Olet moraalisen asian ytimessa. Meillä Suomessa ainakin kun itse synnyin 1990-luvulla, niin puhuttiin vielä isänmaallisesta toiminnasta. Nyt kun olen jo 33 -vuotias, niin nämä puheet ovat vähentyneet. Itse uskallan väittää, että jos kansalta kysyttäisiin seuraavalla tutkimuskysymyksellä:
RQ1: Miten isänmaalliseksi toiminnaksi koet sähköyhtiöiden laskutuksen vuoden 2023 syksyllä ja talvella sekä nyt vuoden 2024 talvella?
Saisimme varmasti vastauksia, jotka eivät sopisi nykyiseen Status Quon. On myös kysyttävä klassinen roomalainen kysymys “Cui bono?” kuka hyötyy? Ei ainkaan ne, jotka joutuvat maksamaan kasvavat sähkölaskut kun heidän kassansa tyhjenevät.
Energian muoto ja talouskasvu sekä tutkimuksia
Halpa energia on kuitenkin tärkeä osa talouskasvua [1] ja sitä ei pidä unohtaa. Mitätöimällä suomalaisia, mitätöimme suomalaista talouskasvua jne.
Erään tutkimuksen mukaan uusiutuvan energian kasvalla käytöllä ja talouskasvulla ei olisi muuttuja jos A niin B yhteyttä:
“Hiilen ja maakaasun sähköntuotannon osuuksilla painotetut hintaindeksit sisältyvät kysyntämäärittelyyn yhdessä reaalisen BKT:n kanssa selitettäessä uusiutuvan energian kulutusta. Pitkän aikavälin kausaalisuuden havaitaan kulkevan kaikista kolmesta selittävästä muuttujasta uusiutuvan energian kulutukseen. Lyhyen aikavälin kausaalisuutta havaitaan myös fossiilisten polttoaineiden hinnoista uusiutuvan energian kulutukseen. Tuloksemme tukevat empiirisesti talouskasvun ja uusiutumattomien energialähteiden hintojen merkittävää roolia uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Toisaalta uusiutuvan energian kulutus, pääoma ja työvoima osallistuvat tuotantoyhtälöön, joka määrittää taloudellista tuotantoa. Tulokset eivät osoita näyttöä Grangerin kausaalisuudesta uusiutuvan energian kulutuksen ja taloudellisen tuotannon välillä.” (käännös) [2]
Etelä-Koreassa on saatu tuloksia, että talouskasvun laskeminen suurelta osin uusiutuvan energian varaan ei ole kokonaispoliittisesti kestävää:
“Autoregressiivisen hajautetun viiveen rajoitustestin tulokset osoittavat, että uusiutuvan energian kulutuksella on negatiivinen vaikutus talouskasvuun, ja vektorivirheenkorjausmekanismin kausaliteettitestien tulokset osoittavat, että talouskasvun ja uusiutuvan energian kulutuksen välinen suhde on yksisuuntainen. Empiiriset tulokset viittaavat siihen, että talouskasvu on suora ajuri, joka laajentaa uusiutuvan energian käyttöä. Poliittisten vaikutusten osalta poliittisten päättäjien on parasta keskittyä yleiseen talouskasvuun eikä niinkään uusiutuvan energian lisäämiseen talouskasvun edistämiseksi.” (käännös) [3]
Erään kansainvälisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan kehitysmaissa uusiutuvalla energialla on merkittävämpi rooli talouskasvussa kuin kehittyneissä maissa, jossa sen vaikutukset talouskasvuun ovat vähäiset:
“Katsaustutkimuksemme osoittaa, että uusiutuva energia ei estä talouskasvua sekä kehitysmaissa että kehittyneissä maissa, kun taas kehittyneissä maissa uusiutuvan energian kulutuksen (kynnystaso) merkitys talouskasvulle on vähäinen.” (käännös) [4]
Energiahinnat ovat käyneet kansalaisaloitteen muodossa jo eduskunnassa viime vuonna (KAA 4/2023 vp) [5], [6].
