Liike Nyt:in valtakunnallisen kuntavaaliohjelman luonnos keskusteltavaksi (keskustelu sulkeutuu 17.2.2021 klo. 23.59)

                      Liike Nyt – Modernein puolue

                         Kuntavaaliohjelma 2021

Liike Nyt on Suomen modernein puolue. Liikkeen tavoitteena on uudistaa politiikkaa osallistamalla kansalaiset mukaan päätöksenteon eri vaiheisiin. Liike käyttää toiminnassaan apuna uusia ja avoimia teknologioita, joilla tuodaan politiikka lähelle sen päämäärää, ihmistä. Liike rakentaa uutta poliittista kulttuuria, jossa päätöksiä tehdään asiat eikä ideologiat edellä, koko maan etu huomioiden. Liikkeen politiikka ei perustu vastakkainasettelulle, vaan rakentavalle keskustelulle ja yhteistyölle.

  1. Kuntalaiset mukana päätöksenteossa

Liike tuo poliittiseen päätöksentekoon avoimuutta ja tapoja, joilla kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin myös vaalien välillä. Osallistamalla kuntalaiset mukaan päätöksentekoon saadaan parempia palveluja ja toimivampaa demokratiaa. Liike tuo politiikan pois kabineteista ja ottaa kuntalaisten asiantuntemuksen ja kokemuksen käyttöön päätöksenteossa. Liikkeellä on Nettiparlamentti-verkkoympäristö, jossa käydään keskusteluja ja järjestetään äänestyksiä ajankohtaisista aiheista. Keskustelut ja äänestykset ohjaavat Liikkeen valtuustoryhmien jäsenten ja muissa luottamustehtävissä olevien toimintaa.

  1. Kyllä kuntayhteistyölle!

Kuntien palvelut ovat koko maan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Monissa pienissä kunnissa ympäri Suomea syntyvyys on matala ja palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Liike ei näe kuntien pakkoliitoksia ratkaisuna ongelmaan. Liikkeen visio on kuntien välinen yhteistyö hallinnon ja palvelujen välillä. Palvelujen ja hallintojen yhdistäminen mahdollistaa laadukkaammat palvelut, vähemmän byrokratiaa ja säästöjä. Ei ole mitään yhtä kaavaa yhteistyön tekemiselle. Tarkoituksena on, että kuntarajojen sijaan otetaan palveluiden järjestämisessä huomioon kuntalaisten etu. Yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle ja vakauttaa kuntien talouksia.

  1. Vahvuuksista elinvoimaa ja yrittäjyyttä

Kunnan on huolehdittava ensisijaisesti sen ydintehtävistä. Lähtökohtaisesti kunnan tehtävä ei ole harjoittaa yritystoimintaa. Elinvoimaisessa kunnassa on tilaa yritystoiminnalle ja reilulle kilpailulle. Luonnollisten monopolien kuten vesilaitosten ja sähkönsiirron tulee olla julkisessa omistuksessa. Jokainen kunta tarvitsee yrittäjyysstrategian, jolla vahvistetaan paikallista elinvoimaisuutta. Kunnan tulee löytää ja kuvata omat vahvuutensa, joiden varaan voidaan rakentaa tulevaa. Tässä yhteistyö julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä on avainasemassa. Esimerkiksi paikallisuuden painottaminen julkisissa hankinnoissa ja yhteistyössä tehty markkinointi hyödyttävät niin kuntaa kuin sen alueella sijaitsevia yrityksiäkin.

  1. Liikkumisen on oltava helppoa ja tehokasta

Liikkumista kuntien välillä ja kasvukeskusten ympärillä tulee helpottaa. Tämä tarkoittaa erityisesti investointeja raide- ja tieliikenteeseen. Liike ei tue autoilun verotuksen nostoa missään muodossa. Kasvukeskukset, maaseutu ja kaupunkien keskustat pysyvät elinkelpoisina hyvien kulkuyhteyksien kautta. Sujuvat yhteydet vapauttavat ihmiset päättämään omasta asuinpaikastaan, kun työssäkäyntialueet laajenevat. Yrityksille ja koko maan elinvoimaisuudelle on tärkeää, että kasvukeskuksista löytyy kohtuuhintaista asumista, jotta työvoima voi liikkua maan sisällä kysynnän mukaan. Liikkumisen vapautta tukisi myös asuntojen myynnin vapauttaminen varainsiirtoverosta.

  1. Digitalisaatio tehostaa ja luo vapauksia

Liike Nyt on Suomen modernein puolue. Uskomme teknologisen kehityksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin järjestää yhteiskuntaa. Digitalisaation lisäämisessä on paljon potentiaalia. Julkisten palvelujen saatavuus, laatu ja tehokkuus on nyky-yhteiskunnassa suoraan yhteydessä uusiin teknologioihin. Teknologiset ratkaisut luovat yksilölle vapauksia, kun esimerkiksi etätyöstä on tullut arkipäivää ja asioita voi hoitaa sähköisten palveluiden kautta. Kunnat tarvitsevat rahoitusta, jotta ne voivat ottaa toimivat teknologiset työvälineet käyttöön. Järjestelmien ja toimintatapojen kehityksessä on syytä harkita keskitettyjä ratkaisuja. Tukea tarvitsevat myös kansalaiset, jotta kukaan ei jää jälkeen teknolgisessa kehityksessä ja joudu digiyhteiskunnan ulkopuolelle.

