Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhtenä kärkihankkeena Päijät-Hämeen Liike Nyt aluevaltuustoryhmälle toimivana kautena. Olemme huolissamme lasten ja nuorten tilasta niin kouluissa kuin arjessa. Tilanne ei voi jatkua näin.
Kouluissa opettajien avuksi tarvitaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Aloitamme selvittämisen kuinka hyvinvointialue voisi tuoda ammattilaisia koulumaailman arkeen:
psykiatrinen sairaanhoitaja: työ on matalan kynnyksen palvelua, joka tavoittelee ennaltaehkäisemään mielenterveyshäiriöitä jo varhaisessa vaiheessa ja osallistua oikea-aikaisesti lasten ja nuorten arkeen
kouluvalmentaja: työ on tärkeää yhteistyötä koulupudokkaiden, huoltajien ja opettajien välillä. Yhä useampi putoaa tavanomaisen koulun ulkopuolelle, jolloin tavallinen tuki ei heitä tavoita. Koulupudokkaiden tavoittamiseksi tarvitaan uusia keinoja. Tässä olisi kouluvalmentajat tärkeässä työssä sosiaalialan työntekijöinä.
Haluaisin tarkennusta ajatukseenne seuraavalla kysymyksellä;
miksi haluatte kouluun lisää erilaisilla ammattinimikkeillä toimivia aikuisia?
Mielestäni olisi tärkeämpää keskittyä nyt hoitamaan kouluun tarvittava määrä koulunkäynninohjaajia luokkiin lasten tarpeita vastaamaan. He eivät ole opettajaa varten vaan oppilasta. Juuri ohjaajista on vähennetty viime vuosina ja se näkyy. Heitä tarvitaan inkluusion toteutumiseen ja he ovat saaneet (yksityisten koulujen puolelta valmistuneet) erittäin hyvän sosiaali- ja terveysalan koulutuksen; itse nostan oman koulunkäynninohjaajakoulutukseni yli sosionomi AMK - koulutuksen.
Mikä ero psykiatrisella sairaanhoitajalla on työnkuvassa versus koulukuraattori? Tukena koulupsykologit.
Mikä on ehdottamanne kouluvalmentajan koulutus, kuinka ajattelitte? Lisäkoulutettu sosionomi, lisäkoulututettu koulunkäynninohjaaja vai lisäkoulutuksen saanut nuorisoalan koulutuksen käynyt?
Itse tietysti koulunkäynninohjaajana, sosionomi AMK, ADHD/neuropsykiatrisena valmentajana ja NLP Master Practitioner sekä NLP Practitioner koulutukset käyneenä liputan kouluvalmentajan puolesta, joka olisi tyyliin samoilla koulutuksilla mukana kuin itse olen. Koulussa työssä monet vuodet olleena valitettavasti tiedän, että palkkaus ei tule olemaan sellainen, että itseäni koulumaailmaan saisi. Yrittäjänä tarvittaessa työhön kutsuttuna asia olisi täysin toinen mutta se vaatisi kvtes/ovtes: n muutoksen.
Itse puhuisin valmentavan työotteen käyttämistä mutta se vaatii sitä toteuttavilla nuo erityiskoulutukset.
Lapsille on loppujen lopuksi tärkeintä se, että häntä kasvattavalla aikuisella on aikaa hänelle, hän on kiinnostunut aidosti ja aikuisia on riittävästi. Monesti lapset kertovat itse, että koulun muu kuin kasvatushenkilöstö on paras kuuntelija.
Hei, koulukuraattori on ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityöntekijä. Hän auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin esimerkiksi silloin, kun oppilaalla on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu koulunkäyntiin vaikuttavia muutoksia. Koulukuraattorilla on mahdollisuus keskustella vanhempien kanssa oppilaan perheeseen liittyvistä asioista ja ratkoo ongelmia yhdessä koulun muun henkilöstön, lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhuollon kanssa.
Psykiatrinen sairaanhoitaja on taas terveydenhuollon ammattilainen. Häneen otetaan yhteyttä usein opettajan, terveydenhoitajan, koulupsykologin tai kuraattorin aloitteesta. Syynä voi olla monenlaista lapsen psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää oireilua, esimerkiksi ahdistusta, mielialaoireita sekä syömisen tai nukkumisen häiriöitä. Tärkeää on, että asioihin puututaan ajoissa ja yhteyttä otetaan matalalla kynnyksellä ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi ja tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluja. Ennaltaehkäisevä työ on ensiarvoisen tärkeää.
Kouluvalmentajan (yleensä sosionomi AMK/yhteisöpedagogi AMK) tehtäväkuvan näemme sitouttavana kouluyhteistyön työntekijänä, eräänlaisena koordinaattorina ja “kenttätyöntekijänä”. Tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää poissaoloja yhdessä kotien kanssa; yhteydenpito ja tuki kotiin. Tärkeää on vahvistaa hyvinvointia koulussa, tunnistaa ja auttaa oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä. Tätä kautta voidaan vahvistaa perustaitojen oppimista ja parantaa oppimistuloksia.
Näillä kaikilla ammattiryhmillä on oma tärkeä tehtävä oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Näemme tärkeänä myös moniammatillisen yhteistyön, jolla voidaan tukea perheitä ja koko kouluyhteisöä.
.
.Liike Nyt Päijät-Hämeen aluevaltuustoryhmä