Hallituksen ehdottama perhevapaauudistus

maria.lohela · 17. Helmikuu[ta] 2021, [klo] 07.10

Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on valmistunut. Esitys lähtee nyt lausuntokierrokselle ja se annetaan eduskunnalle ensi syksynä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022. Uudistuksesta tulee noin 80 miljoonan euron vuosittainen kustannus.

Uudistuksen pääkohdat:

Kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli toisi siis lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta.
0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle.
Raskaana oleva vanhempi saa 40 päivärahapäivän mittaisen “raskausrahan” eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin ainoa poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 78 päivärahapäivällä.
Päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä. Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk).

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa perhevapaista todetaan mm. näin:

“Toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.”

Mitä mieltä sinä olet hallituksen ehdottamasta perhevapaauudistuksesta? Mihin perhevapaauudistuksella tulisi mielestäsi pyrkiä?

Lue lisää aiheesta tutustumalla perhevapaauudistuksen luonnokseen sekä pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan. Lisää tietoa perhevapaista on mm. eduskunnan sivuilla.

Keskustelu aiheesta on mahdollista 26.3.2021 saakka. Aiheeseen palataan lopullisen hallituksen esityksen valmistuttua myöhemmin tämän vuoden aikana.2021-02-16T22:00:00Z → 2021-03-25T22:00:00Z

elina.huhti · 17. Helmikuu[ta] 2021, [klo] 10.40

Tämäntyyppisten päätösten pitäisi aina perustua heikoimmassa asemassa olevan edun valvontaan. Tässä tapauksessa syntyvän lapsen edun, mutta myös niiden perheiden edun joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat jostain syystä muuta yhteiskuntaa heikommassa asemassa, siitä huolimatta, että kyse on yhtäläisestä oikeudesta jokaiselle kansalaiselle varallisuuteen katsomatta.

Myös tämä alustus, niin kuin kaikki keskustelu julkisuudessa aiheesta on lähtöisin siitä mitä vanhemmat saavat tai eivät saa, en ole kenenkään muun kuullut pohtivan, mitä uudistus merkitsee lapselle, paitsi niissä piireissä joissa esim. vanhemmat haluavat, että lapsi on oikeasti hoidetaan kotona kouluikään asti tai jossa vanhemmat haluavat että vauva saa kaiken hyödyn jonka täysimetyksellä hänelle pystyy antamaan. (Esim. Terveyshyödyt pitkällä tähtäimellä ovat valtavat) who suosittelee 6kk täysimetystä, sekä osittaisimetystä 2v asti, siitä huolimatta Suomessa suositellaan Täysimetystä 4-6kk ja osittaisimerystä 1v asti, ilman perusteita. Eikä uudistuksessa ole huomioitu tätä mitenkään.

Tämän tyyppiset asiat eivät saisi vaarantua lakeja säädettäessä. Se että näennäisesti annetaan yhtäläinen oikeus kaikille, mutta se vähentää heikommassa asemassa olevan oikeutta tarkoittaa, että on lähdetty väärille jäljille. Varsinkin jos tässä kohtaa heikoimmassa asemassa on vastasyntynyt jonka etu unohdetaan.

Mikäli taas on tarkoitus ojentaa kansalaisia, esim. naisen aseman parantamiseksi, ei saisi vaarantaa kansalaisen vapautta valita miten haluaa perhe-elämänsä järjestää, jotka sen vapauden haluaa pitää. Siksi näihin lakipykäliin olisi jätettävä valinnanvapaus.

huhtalajvt · 17. Helmikuu[ta] 2021, [klo] 10.40

Yrittäjät tässä edelleen haastavassa asemassa. Miten esimerkiksi yksinyrittäjäisä voi jäädä kotiin, jos joutuu palkkaamaan itselleen sijaisen?

Se, että YEL maksuja on maksettu alakanttiin tietenkin harmittaa. Voisiko ansiosidonnaisen kuitenkin laskea NS. “Oikeista palkkatuloista”, kuten palkansaajillakin?

maria.lohela · 17. Helmikuu[ta] 2021, [klo] 10.49

Hei!

