"Säästöt ja työvoimauudistukset ovat tärkeitä, mutta ilman talouskasvua emme menesty. Suomi tarvitsee talouskasvua.
-Suomen talous pitää saada kasvuun. Tarvitaan tukea yrityksille, investointeja ja työtä suomalaisille. Vain se takaa hyvinvoinnin ja palvelut. Nyt tarvitaan rohkeita ja merkittäviä päätöksiä. Suomen tulevaisuus ei voi olla Euroopan Kongo. Ei voi olla niin, että visiomme on tuottaa halpaa sähköä Ruotsiin ja Saksaan ja kiinalaiset kaivavat kalleudet maaperästämme ja vievät ne muualle. Lähtekää nyt poraamaan öljyä Saudi-Arabiaan tai Norjaan. Kuinkahan käy, kysyy Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo tänään eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Harkimon mukaan yritysten verotusta pitää keventää ja luoda lisäksi rohkeita tukimalleja, jotka kannustavat panostamaan ja sijoittamaan Suomeen.
-Nykyisessä mallissa Suomen 400 miljoonan euron kokonaispanostus menee Ranskassa suoraan yhdelle yritykselle. Siinä on niin merkittävä ero, ettei tarvitse ihmetellä, mihin investoinnit menevät, kun markkinakin on lähempänä. Myös Yhdysvallat jyrää rahalla ja massallaan. Nopeat syövät hitaat, Suomen pitää olla se nopea. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena pitää olla mm. maailman tehokkain luvitus, stabiili työmarkkina, sähkön ja logistiikan ennustettavat kustannukset eli kaikkiaan kilpailukyvyn pitää olla maailmanluokkaa.
Valtion pitää panostaa investointeihin siirtämällä nykyisiä investointeja ja myymällä valtion omaisuutta.
-Valtio kerää neljä miljardia siirtämällä ratainvestoinnit myöhäisemmäksi. Turun ja muita junaratoja siirretään myöhäisemmäksi. Veikkaus Oy viedään pörssiin, josta myydään 49% josta saadaan noin 3-4 miljardia. Yhteensä 8 miljardin potti, joka skaalataan ja jaetaan yrityksille. Hankitaan sijoittajia, jotta kaikista investoinneista tulee 20 miljardia, eli valtio laittaa 8 miljardia ja sijoittajat 12 miljardia. Tämän avulla saamme investoinnit liikkeelle ja valmiiksi, Harkimo sanoo.
Harkimon mielestä yhteisövero pitää laskea 15 prosenttiin ja saada yritysten tukeminen muutenkin kuntoon.
-Yhteisöveron lasku alentaa investointien tuottovaatimusta ja parantaa pääoman tuottoa, mikä johtaa pääomakantojen kasvuun. Tämä taas nostaa myös palkkatasoa, tuotantoa, työn kysyntää ja tarjontaa sekä johtaa työpaikkojen lukumäärän kasvuun. Joitakin vuosia sitten VM arvioi yhteisöverokannan reformin itserahoitusasteeksi 50 %.
Yritystukia tulee poistaa miljardin verran. Niitä voi ottaa pois, sillä yhteisöveron lasku kompensoi niitä yrityksille.
-Yritystuet pitää laittaa remonttiin ja kohdistaa paremmin. Koko Suomesta pitää tehdä erityistalousalue ja Itä-Suomeen erityinen huomio jo turvallisuuden takia. Tällä erityistalousalueella pitää Suomen myöntää verotukea ja suoraa tukea yrityksille investointeja varten.
Meidän pitää ymmärtää, että Suomi kilpailee muiden maiden kanssa investoinneista. Siksi meillä pitää olla jotain tarjottavaa, jotta pystymme kilpailemaan muiden maiden kanssa.
-Seuraavat asiat olisivat meidän kilpailuetuna. Yhteisöveron alennus 15 %. Yhteensä 8 miljardin potti, joka jaetaan yrityksille ja skaalataan, jotta kaikista investoinneista tulee 20 miljardia. Annetaan veroetuja, jos investoit Suomeen. Voitosta ei tarvitse maksaa veroa 3-5 vuoteen riippuen investoinnin koosta. Investointien henkilökunnan houkuttelemiseksi veroetu. Luvitusasiat hoidetaan kuntoon. Sähkön hinnan ennustettavuus, esim. Saksassa tataan sähkön maksimihinta.
Kaivosteollisuuden liikevaihto Suomessa on 2-3 miljardia vuodessa, ja se pitää välittömästi ottaa Suomen haltuun. Ulkomaalaiset yritykset eivät saa tehdä kaivauksia Suomen maaperällä. Suomen malmijalostus oy tekee ne ja valtio rahoittaa kaivaukset, jotka ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Sotateollisuuteen satsataan noin 100 miljoonaa ja kehitetään erilaisia ammuksia. Tämä on teollisuuden arvio.
Jokainen iso investointi, josta Suomi kilpailee, pitää ottaa erikseen käsittelyyn ja selvittää miten saamme sen. "
Lisätietoja: Harry Harkimo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Liike Nyt, 0400-226666.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Miten Suomen talous saadaan kuntoon? Oletko samaa mieltä Hjalliksen kanssa, että kaivosteollisuudessa meidän tulisi olla huomattavasti nykyistä itsekkäämpiä, kuten vaikkapa Norjan valtio?