Kuntalaisaloite uuden vaihemaakuntakaavan laatimiseksi
Ympäristöministeriö vahvisti Salo – Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavan vuonna 2012. Sen selostuksen mukaan radan ensisijainen tavoite on varmistaa nopean Turku – Helsinki – Pietari –ratayhteyden mahdollisuudet sekä raideliikenteen kilpailukyky kestävänä kulkumuotona, jossa varaudutaan Turku – Helsinki välin nopeaan junaliikenteeseen.
Kaavaa laadittaessa Nokian merkitys Salolle oli suuri. Kaavoituksessa painottui Nokialle hyödyllinen, mutta vain 5 – 6 minuuttia matka-aikaa lyhentäväksi osoittautunut suurnopeusrata. Tavoitellun nopeuden vuoksi linjaus Salo – Lohja toteutettiin ilman toteuttamiskelpoisia väliasemia, Muurlan ja Suomusjärven kautta. Kaavassa osoitetut asemapaikat Muurlassa ja Suomusjärvellä ovat liian kaukana maantieverkon risteysalueista eivätkä kykene tukemaan paikallisjunaliikennettä.
Kun Nokian toiminta Salossa loppui, tätäkään perustelua ei enää ollut. Muodostui tilanne, että vain pääkaupunkiseutua ja Turkua palveleva yhteys heikentää Salon junayhteyksiä ja hyvät edellytykset omaavasta Salon kaupungista ja Salon maaseudusta uhkaa muodostua alikehittynyt alue, joka ainoastaan rahoittaa rautatieinvestoinneilla Turun ja Helsingin seutua. Salon lisäksi sekä Varsinais-Suomi että kasvukolmio Turku – Tampere – Helsinki kärsisivät tästä. Linjaus on räikeästi ilmastotavoitteiden vastainen ja heikentää merkittävästi luonto- ja kulttuuriarvoja.
Jos asemapaikat sijaitsevat jo asuttujen taajamien läheisyydessä ja maantieverkon risteyskohdissa, radan ansiosta nämä alueet kehittyvät edelleen.
Vahvin kehityspotentiaali Salossa on moottoritien ja kantatie 52:n risteysalueella, joka on Salon asuntoalueiden keskellä. Risteysalue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kehittää synergistä vetovoimaa. Telian Crowd Indight- liikenneanalyysi osoittaa 70 % Salosta junaan nousevista matkustajista tulevan asemalle keskustan ulkopuolelta. Raideyhteys E18- käytävän läheisyydessä paikallisasemineen vähentäisi huomattavasti tarpeetonta pendelöintiä Salon keskustaan.
Samoin Kitulan ja Hajalan taajamat ovat vielä hyödyntämättömiä asuin- ja yritystoiminta- alueita Salon uudelle kasvulle. Näille paikoille tulee saada asemat.
Tulevaisuudessa etätyön rakenne tulee olemaan joustavan hybridimallin mukainen; työskennellään etänä joitakin päiviä viikossa tilanteen mukaan. Etätöiden vuoksi asuinympäristön laadun ja hyvien pitkänmatkan liikenneyhteyksien merkitykset korostuvat. Uuden, moottoritiekäytävän lähelle sijoittuvan radan ansiosta Salossa usealla taajama-alueella on mahdollisuus vastata tähän tarpeeseen.
Alueiden houkuttelevuus kasvaa, kun tulee tieto, että niistä on tulossa asemapaikkakuntia. Kitulan ja Hajalan kehittämisen voi aloittaa heti, koska moottoritie on jo olemassa. Uutta vauhtia kehittyminen saa, kun Varsinais-Suomen liitto on tehnyt myönteisen päätöksen uuden kaavan laatimisesta.
Tunnin junaa markkinoidaan perusteettomasti ympäristötekona, vaikka päästöselvitystä ei ole tehty. Ramboll selvitti Helsinki – Tampere- radan ilmastopäästöt. Selvitys osoitti suunnitellun Helsinki – Tampere oikoradan rakentamisen ilmastopäästöjen kompensaatioajan olevan 299 vuotta. Vaikuttaa siltä, että Helsinki – Turku- radan luku olisi oikoratalinjauksensa vuoksi tätä huomattavasti suurempi.
Mitä enemmän rakentamiseen tarvitaan maata, terästä ja betonia, sitä suurempi on rakentamisen ympäristöhaitta. Myöskään suunnitellun, massiivisen maisema-arven aiheuttavan suurnopeusradan matkustuskäyttö ei toteuta kestävää kulkumuotoa.