  1. Maahanmuuttajat työn kautta osaksi yhteiskuntaa

Nykyinen kotouttamisstrategia ei ole oikein maahanmuuttajia kohtaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Kotouttamisen pitäisi lähteä siitä, että maahanmuuttaja tulee heti alusta alkaen osaksi yhteiskuntaa. Tämä ei onnistu, mikäli maahanmuuttajat istuvat vuosia muiden maahanmuuttajien kanssa kielikurssilla. Avaintekijä kotoutumisessa on työ. Kaikille täysi-ikäisille maahanmuuttajille on tehtävä yksilöllinen työllistymissuunnitelma, ja työn saamisen edistämiseksi on käytettävä esimerkiksi palkkatukea ja työn ohessa suoritettavia kieli- ja ammattiopintoja.

  1. Ilmastonmuutoksen torjunta

Hiilineutraali Suomi on tavoite, joka tarjoaa kasvun ja viennin mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Elinkeinoelämä tarvitsee kehityksen tueksi ennustettavaa politiikkaa, osaamista, investointeja ja uusiutuvaa sähköä. Eri toimialojen tekemät hiilineutraaliustiekartat avaavat sitä kuinka suomalaisille yrityksille on mahdollista vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja menestyä maailmalla.

  1. Lähimmäisestä välittäminen

Lopulta politiikassa on aina kyse ihmisestä. Liike haluaa kuntapolitiikkaa, josta välittyy lähimmäisenrakkaus. Hyvinvoivassa kunnassa pääsee vaivatta laadukkaisiin terveydenhuollon ja mielenterveyden palveluihin. Ilman hyvinvoivia kuntalaisia ei kuntakaan voi hyvin. Koulutus on kunnan tärkeä tehtävä. Koulujen resurssien on oltava kunnossa, jotta niistä voidaan muodostaa kaikille turvallisia paikkoja. Suomessa epidemian lailla levittynyt koulukiusaaminen pitää saada loppumaan. Sitä varten tarvitaan toimintaohjeita ja uutta lainsäädäntöä sekä riittäviä resursseja. Vanhus on arvokas. Vanhusten hyvinvoinnin tukeminen on velvollisuutemme ja tulevalla valtuustokaudella katse on kiinnitettävä tiukasti ikäihmisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Haluamme tehdä politiikkaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa välitämme toinen toisistamme ja otamme toisemme huomioon kaikille elämän osa-alueilla.

18 tykkäystä

Tämä on ihan OK kunhan hankkeita ei lähdetä viemään eteenpäin kuin käärmettä pystyssä ja jos meille on luotu H/K suhdeluku, niin hanketta ei voi viedä eteenpäin millään 0,44 suhdeluvulla, kuten esim Turun Tunnin Junaa on ajettu, unohtamatta ympäristöarvoja, jossa Tunnin Junan kohdalla on jäämässä lähes 140000 hehtaaria koskematonta luontoa raiteen alle, ja arvioituja matkustajia on vuodessa 1,6-2,5milj vuodessa. Valtakunnallisesti hankkeet tulevat kustantamaan 25mrd ylityksineen.

2 tykkäystä

Kiitos kommentistasi Mika!

Kohta 7. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi mielestäni hieman terminologian selkeyttämistä ja täsmentämistä mitä sillä Liike Nyt tarkoittaa. Vaihtoehtoina otsikolle esim. Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen tai Ilmastonlämpenemisen torjunta ihmisen vaikutusten osalta.

Ilmastonmuutos ja ilmastonlämpeneminen termeinä sekoittuvat yleisessä keskustelussa ja jopa tutkimuksissa. Emme varmastikaan halua torjua ilmastonmuutosta, vaan ilmastonlämpenemistä. Ilmastonmuutos tapahtuu molempiin suuntiin, nyt tavoitteena lienee torjua ilmastonlämpenemistä. Tämä kommentointini koskee luonnollisesti kuntavaaliohjelman lisäksi puolueen Ilmastonmuutos on totta-yleisperiaatteen kirjausta myös.

