Paljon käydään keskusteluita varhaiskasvatuksesta; sen laadusta ja merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Ilman etenkin varhaiskasvatuksen opettajien palkkojen nostamista vastuuta ja koulutusta vastaavalle tasolle tulee työvoimapula jatkumaan. Ryhmäkoot jatkavat kasvuaan, ja opetuksen taso vääjäämättä heikkenee. Hyvä varhaiskasvatus antaa eväät koko myöhemmälle oppimiselle ja elämälle.
2 tykkäystä
Nyt kun puhutaan varhaiskasvatuksen opettajien palkkojen nostamisesta, niin millainen korotus olisi sinun näkemyksen mukaan riittävä, siis sellainen jolla olisi vaikutusta niin työssä pysymiseen kuin rekrytointiin?
1 tykkäys
Oman näkemykseni mukaan varhaiskasvatuksen opettajien ja luokanopettajien palkkatason pitäisi kohdata.
2 tykkäystä
Aika roima korotus siis. Olen kyllä skeptinen siihen, että onko ansiotason nosto oikotie onneen vieläkään.
1 tykkäys
Jep. Aika heikolla pohjalla ollaan, jos palkankorotus on se joka antaa sisällön työhön ja auttaa jaksamaan. Tietenkin jos hyppää päiväkodin tädin tai sedän palkasta suoraan kansanedustajan palkoille tai mieluummin vielä valtiontalouden tarkastusviraston johtajan palkoille (jotka tosin taitaa olla aika huonot kun ei ole varaa edes kampaajalla käydä…) niin varmasti kannustaa! Mutta joku 100-200e/kk miinus verot (ja sitten jos on vielä itsellä päiväkoti-ikäisiä lapsia niin nousee päiväkotimaksut jne) niin tuskinpa ihan hirveästi auttaa jaksamaan… Henkkoht ei ainakaan vaikuta jaksamiseen, kyllä se on se työn sisältö ja arvostus joka saa joka aamu lähtemään töihin, niin kauan kun palkalla tulee jotenkuten toimeen.
1 tykkäys
En usko, että varhaiskasvatuksen opettajilla on motivaation suhteen vaikeuksia. Nykyinen palkkataso ei vaan yksinkertaisesti riitä elämiseen ainakaan pääkaupunkiseudulla. Työ on vastuullista ja edellyttää hyvää koulutusta. Päiväkodeissa ei ole ruokatunteja tai muita aikuisten lepohetkiä. Ryhmäkootkin ovat kasvaneet ja vaikeuttaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varmasti koko henkilökunta tekee parhaansa mahdollisuuksiensa mukaan. Moni opettaja on kuitenkin joutunut lähtemään paremman palkkatason perään, valitettavasti. Pula opettajista on todellinen.
su 4. huhtik. 2021 klo 11.21 Senja Karjalainen sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti (liikenyt@discoursemail.com) kirjoitti:
1 tykkäys
Ei ole tarvetta nostaa mitään julkisen sektorin palkkoja. Päinvastoin pitäisi alkaa miettimään miten palkkoja voidaan laskea julkisella sektorilla kauttaaltaan.
Noin on kuten Senja kirjoittaa. On typerä ja helppo ratkaisu tarjota aina palkkojen korotusta joka paikkaan. Minä en ainakaan kannata mitään julkisen sektorin palkkojen nostoa. Jos palkka ei tyydytä niin voi hyvin siirtyä yksityiselle puolelle töihin.
Palkkakuoppa on suhteellista. Ainakin monilla ammattialoilla ja yritysmaailmassakin tienataan vähemmän. Uutisoinnin mukaan syksyllä 2018 Helsinki, Espoo ja Vantaa päättivät korottaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja. Helsinki ja Espoo nostivat varhaiskasvatuksen opettajien palkkaa 175 eurolla kuukaudessa, Vantaa 145 eurolla.
