Sipoon kasvustrategia

Kommunikoinnista paistaa läpi, että tietyillä Sipoolaisilla päättäjillä on selkeä visio mihin suuntaan Sipoota kehitetään. Tähän liittyy esim. voimakas väestönkasvu niin Söderkullaan, Nikkilään, kuin Talmaankin. Onko tämä kuntalaisten tahtotila, vai pienen joukon keksimä suunnitelma, jota tulee edistää hinnalla millä hyvänsä?

Sitaatti Sipoon positiivinen kehitys jatkui vuoden 2020 aikana. Olimme kuudetta vuotta Suomen prosentuaalisesti nopeimmin kasvavien kuntien joukossa. Asukasmäärä kasvoi 2,5 % (517 henkilöä) ollen vuoden lopussa 21 687 henkilöä. Sipoo nousi vuoden lopussa asukasmäärältään Suomen 46. suurimmaksi kunnaksi.
Voimakas kasvu tu lee jatkumaan myös lähivuosina. Kasvu alkoi Söderkullasta, ja on nyt laajentunut Nikkilään. Lähivuosina kasvu laajenee edelleen Talmaan. Sipoon kasvu vaikuttaa luonnollisesti myös palveluverkon muotoutumiseen. Kerava-Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle on valittu yhdeksi Uudenmaan 2020-luvulla toteutettavaksi raideliikennehankkeeksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisessa suunnitelmassa. (Sipoon Tilinpäätös ja toimintakertomus 2020/Kunnanjohtajan katsaus)

Kuntalaiset tietävät parhaiten mitä haluavat, eikö vain? ”Luonto, väljyys, rauhallisuus, turvallisuus. Tämä vastaus sai eniten kannatusta Sipoon vetovoimatekijänä, kun sipoolaisilta kysyttiin Sipoon tulevaisuuden suuntaviivoista.” (sipoo.fi -sivusto)
Mitä mieltä sinä olet?

1 tykkäys

Ihmetyttää miten päätöksiä tehdään ennen kyselyjä ja mahdollisesti myös vastauksia huomioimatta… Sipoon identiteetin säilymisen kannalta tulisi kasvun mielestäni tapahtua ensin ns. luonnollisemmin. Nyt on mahdollista, että ke-ni radalle tarvittava kasvu aikaansaadaan kiirehtien ja ilman kunnollista kasvusuunnitelmaa. Kunnan etu ei mielestäni ole kasvaa ”hinnalla millä hyvänsä”.