Eduskunnassa on tällä viikolla käsittelyssä metsästystä koskevia lakialoitteita.
Mitä mieltä olet näistä lakialoitteiden muutosehdotuksista?
Lakialoite LA 54/2020 vp:
Lisätään metsästyslakiin uusi 19 a §, jolla selkiytetään oikeutta tappaa pihapiirissä vaaraa aiheuttava riistaeläin. Tällä hetkellä lainsäädäntö on puutteellinen, jonka vuoksi esimerkiksi uhkaavan suden tappamiseen sovelletaan rikoslain pakkotilasäädöstä. Yksilöidyllä lainsäädännöllä parannettaisiin edellytyksiä ihmisten ja elinkeinojen sekä suden rinnakkaiselolle.
Lakialoite LA 5/2022 vp:
Lakialoitteen tarkoitus on täsmentää sitä, millainen yhteisö voi metsästyslain 90 §:n mukaan valittaa hallinto-oikeuteen riistaeläinten kaatoluvista. Aloitteessa vaaditaan, että sen lisäksi, että rekisteröity yhdistys on paikallinen tai alueellinen, sillä täytyy olla aktiivista, todellista ja todennettavissa olevaa toimintaa.
Tällä lakialoitteella esitetään metsästyslakiin (615/1993) uuden 19 a §:n säätämistä. Uudessa 19 a §:ssä säädettäisiin, että lain muiden säännösten estämättä riistaeläimen pyytäminen ja tappaminen olisi mahdollista sellaisessa hätävarjelu- tai pakkotilassa, jossa riistaeläin hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun tai tulee ihmisten tai kotieläinten lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta. Välitöntä uhkaa ja vaaraa arvioitaessa otettaisiin huomioon tilanteen pakottavuus sekä muut olosuhteet tilanteessa.
Lakialoite on kansanedustajan aloite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä. Lakialoite voi koskea uuden lain säätämistä tai voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista.
Allekirjoittaneen metsästyskortin omistajan mielestä aloitteet ovat aivan hyviä selkiytyksiä lainsäädäntöön ja uskoakseni varsin yleisesti kansalaisten oikeustajuun istuvia. Kolmannessa aloitteessa on olennaista juurikin tuo tilanteen pakottavuuden korostaminen, jottei synny sellaista harhaanjohtavaa mielikuvaa, että pykälän nojalla voitaisiin kiertää muuta metsästyslainsäädäntöä.
Jokaisella lakialoitteella selvästi halutaan täsmentää ja joissakin määrin jopa viilataan kontrollointia pienten marginaalien välissä.Kannatan vaarallisen ja uhkaavasti käyttäytyvän riistaeläimen eliminoimista pihamaastosta,mielestäni tämä on itsestäänselvyys.
”No minä tuossa pihalla ihan rauhassa käyskentelin, navettaan päin menossa kun perhana puskista ryntäsi sarvipää peura suoraan kohti. Onneksi sattui tuo sako olemaan hyppysissä ja niin sitten lasautin tämän pihapiirissä vaaraa aiheuttavan riistaeläimen tähän navetan eteen.
Vastaava tapaus sattui kun kissa viime viikolla juoksi karvat pörröllään kohti taloa - minä siinä ikkunassa, että mikä sille nyt tuli…. ja voi tokkiinsa, siellä oli 4 isoa metsäjänistä, tai olisko ollut peräti riekkoa jahtasi kissaa. Onneksi oli pyssykk- valmiina tuossa asekaapissa, tempasin sen sieltä ja rumpasin ulos. Siihen jäi vaaraa aiheuttavat riistaeläimet komiasti nippuun.”
Kannatan ehdottomasti lakialoitetta 54/2020. Pihapiiriin tulevat petoeläimet tulee saada tappaa. Ne ovat turvallisuusuhka ja haitaksi kaikille. Varsinkin Itä-Suomessa sudet, ilvekset ja muut pedot ovat pihapiirissä arkipäivää. Tämä on johtanut siihen, että eläimet joudutaan pitämään sisällä, lapset pelkäävät liikkua pihapiirissä jne. Turvallisuus nro. 1!
Jos liian lähellä asutusta uskaltautuvia riistaeläimiä saa ampua tuosta vaan, mitenköhän tällaisen toiminnan valvonta on huomioitu. Ei käy selville lakialoitteista. Salametsästyksen väheneminen tulisi vain sitä kautta, että se olisi lakialoitteiden läpimenon jälkeen sallittua.
Asuessani vielä maalla meidän pellon läpi kulki susi. Myöhemmin kuulin, että oli ollut iso, vanha uros, eikä ole enää. Se siis oli läpikulkumatkalla, eikä sitä kiinnostanut meidän elikot. Jos olisin saanut selville kuka ampui ja mihin haudattiin, olisin tehnyt ilmoituksen. Vaan eipä sitä ääneen huudeltu. Tällaisen toiminnan salliminen lain voimin kyllä karkottaisi ne rohkeammat yksilöt, mutta samalla pahimmillaan kiihdyttäisi populaatioiden vähentymistä.
Susia on Suomessa muutama sata. Ne hyödyttävät pienpetoja, koska ne syövät susien jättämiä haaskoja. Samalla sudet pitävät nisäkäskantoja kurissa.
Kannatan niiden ampumista, jos ne oikeasti tulevat pihalle ja aiheuttavat siten vaaratilanteita. Mutta näin laveasti sallittua lupaa riistaeläinten ampumiseen en kannata.
Lakialoitetta LA 5/2022 yhdistyksistä en kannata, koska pienellä paikkakunnalla kaatolupia vastustavat henkilöt ovat kantansa vuoksi joutuneet häirinnän kohteeksi. Aloitteessa mainittu keino on tapa välttää yhteisöstä kohdistuva painostus.
Kaikki ko aloitteet ehdottomasti kannatettavia, niin saataisiin kitkettyä myös epäoikeudenmukaisuuden tunnetta maaseudun asukkaiden keskuudessa. Se myös parantaisi suden hyväksyttävyyttä ja asemaa, kun ihmisten oikeus suojautua siltä mm pihapiirissään palautettaisiin.
LA 5/2022 myös ehdottoman tärkeä. Tällä hetkellä ongelmayksilöiden poistaminen viranomaisten päättämillä ja tarpeelliseksi katsomilla poistoluvilla estetään muutamien henkilöiden toimesta loputtomalla lain porsaanaukkoja hyödyntävällä valituskierteellä. Pöytälaatikko-yhdistyksiä on perustettu muutamien henkilöiden toimesta joka puolelle Suomea valitusoikeuden saamiseksi perusteettomasti, valituksia viljelevillä yhdistyksillä tulee olla todettavaa ja todennettavaa toimintaa paikkakunnalla, jossa kaatolupa on myönnetty.
Lisäisin vielä ko lakiin, että valituksen allekirjoittavan henkilön tulee asua tosiasiallisesti kyseisessä kunnassa, ja hänen tulee olla kyseisessä kunnassa toimivan suojeluyhteisön/ yhdistyksen luottamushenkilö. Jo tällä hetkellä lain henki on, että valitusoikeus tehdyistä ongelmayksilöiden poistopäätöksistä on vain paikallisilla ihmisillä, mutta nyt niistä tehdyt valitukset on tosiasiallisesti ulkopaikkakuntalaisten masinoimia pääkaupunkiseudulta, Hämeestä muutamien aktivistien sijainteja mainitakseni.
Susi ja muut pedot kuuluvat Suomen luontoon asumattomilla seuduilla, mutta pihapiireihin haja-asutusalueella ne eivät kuulu, taajamista puhumattakaan.