Espoon kaupunkisuunnittelu

Avaan uuden ketjun Espoon osalta. Ihmettelin ettei Espoo ketjua ole vielä avattu tai en ainakaan sellaista löytänyt?

Mutta asiaan. Olette varmaan seuranneet uutisointia, jossa kerrotaan väen alkaneen siirtyä naapurikuntiin ja Espoo on yhtäkkiä aivan eri tilanteessa kuin mitä aikaisemmat väestökehitysskenaariot olivat osoittaneet.

Kehitystä tietenkin seurataan ja katsotaan tulevista muutto tilastoista onko tämä vain väliaikainen käppi.

Syy-yhteyttä haetaan nyt kaupunkisuunnittelusta, kuten Vaattovaara 4.12 Hesarin jutussa kertoo. Otan muutaman tiivistetyn ajatuksen tästä jutusta alle.

Espoo on rakennettu mielikuvaa hyväpalkkaisten ihmisten pientalovaltaisen asuinalueena ja kun tietynlainen maineprofiili on saavutettu, niin se on ollut niin vahva, että se pystyy jopa ohjaamaan muuttoliikettä vaikka naapurikaupungeissa säästäisi kymmeniä tuhansia euroja. Tähän maineprofiilin on kytketty tietenkin opiskelu Aalto-yliopisto ja väkeä vetävät työpaikat (Otaniemi ja Keilaniemi). Asuminenhan on Espoossa kallista ja keskimääräiset neliöhinnat useita tuhansia euroja kalliimpia kuin Vantaalla.

Mutta tämä ei ole välttämättä pysyvä ilmiö, kun kuvaan astuu kaupunkisuunnittelun mukanaan tuoma tiivisrakentaminen ja massiiviset kerrostalo-alueet metron varrella. Vaattovaara toteaakin, että ovatko ne 15 vuoden kuluttua samanlaisia kuin vanhat lähiöt?

Asumisen kalleus on alkanut myös pohdituttamaan jo useita ja nykypäivän etätyö mahdollisuus antaa ihan uudet ulottuvuudet toimia vaikka Kirkkonummen böndellä tai ihan missä vain.

Espoohan on rakentanut tämän aikaisemman maineen turvin sellaisesta asukaspohjasta, jolla on hyvää veronmaksukykyä. Voittajia ovat mahdollisesti naapurikunnat ja Vaattovaara toteaakin, että Vantaa on onnistunut hyvin kaupunkisuunnittelussaan Kartanokosken alueella,

Olemme tässä suhteessa ihan uudessa tilanteessa, joka on otettava vakavasti kaupunkisuunnittelussa ja läpivalaista kaikkien hallintokuntien sekä mahdollisesti yrityksien kanssa yhteistyössä mitä tulevaisuuden suunnittelussa pitäisi huomioida.

Olen Vaattovaaran kanssa samaa mieltä siinä, että rakentamista voidaan suunnitella samoilla tehokkuuksilla matalalla ja kohtuu tiiviillä ihmisen kokoisella mittakaavalla.

Toki tähän on todettava, että kaikille tulotasoille pitää löytää kohtuuhintaiset ja viihtyisät asuinpaikat ja siinä on kokonaisvaltaiselle suunnittelulle paikkansa. Samaisessa jutussa Timo Aro toteaa, että tämä kehitys on tervehdyttävä eli muidenkin kuntien on kannettava vastuunsa, että huonompiosaisuus jakautuu kuntien kesken eikä keskity pelkästään Helsingin tai Vantaan kontolle.

Asia on kokonaisvaltaisesti haastava ja viheliäinen ongelma ratkaistavaksi koko Uudenmaan alueella. Mielestäni tässä pitäisi kyllä rakentaa tiiviimpää yhteistyötä myös kaupunkien välille, niin poliiittisesti, kuin myös kaupunkisuunnittelun keinoin.

Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007717933.html (toki maksumuurin takana)

1 tykkäys

Kaupunkisuunnittelu ja sen mukaan tuoma asukasprofiilin muutos nettomaksajista nettosaajiin tulee tuhoamaan Espoon talouden lopullisesti.
Espoosta kerättyjä veroja kärrätään maalle satoja miljoonia vuosittain ja nyt sote-uudistuksen varjolla tätä summaa yritetään kasvattaa vielä kymmenillä miljoonilla.