Rata voidaan rakentaa liikenteen päästöjä vähentäväksi ja myös muulla tavoin ympäristöystävällisesti rakentamalla se lähelle moottoritietä nopeana ratana, ja hyödyntäen jo rakennettua infrastruktuuria. Uuden E18- tietä seuraavan ratalinjauksen ympäristö- ja ilmastohaitat ovat ratkaisevasti pienemmät.
Nopean junan nopeus on 200 km/ h ja suurnopeusjunan 250 km/ h, mutta sen tätäkään nopeutta ei voi ajaa koko oikoradan osuudella. Espoo – Salo- välin matka-aika on 200 km/h nopeudella 5 – 6 min pidempi kuin nykyisen suunnitelman mukainen matka-aika. Nopea juna edellyttää normaalin levyistä ratalinjaa, suurnopea erittäin leveää. Nopea juna mahdollistaa paikallisliikenteen koko yhteysvälille Helsinki – Turku, suurnopea ei.
Espoo – Salo- välin nykysuunnitelmaan perustuva 2,7 miljardin euron hinta on niin korkea, että se ja asemapaikkaongelma käytännössä estävät radan toteutumisen.
Vaikka Espoo – Salo- välin matka-aika on 200 km/ h nopeudella 5 – 6 min pidempi kuin oikoradan vaihemaakuntakaavan mukaisen suurnopeusradan, hinta voi jäädä kolmannekseen. (vrt. Liikenneviraston tutkimuksia ja julkaisuja 4/2016).
Kun hinta alenee 2 mrd €, hanke muuttuu myös toteuttamiskelpoiseksi. Moottoritiekäytävän lähelle rakennettuna sekä paikallis- että kaukoliikenteen mahdollistavana nopeana junana tämä on mahdollinen.
Jokainen toimiva asemapaikka lisää ratainvestoinnin kasvuvaikutusta ja kokonaisinvestoinnin kannattavuutta. Ylipäätään isot raideliikenneinvestoinnit tulevat kannattaviksi ainoastaan koko yhteysvälillä toimivan paikallisliikenteen kautta. Vain se toteuttaa Tunnin junan lupaaman yhtenäisen työssäkäyntialueen ja hyödyttää kaikkia ratavarsikuntia. Myös Salon kehitykselle tarpeellinen kasvukäytävä toteutuisi ja muodostuisi kasvukolmio Turku – Tampere – Helsinki.
Nykyisten suunnitelmien mukaan lähijunat olisivat mahdollisia vain Helsinki – Lohja- ja Turku – Salo- väleillä. Täysi hyöty saadaan vasta sitten, kun paikallisjunaliikenneasemat Lohjalta länteen ovat Saukkola, Kitula, Salon Piihovi, Hajala, Paimio, Piikkiö, Littoinen, Kupittaa, Turku ja Turun satama.
Puolueista keskusta ja vihreät ovat esittäneet paikallisjunaliikenteen uudelleen aloittamista ja kaikkien puolueiden edustajat kannattavat ehdotuksia lähes yksimielisesti. Ehdotettu tukee täydellisen hyvin tarvittavaa uutta maakuntakaavan oikoratalinjausta.
Voimassa olevan maakuntakaavan (Salon seudun maakuntakaava, 2008) ja vaihemaakuntakaavan (Salo – Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava, 2012) laatimisen sekä moottoritien suunnittelun yhteydessä on tehty selvitykset ja tutkimukset, mm. geologiset tutkimukset. Suurin osa näistä on edelleen ajantasaisia. Lisäksi Salo – Lohja- oikoratalinjaus Lohjalta maakuntarajalle asti on hyvä ja vain välillä lääninraja – Salo tarvitaan uusi linjaus. Koska suuri osa aikaa vievistä työvaiheista on tehty ja osa nykyisestä kaavasta on toteuttamiskelpoista, voi arvioida uuden kaavan laatimiseen tarvittavan 3 – 6 vuotta.
Moottoritiekäytävän läheisyydessä olevan radan rakentaminen on investointi kasvuun ja tulevaisuuteen.
Salon Kasvuinfra ry pyytää, että Salon kaupunki esittää Varsinais-Suomen liitolle uuden Salo – Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavan laatimista.
Salossa 17 helmikuuta 2021
Salon Kasvuinfra ry
Mika Nummenpalo
yhdistyksen puheenjohtaja
Timo Lahnalampi
yhdistyksen vpj
Mikko Lunden
jäsen
Juha Rannikko
jäsen
Ismo Saari
Eija Seppälä
Jäsen / rahastonhoitaja
Tiina Viitanen
sihteeri
Varajäsenet
Tuulia Broman
Saku Nikkanen
Lasse Heino
Lisäksi
Jouko Häyrynen
Merja Murtonen
Timo Pohjola
Kuntalaisaloite on allekirjoitettavissa ja sen liitteet luettavissa osoitteessa.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/18849