Kiitos lapsen näkökulman esille nostamisesta. Toivoisin, että täsmentäisit hieman millä tavalla esitys rajaa perheiden valinnanvapautta nykyisestä, sillä tulkitsen sinun arvioivan lakiluonnosta niin. Perhevapaiden kokonaismäärähän todella kasvaa esityksen myötä. Perhevapaat koostuvat äitiysvapaasta, vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta, joiden myötä esimerkiksi mainitsemasi täysimetys tai osittaisimetys ovat perheen niin valitessa mahdollisia lähes siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Toisen vanhemman kotona oloa voi senkin jälkeen jatkaa edelleen kotihoidon tuen turvin.

elina.huhti · 17. Helmikuu[ta] 2021, [klo] 11.00

Kiitos Maria selvennyksestä, halusin ylipäänsä tässä asiassa kiinnittää huomiota kyseisiin asioihin, jotta ne eivät jäisi vahingossakaan missään vaiheessa jalkoihin. Lisäksi minusta on tärkeää miten asiat esittää suurelle yleisölle, jotta hekin joita asia ei juuri nyt koske tai joilla ei ole kykyjä lukea lakitekstejä, saavat lain hengen mukaisen kuvan uudistuksesta.

eetu_saali · 05. Maaliskuu[ta] 2021, [klo] 16.03

Pienten lasten isänä ja vanhempainvapaita ihan viime vuosina hyödyntäneenä pidän kyseistä perhevapaauudistusta pääasiassa ihan positiivisena asiana. Nykyisen mallin ongelma on, että vaikka teoriassa 158 vanhempainvapaapäivää saa jakaa vanhempien kesken, ainakin meidän perheessämme äidin on pakko hyödyntää kaikki nämä päivät, koska tämä imettää lasta. THL suosittelee lasten täysimetystä 4-6kk ja imetystä muuten vähintään 12kk asti. Nykyisellä mallilla jaettavat päivät loppuvat, kun lapsi on n. 9kk ikäinen. Tällöin isälle jää käytännössä omat isyysvapaat, joita tässä vaiheessa on yleensä 5-6 viikkoa jäljellä, kun ensimmäiset 2-3 viikkoa pidetään usein syntymän yhteydessä.

Uudessa mallissa käytännössä muuttuu se, että toisen vanhemman (isän) ansiosidonnaiset mahdollisuudet pitää perhevapaita lisääntyvät ja jousto helpottuu, kun vapaita saa pitää useassa jaksossa siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Vaikka esimerkiksi meidän perheemme tilanteessa isänä joutuisin luovuttamaan nuo 63 päivää äidille, jäljelle jäisi silti lähes 100 päivää nykyisen 54 päivän sijaan, mikä on lähes kaksi kertaa suurempi määrä, jotka ainakin itse henkilökohtaisesti mieluusti hyödyntäisin ja tiedän, että niin hyödyntäisi moni muukin tuntemani isä.

Lähtökohtaisesti siis mielestäni hyvä uudistus ja ainakin parannus nykyiseen malliin. Uudistus lisää vanhempien keskinäistä tasapuolisuutta sekä mielestäni on myös lapsen edun mukainen, kun ansiosidonnaiset päivät kokonaisuudessaan lisääntyvät. Tällöin lapsi saa mahdollisuuden olla pidempään vanhempiensa kanssa ja tasapuolisemmin molempien vanhempien kanssa. Mielestäni uudistus myös nimenomaan lisää valinnanvapautta ja joustoa ja ottaa paremmin huomioon erilaiset perhemuodot ja sitä kautta myös on lapsen edun mukaista. Uudistuksen hintalappuun (80milj. euroa) en osaa ottaa kantaa. Paljon riippuu siitä, millaisia työllisyysvaikutuksia uudistuksella tulisi olemaan, mutta työllisyys tulisi olla uudistuksen kärkitavoitteita ja mikäli uudistus parantaa esimerkiksi naisten asemaa työmarkkinoilla, todellinen kustannus voi jäädä jopa pienemmäksi.