanvaltuusto. Yksi ihminen ei voi nykyaikana hallita kaikkia kokonaisuuksia, vaan yksilön on valittava vaikutuskanavansa.
No. Minun mielestäni tuollaista valintaa ei voi kategorisesti tehdä. On olemassa ihmisiä, jotka voivat ajaa ja argumentoida useaa, joskus ristiriitaistakin, asiaa yhtäaikaa, eri foorumeilla.
He osaavat ottaa huomioon, päätöksen teossaan kuitenkin sen suuremman hyvän. Niiden “hävinneidenkin” asioiden esille tuominen ja puolesta argumennoilla voi olla tulevaisuudessa arvaattoman suurta hyötyä.
Ihmiset ovat vapaita ajamaan asioita kuinka monella foorumilla tahansa, mihin vain aika ja tarmo riittää, mutteivat voi olla päättäjän roolissa monella yhteiskunnallisen päätöksenteon tasolla em. eturistiriitojen vuoksi.
Ei pidä istua kahdella, eikä useammallkaan pallilla samaan aikaan. Ei yksi ihminen repeä moneen ja aivan varmasti hommat kärsii. Kansanedustajan työ on luottamustyö, jonka kansa on antanut. Siitä eroaminen paremman homman vuoksi on kansan pettämistä, eikä siitä heppoisin perustein eroa saakaan, kuolema tai vakava sairastuminen on hyviä syitä.
Hjallis on itse kieltänyt ehdokkaita ottamasta vastaan esim. firmojen edustajisto ha hallintoneuvostopaikkoja, koska niihin sisältyy piilokorruptio.
Liikkeen tarkoitushan on olla rehellinen läpinäkyvä, joten yksi palli rittäköön.