Näistä kolmesta kaupungista suurinta tehtäväkohtaista palkkaa varhaiskasvatuksen opettajille maksaa Espoo. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) keräämien tietojen mukaan Espoon varhaiskasvatuksen opettajien peruspalkka on nyt noin 2 610 euroa. Helsingissä lastentarhanopettajille maksetaan noin 2 594 euron ja Vantaalla 2 550 euron peruspalkkaa. Suomen suurin kuntakohtainen peruspalkka eli 2 661 euroa lastentarhanopettajilla on Kauniaisissa. Näiden päälle tulevat luonnollisesti kokemus- ja henkilökohtaiset lisät.
Palkkojen korotukset eivät ole helpottaneet työvoiman löytämistä. Varhaiskasvatuksen opettajia ei edelleenkään riitä kaikkiin pääkaupunkiseudun päiväkoteihin.
Varhaiskasvatusalan palkoissa näkyy kaksi asiaa selkeästi, naisvaltaisuus ja korkeakoulutus. Molemmat ovat olleet vuosikymmeniä suurimpien ammattiliittojen solidaarisuuden ulkopuolella, kun eri alojen ansiotason kehitykseen on Suomessa resurssoitu. Naisvaltaisten alojen suurin nykyongelma onkin se, että ihmiset ovat kyllästyneet katteettomiin lupauksiin ja vaihtavat muihin hommiin. Tästä syystä niin opetus- kuin hoiva-alan töihin rekrytoidaan väkeä ulkomaita myöten.
Tyytymättömyyden ongelma onkin siinä, että väki ei niinkään vaihda yksityiselle sektorille saman alan töihin, vaan ihan muualle, jolloin työntekijä ikään kuin menetetään alalta tyystin. Nythän yksityisellä sektorilla rekrykanavat on suunnattu ulkomaille. Tästä osa syy on kotimaisen tarjonnan hiipuminen ja myös työnantajapuolien haluttomuus niin työskentelyolosuhteiden kuin ansiotulojen kehittämiseen. En oikein usko tästä seuraavan mitään hyvää.
Tällainen keskustelu kyllä syö pahoin itse asian uskottavuutta. On näköjään yhä useammin tapana “mestaroida” eri asioilla. Tällainen muista “huolehtiminen” ja oman yksiniittisen mielipiteen ilmaiseminen ei oikein asioille anna kehittymisen edellytyksiä.
Oma MIELIPITEENI asiaan, varhaiskasvatuksen arvostukseen, on seuraava:
Hain poikani 6 vuotta päiväkodista.
Yhtään kertaa ei ollut sukat märkänä. Yhtään kertaa ei ollut vaatteet riekaleina. Yhtään kertaa ei ollut nälkäinen.
Joka kerta oli päiväkodin lastenhoitaja kertomassa päivän tapahtumista. Joka kerran minua tervehdittiin mennessäni paikalle!
Olen sitä MIELTÄ että varhaiskasvatukseen saataisiin lisää varoja käänteisellä budjetoinnilla. Pois “ylhäältä” ja lisää “alas”. Suomeksi sanottuna. Hallintoa keveämmäksi ja lisää henkilöstöresursseja päiväkoteihin. SOTE - asioita hallinnoivat henkilöt tekemään perioideittain itse perustyötä.
Näin syntyy myös näkemys ja jopa visio asioiden kuntoon saattamisesta.
Yhden päivän patsastelu päiväkodin portilla ei oikein itse asiaa edistä - eikö totta.
2 tykkäystä
Päiväkodissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia - ei tätejä eikä setiä.
Kyllä palkan pitää olla suhteessa esim. luokanopettajan palkkaan. Palkalla on merkitystä.
jostain näkökulmasta varhaiskasvatuksen opettajat saattaisivat olla tätejä ja setiä, mutta nähtävästi enempi muunsukupuolisia…
Kyse ei ole nyt sukupuolesta, vaan siitä, että usein tädittely/sedättely osoittaa jo sitä tietyn ammatin aliarvostusta.