Tässä meillä on Espoossa todella paljon parannettavaa ja olen iloinen siitä, että joku muu kerkesi nostamaan aiheen esiin ennen minua täällä nettiparlamentissa. On huolestuttavaa, että Espoosta muuttoliikenne suuntautuukin nyt jokseenkin pois päin, eikä niin, että saisimme lisää veronmaksajia. Kuten tuossa aiemmin tuli esiin, niin syitä tuohon on monia. Suurimpana varmasti juuri asumisen kalleus ja palvelujen tarjonta, mutta myös se, miten kaupunkisuunnittelu on kokonaisuudessaan toteutettu. Kaupunkisuunnittelua ei ainakaan helpota se, että kaavoitus tuntuu olevan harvinaisen kankeaa ja muutokset kaavoihin huomattavasti hitaampia moniin muihin kaupunkeihin verraten. Rakennusbuumi on ollut kallis rasti kaupungille ja kun ei kaavoja pysty juurikaan muuttamaan, niin se tuo omat haasteensa. Tilannetta ei myöskään auta se, että Espoo maksaa verotulontasausta muualle vuosittain huomattavia määriä ja trendi siinä näyttää olevan noususuuntainen. Nämä kaikki huomioon ottaen, meillä espoolaisilla on paljon töitä edessä, että saamme asioita korjattua taas oikeaan suuntaan. Siinä saattaisi auttaa myös se yhteistyö muiden kuntien kanssa, mutta tietäen kuntapolitiikan kankeuden jo oman kaupungin osalta, niin nopea se reitti ei tule olemaan.

Nostit hyvin esille tärkeitä nostoja ja tähän haasteeseen vastaaminen ei todellakaan ole helpporasti. Tuo asumisen kalleus on tosiaan yksi perustavalaatuinen ongelma.

Mikäli kaavoitetaan ja rakennetaan asuntoja metron varteen, johon halutaan vaikkapa lapsiperheitä, niin asumisneliötä tarvitaan silloin riittävästi. Tällöin kuukausivuokrat tai vaikkapa omistusasunnon lainat vastikkeineen on sen verran suolaisia, että kyllä siinä saa kalkuloida kummasti saadakseen oman talouden tasapainoon. Siihen kun lisätään vielä alueen viihtyisyys tai siis viihtymättömyys sekä halu luonnonläheiseen väljyyteen, niin ristiriita on valmis.

Lisään vielä HSL:n liityntäliikenteiden heikkouden tai siis matka-aikojen pidennyksen näihin solmukohtiin vähän kauempaa metrosta, niin ei sekään ihan putkeen ole mennyt.

Mutta kuten aloituspostauksessani totesin tämä on viheliäinen ongelma, jonka ratkomiseksi tarvitaan laajaa pohdintaa ja yhteistyötä. Eikä asiaa todellakaan helpota verotulotasauksen jako-osuudet + sote-uudistuksen mukanaan tuomat haasteet.

1 tykkäys

Suurin ongelma ei ole asumisen kalleus Espoossa, jos halutaan lisää veronmaksajia.Palveluita on enemmän, kuin juuri missään Suomessa. Suurin ongelma on vaiettu totuus. Liikaa kerrostaloja / liian tiheä asutus ja varsinkin edellämainittu asukasprofiilin muutos:
Espoon www sivustolta lainattua tekstiä:

Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 44 700 asukkaasta 105 400 asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä eli 60 700 asukkaalla. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 2,4-kertaiseksi.

Espoon ja Suomen, pitää olla avoin koko maailmalle, mutta jotain rajaa pitää olla ketä tänne tulee. Onko oikeasti politiikassa näin vaikeaa puhua asioista oikeilla “nimillä”?

Asumisen kalleudesta puhuttaessa tulee muistaa että Espoossa kunnan perimät maankäyttömaksut ovat paljon ympäryskuntia suuremmat eli poliittisella päätöksellä niin voi vaikuttaa.