Keskustelua käytiin eduskunnassa
"Puhemiesneuvosto päätti, että keskiviikkona 29.11.2023 klo 14 pidettävässä täysistunnossa käydään keskustelu sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista . " [7]
Toimenpiteitä tarvitaan
Kuitenkin keskustelun lisäksi on tehtävä päätöksiä, kun se on taas kerran ajankohtainen asia. Suomessa on tarvetta lisää energian tuotannolle, jotta saadaan halpaa energiaa rahoittamaan talouskasvua [1], joka uhkaa tällä hetkellä yhteiskuntamme toimintaa, jos emme saa taloutta kuntoon [8], niin Euroopan unioni tulee asettamaan meille ehtoja miten talouttamme pitää sopeuttaa [9]. Talouskasvu on kuitenkin yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä [10, s. 519].
Ydinvoima on edelleen varteenotettava vaihtoehto [11-13] ja erityisesti SMR -reaktorit (Small Modular Reactors, SMR). Tietenkin voimalaitoksien turvallisuus on tärkeää, koska niissä aiheutuvat ydinonnettomuudet maksavat vähintääkin uuden ydinlaitoksen rakentamisen verran [14].
Mitä mieltä olette itse? Miten tässä aatteiden maailmassa voi tehdä kokonaispolitiikkaa ja toimivaa politiikkaa, kun julkisesta keskustelusta on vaikea erottaa, että mitkä ovat nykyistä parasta tietoa ja mikä on vanhentunutta, peräti uskomusta?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Fankhauser, S. and Jotzo, F. (2018), Economic growth and development with low-carbon energy. WIREs Clim Change, 9: e495. https://doi.org/10.1002/wcc.495
[2] Li, R., & Leung, G. C. K. (2021). *The relationship between energy prices, economic growth and renewable energy consumption: Evidence from Europe. Energy Reports, 7, 1712–1719. 10.1016/j.egyr.2021.03.030
[3] Lee, S.-H., & Jung, Y. (2018). Causal dynamics between renewable energy consumption and economic growth in South Korea: Empirical analysis and policy implications. Energy & Environment, 29(7), 1298-1315. https://doi.org/10.1177/0958305X18776546
[4] Bhuiyan, M. A., Zhang, Q., Khare, V., Mikhaylov, A., Pinter, G., & Huang, X. (2022). Renewable Energy Consumption and Economic Growth Nexus—A Systematic Literature Review. Frontiers in Environmental Science, 10. https://doi.org/10.3389/fenvs.2022.878394
[5] eduskunta. KAA 4/2023 vp. 2023. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/KAA_4+2023.pdf
[6] eduskunta. Pöytäkirjan asiakohta PTK 25/2023 vp. 5. Sähkön hinta kuriin. 2023. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2023+5.aspx
[7] eduskunta. Asian käsittelytiedot KA 4/2023 vp. 2023. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KA_4+2023.aspx
[8] World Bank Group. Falling Long-Term Growth Prospects - Trends, Expectations, and Policies. (eds) M. Ayhan Kose ja Franziska Ohnsorge. 2023 International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank. https://openknowledge.worldbank.org/server/api/core/bitstreams/fe0880d1-ffbf-430f-bab4-d3dbdda7470e/content tai raportin kotisivut
[9] Euroopan komissio. giving notice to Greece to take measures for the deficit reduction judged necessary in order to remedy the situation of excessive deficit. 2010/182/EU. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:083:0013:0018:EN:PDF
[10] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1682-58532020000300004
[11] Sam, R., Sainati, T., Hanson, B., & Kay, R. (2023). Licensing small modular reactors: A state-of-the-art review of the challenges and barriers. Progress in Nuclear Energy, 164, 104859. https://doi.org/10.1016/j.pnucene.2023.104859
[12] STUK. Preconditions for the safe use of small modular reactors – outlook for the licensing system and regulatory control. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139290/STUK_Preconditions%20for%20the%20safe%20use%20of%20small%20modular%20reactors.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[13] Tucker Densmore, Vincent G. Duffy.: Systematic Literature Review of Nuclear Safety Systems in Small Modular Reactors. 2021. SpringerLink Professional. https://www.springerprofessional.de/en/systematic-literature-review-of-nuclear-safety-systems-in-small-/19833550
[14] Wheatley, S., Sovacool, B. K., & Sornette, D. (2016). Reassessing the safety of nuclear power. Energy Research & Social Science, 15, 96–100. https://doi.org/10.1016/j.erss.2015.12.026
