Tarkkaan ottaen hallituspuolueet saivat 108 ääntä VÄHEMMÄN eduskuntavaaleissa 2023 kuin muut puolueet (ja valitsijayhdistykset) eli 1 529 748 ääntä, muut: 1 529 856 ääntä, lisäksi voidaan ”muihin” laskea 14 434 hylättyä ääntä.
Kokonaan äänestämättä jätti puolitoista miljoonaa, tarkalleen 1 481 833, kaikkiaan äänioikeus oli 4 555 871:llä.
Siis puolitoista miljoonaa hallituksella, ripaus enemmän muille ja puolitoista miljoonaa ei sanonut kantaansa.
Hallitus ei suinkaan ole kansan enemmistön kannattama (virallisesti on kyllä enemmistöhallitus eduskunnan paikkojen mukaan), jos lasketaan äänien tarkkuudella. Vaalimatematiikkahan antaa isommille puolueille enemmän paikkoja kuin niiden prosenttinen ääniosuus on. Tällä kertaa suunnilleen plus kuusi paikkaa kummallekin päähallituspuolueille (Kok, PS).
Kommenttipalstoilla esiintyy mielenkiintoista tekstiä, kun ollaan ylpeitä ”koko kansan enemmistöhallituksesta”, kansan enemmistö on puhunut viisaasti. Kesällä lisäksi vielä esiinnyttiin kansantalouden tyytyväisinä asiantuntijoina, kun ei ole enää ”velkahallitusta” ja kuinkas sitten kävikään.
Siis puolitoista miljoonaa jättää äänestämättä, kolmannes niistä, joilla olisi oikeus. Olipa hallitus mikä tahansa ei olisi syytä ylpeilyyn näillä marginaaleilla. Ehkä toisaalta ne puolitoista miljoonaa äänestämättä jättänyttä ovat oikeassa, EVVK, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Se, että niin suuri osa jättää äänestämättä on demokratian toteutumisen kannalta huono asia. Näin tosin on ollut jo pitkään.
Periaatteessa on hyvä, että meillä on nyt oikeistohallitus korjaamassa edellisen jälkiä. En kuitenkaan ole kovin luottavainen Orpon kykyyn muuttaa suuntaa. Velkaa otetaan näköjään saman verran kuin mitä Marininkin hallitus otti. Kaikki tämä on lainaa tulevilta sukupolvilta.
Ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä, että vaalimatematiikka toi enemmän paikkoja, kuin prosenttiosuus. Pitäisi tutkia jokaista vaalipiiriä itsenäisesti.
Huolestuttavaa, että monet jättävät äänestämättä. Emme tietenkään tarvitse totalitaristen valtioden 99% äänestysvilkkautta.
Mielestäni ei-äänestäneiden perään on turha hailkailla, eihän heidän äänensä oppositiollekaan menneet. Silti vaalijörjestelmää voisi kehittää suuntaan, jola motivoisi äänestäjiä ja kenties ehdokkaitakinne enemmän. Oma outo ehdotukseni on, että jokaisella ääneställä olis 2 tsi 3 ääntä. Tällöin voisi äänestää paremmin sekä järjellä että tunteella. Antaa yhden äänen puolivarmalle mieleiselle läpimenijälle ja toisen kannustuksena esim. hyvälle, mutta vähemmän .tunnetulle ehdokkaalle Kolmannen äänen voisi antaa valtakunnanlaajuisesti puolueelle jota eniten kannattaa.
Niin tuo ”totalitaaristen 99 %”. Katsoin sattuneesta syystä entisen etelähämäläisen (koti)kuntani
Kalvolan (nykyisin liitetty Hämeenlinnaan) vuoden 1976 kuntavaalien äänestysprosenttia, se oli miehillä 86,9 %. Lähestyi jo 90 prosenttia; naisilla 80,4 %. Joo, demarivalta oli (ja on) Kalvolassa vahva, mutta oli (on) kilpailuakin. Koko Suomen prosentti oli vuoden 1976 kuntavaaleissa 78, 5 %.
Lukemat ovat vähän laskeneet, kuntavaaleissa 2021 äänestysprosentti oli 55,1 %, 2,5 miljoonaa äänesti, 2 miljoonaa ei. Aluevaaleissahan 2022 enemmistö jätti äänestämättä, prosentti oli 47,5 %
Edellisten spekulaatioiden varteenotettava vaihtoehto olisi suhteutettu äänimäärä esimerkiksi kolmen kuluneen vuoden maksettujen verojen perusteella; jokaisella olisi yksi ääni ja jokainen 10000 euron veropotti (3v.) toisi lisääänen vaikka 10. äänen kattoon asti.