Vieraskieliset ovat pelastaneet monen kunnan talouden muuallakin Suomessa, miksei siis myös Espoossa. Väestön kasvaminen on avain onnistumiseen ja kiinnostava tieto on se, että missä ikäluokissa tämä toteutuu. Jos esim. pienten lasten määrä putoaa huikeasti, mutta nuorten määrä kasvaa reilusti, niin julkisia palvelurakenteita voidaan muuttaa sen mukaiseksi. Toinen tärkeä asia on se, että Espoo pyrkii kasvattamaan kunnallista kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, jolla vastataan niin matalapalkka-alojen rekrytointitarpeeseen kuin nuorten asunnontarpeeseen. Nämähän ovat molemmat ryhmänä paljolti nettomaksajia, jolloin sijoitus antaa takaisin monin tavoin.

Valitettavasti joka ikisessä PK seudun kaupungeissa nämä kunnalliset kohtuuhintaiset vuokra-asunnot jaetaan nykyään sosiaalisin perustein, eli työtä tekevän on todella vaikea päästä niihin asumaan. Ja näissä asunnoissa asuu erittäin paljon ihmisiä, jotka asuvat vain yhteiskunna tuella, ei omalla ralla. Nämä alueet ei ihan kovin kiinnosta ihmisiä joilla on varaa asua muualla. Ja tätä kehitystä ei haluta omaan naapuristoon Espoon pientaloalueilla. Puhutulla kielleä, eikä syntyperällä ole väliä, joillain asiolla on. Suomen hyvinvointi toimii vain työtä tekemällä.
Tunsin edesmenneen P. Maijasen ja olen samaa mieltä:
Pidä huolta itsestäs
Ja niistä jotka kärsii
Anna almu sille
Joka elääkseen sen tarvii
, mutta ei meidä ihan kaikka tarvitse elättää.

Esität tuossa, että “työtä tekevän on todella vaikea päästä niihin asumaan”. Asia vaan on todellisuudessa päinvastainen. Espoon Asuntojen asukasvalintojen kriteereissä erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat -luokkaan kuuluvat mm. ne, jotka ovat muuttamassa työpaikan perässä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta ovat vailla asuntoa.
Miten puhuttu kieli tai syntyperä olisi este asunnon saamiselle. Aivan absurdi ajatuskin.

Suomen velkaisin kaupunki velkaantuu lisää liki 0,5 miljardia – väestö kasvaa, mutta verotulot eivät??

Espoon kaupungin johtajan kysymys. (Suomen velkaisin kaupunki velkaantuu lisää liki 0,5 miljardia – väestö kasvaa, mutta verotulot eivät | Paikalliset | Helsingin Uutiset)
Olisi hyvä lukea oikeita asioita ja puuttua niihin. Tuntuu vain, että vaikeista asioista ei saa puhua?

Siksipä juuri meillä ei ole varaa menettää kunnan potentiaalisia nettomaksajia.

Espoossa pystyis rakentaa paljon korkeampia kerrostaloja. Saataisiin asuntoja lisää ja sitä kautta asuntohinnat alas. Myös jäisi maan pinnalle enemmän tilaa ja luontoa, kun ei rakenettaisi niin leveälle. Rakennetaan ylöspäin, ei sivusuuntaan.

Eli säästetään tilaa ja luontoa rakentamalla ylöspäin. Ja lisätään asuntotarjontaa, jolloin asuminen halventuu.

Ja kuten Nora mainitsi, kaavoitus on todella kankeaa. Pitäisi saada kaavoitusta paljon joustavammaksi ja markkinaehtoisemmaksi.

Yksityinen sektori omistajaksi. Se luo parasta laatua, halvimpaan hintaan. Varsinkin matalapalkkaisille

Helppo se on rakentaa ylöspäin, mutta kun kaikki lasketaan nykyään PK seudulla “markkinahinnalla”. Tontit myydään, niin kallilla hinnalla, että asunnon hinta kasvaa erittäin kalliksi, vaikka halvemmalla maan hinnalla saataisiin kuntaan hyviä veronmaksajia. Miten ihmeessä maa voi maksaa vaikka 20 kerroksissa talossa 10 kertaa enemmän/m2 kuin 2 kerroksisen talon alla mikä lisätään asunnon hintaan. Ei mitään järkeä myydä maata ylihintaan, jos haluamme kuntaan omistusasunnoissa ITSE asiansa hoitavia veronmaksajia. Kaupunki on sen asukaat. Politiikalla voidaan vaikutaa mikälaisen kaupungin/asukaat me haluamme Espooseen.