Valtuustopaikkoja yhteensä kevään kuntavaaleissa?

Foorumilla oli viime viikolla lanka, jossa arvuuteltiin Liike Nytin valtuustopaikkojen lukumäärää tämän kevään vaaleissa. Kysely poistettiin pian, ilmeisesti se oli vahinkolaukaus tai tarkoitettu vain puolueen jäsenille. Oli miten oli, sain siitä kimmokkeen laskeskella edellisten vaalien tuloksiin perustuen:

Kuinka monta valtuustopaikkaa LN saisi, jos se saisi kuntavaaleissa yhtä paljon ääniä kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa?

Tämä on helppo laskea vaalituloksista kaivamalla Liikkeen joka kunnassa saamat äänet, ja vertaamalla sitä edellisten kuntavaalien (2017) äänikynnyksiin eli kuinka monta paikkaa niillä äänillä olisi herunut. Esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä (joka on sama kuin Helsingin kaupunki) ääniä tuli vuonna 2019 nytille 13529 kappaletta, ja vuoden 2017 kuntavaaleissa pienin vertausluku jolla pääsi valtuustoon oli 3646,4. Jakolaskulla saadaan että tuolla äänimäärällä olisi saanut läpi kolme valtuutettua.

Tammikuun Ylen kannatusmittauksessa Liike Nytin kannatus oli kuitenkin vain 1,4%, kun taas vuonna 2019 se oli yhteensä niissä vaalipiireissä, joissa Liikkeellä oli ehdokkaita, 2,48%. Siksi laskin myös pienemmän luvun sillä oletuksella, että kannatus olisi heikentynyt samassa suhteessa joka kunnassa (mikä tietysti on epärealistinen oletus). Tästä sain haarukan, joka esimerkiksi Helsingissä olisi 2-3 paikkaa.

Alla järjestyksessä kaikki kunnat, joissa olisi näillä oletuksilla mahdollista saada ainakin yksi valtuutettu

Kunta tai kaupunki Potentiaalisia valtuustopaikkoja
Jämsä 2 - 5
Vantaa 2 - 4
Järvenpää 2 - 4
Espoo 2 - 3
Helsinki 2 - 3
Tuusula 2 - 3
Nurmijärvi 2 - 3
Vihti 1 - 3
Hyvinkää 1 - 3
Tampere 1 - 2
Kirkkonummi 1 - 2
Sipoo 1 - 2
Jyväskylä 1 - 2
Kerava 1 - 2
Kuopio 1 - 2
Lohja 1 - 2
Mäntsälä 1 - 2
Porvoo 1 - 2
Sodankylä 1 - 1
Kangasala 1 - 1
Pirkkala 1 - 1
Pornainen 1 - 1
Salo 0 - 1
Rovaniemi 0 - 1
Siuntio 0 - 1
Kaarina 0 - 1
Karkkila 0 - 1
Kotka 0 - 1
Masku 0 - 1
Raisio 0 - 1
Askola 0 - 1
Akaa 0 - 1
Heinävesi 0 - 1
Hämeenlinna 0 - 1
Heinola 0 - 1
Joensuu 0 - 1
Keminmaa 0 - 1
Kouvola 0 - 1
Lahti 0 - 1
Lappeenranta 0 - 1
Laukaa 0 - 1
Lempäälä 0 - 1
Lieto 0 - 1
Loviisa 0 - 1
Mikkeli 0 - 1
Muurame 0 - 1
Nokia 0 - 1
Raasepori 0 - 1
Siilinjärvi 0 - 1
Turku 0 - 1
Ylöjärvi 0 - 1
Koko maa yhteensä 29 - 82

Vaasan vaalipiirissä Liike Nytillä ei ollut ehdokkaita vuonna 2019. Tuolla aiemmin mainitulla 2,48% kannatuksella siellä saisi yhden valtuutetun läpi isoimmissa kunnissa (Kauhava, Kokkola, Kurikka, Mustasaari, Pietarsaari, Seinäjoki, Vaasa) eli 7 paikkaa. 1,4% kannatuksella ei missään.

Tämä ei ole ennustus. Kunta- ja eduskuntavaalien tulosten vertailu ei ole kovin järkevä metodi, koska jälkimmäisessä äänestysprosentti on huomattavasti korkeampi (varsinkin koska tänä vuonna vielä vaivaa korona). Nämä luvut ovat siis aika optimistisia. Niitä voisi kuitenkin pitää äänestäjäpotentiaalina, joka pitää kovalla työllä realisoida. 80 paikkaa tai enemmän valtakunnallisesti olisi siis jo tosi kova tulos; alle 30 paikkaa vaalitappio.

Lähteenä käytin oikeusministeriön tulospalvelua. Taulukot ja laskentakaavat google sheetsissä: linkki

Toivotaan, että ollaan laskelmasi yläpäässä👍🏻

Kiitos huomiosta.

Tuo laskelmahan on aika hihasta vedetty; esimerkiksi ykkösenä olevan Jämsän ajattelin nostattavan jonkun kulmakarvoja. Tarkemmin kun katsoo, miten eduskuntavaaleissa kävi, Jämsän äänet Liike Nytille tulivat pääasiassa yhden pidetyn kuntapoliitikon, Seija El Sayedin kautta. Hän oli vuonna 2019 ehdolla Liike Nytin listoilla, mutta vakituisesti Jämsän kaupunginvaltuustossa “Uusi suunta Jämsä”-ryhmässä, jonka listoilta hän on myös ehdolla tänä vuonna. Nämä äänet eivät siis todellisuudessa ole tulossa Liike Nytille. Monissa muissa kunnissa saattaa olla samanlaisia asetelmia; eduskuntavaalien tulokset eivät ole kovin hyvä mittari kuntavaaleissa menestymiseen.