Taustaa ja perusteluni:

Maapallon ilmasto on on muuttunut sen syntyhetkistä lähtien, lämpötilan vaihdellessa toistuvista jääkausista aina huippulämpimiin kausiin, jolloin mm Suomen tunturit kasvoivat mäntymetsää (m.m. Mielikäinen & Timonen 2005/ Metla, nyk. Luonnonvarakeskus Luke) ja Alaskan jäätiköiden tilalla kasvoi 1000 vuotta sitten 1,5 m läpimittaista mäntymetsää (artikkeli m.m. NBC News Alaskan yliopiston tutkimuksista). Ilmaston luontaista lämpötilan vaihtelua osoittaa myös suomalainen maailmallakin arvostettu lustotutkimusaineisto 7644 vuoden ajalta (mitä suomalaisen metsätieteen lustotutkimus tarkoittaa selostetaan hyvin mm Luken tiedotteessa).

Vuosituhantista ilmastonmuutosta lämmin-kylmäjaksojen välillä on selitetty tieteellisissä tutkimuksissa useilla eri tekijöillä, m.m. auringon aktiivisuuden vaihtelulla ja maapallon kiertoradan vaihtelulla elliptisen ja ympyrän välillä (maapallon etäisyyden vaihtelu aurinkoon nähden).

Ihmisen aiheuttama osa ilmastonlämpenemisestä on se, minkä torjuntaan tulee vaikuttaa m.m. ilmansaasteiden, hiilidioksidipäästöjen, luonnon saastuttamisen ja merien likaamisen osalta.

Painopiste tulisi olla kuitenkin kansainvälisessä vaikuttamisessa, ei m.m. suomalaisen meille elintärkeän metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten heikentämisessä tai alasajossa, eikä liikkumisen vaikeuttamisessa pitkien välimatkojen Suomessa.

Yksistään Brasilia tuhoaa pysyvästi sademetsää n. 11000 km2 vuodessa, joka siirtyy m.m. maatalouskäyttöön, ja on pois hiilidioksidin sitomisesta/hapen tuotannosta Brasilian metsien vastatessa n. 20% maapallon “keuhkoista”. Esim. Suomessa vuosittainen uudistushakkuuala on n. 1500 km2, joka metsitetään välittömästi hakkuun jälkeen istuttamalla taimia tai uudistamalla luontaisesti, kasvamaan ja sitomaan jälleen hiilidioksidia.

10 tykkäystä

Lisäisin tähän kohtaan 8. vielä maininnan muista erityisryhmistä. Olen paljon saanut nähdä, kuinka mm. vammaiset unohdetaan kokonaan. Koronan aikana tilanne vielä pahentunut entisestään. Tämä on iso asia isolle ryhmälle ihmisiä ja heidän läheisilleen. Lainatakseni eräänkin äidin sanoja: “jos yksikin puolue heidät huomioisi edes millään tapaa, olisi se monille lottovoitto, mutta kukaan ei vain tunnu välittävän.” Tässä olisi mielestäni asia, joka pitää tuoda esille.

13 tykkäystä

Olisiko mahdollista lisätä myös lastensuojeluun liittyvä kohta tai sisällyttää lähimmäisestä välittämis kohtaan?
Tärkeä aihe ja mielestäni lastensuojelua on parannettava! Sinne on lisättävä enemmän resursseja ja työvoimaa.

8 tykkäystä

Luonnon monimuotoisuuden sälyttäminen on varmastikin asia johon kovastikkin moni voi yhtyä.
Kaivoslakien avokätisyyden vuoksi kunnilla tulee olla järkiperusteiset oikeudet kieltäytyä hankkeiden aloittaminen alueellaan. On järjen vastaista antaa mineraalimme monikansallisten yhtiöiden käyttöön. Varsinkin kun luvatut työpaikka lupaukset eivät ole näyttäneet toteutuvan aiemmissa hankkeissa.
Kuntien ja maanomistajien tulee olla rahallisen edun saajia toiminnasta.
Yhtiöt käyttävät väistämättä myös kuntien rakentamaa infraa josta esim. lisääntyvänä
kaivostoiminnan raskaasta kuljetusliikenteestä muodostuu kustannuksia kunnille ja sen asukkaille.
Sisävesien suojelu on myös Itä-meren suojelua.

5 tykkäystä

Tuohon 4 ja 6 kohtaan kommentoinut myös osatyökyykyisten ja vammaistenhenkilöiden työllistymistä edistettävä ja autettava.
6. Kohtaan yrittäjyyden osalta tehtävä myös toimenpiteitä,kotta myös erityisryhmien halukkuus yrittäjiksi helpottuisi.

5 tykkäystä

Hyvä kokonaisuus. Mitä ajattelette terapiatakuusta nuorille? Varsinkin koronakriisistä selviytymisen tueksi riittävät mielenterveyspalvelut
ovat merkittävässä asemassa seuraavien vuosien aikana.

5 tykkäystä

Erittäin hyvä ohjelma, jossa pääasiat ja teemat kiteytetty tiivisti.

Kappaletta 7 mietin.

Ehkä sen pois jättämistä? On trendikäs ja tärkeä teema, mutta ei differentoi meitä mitenkään muista puolueista ja niiden periaatteista.

Tai vaihtoehtoisesti sen laajentamista. Hyvinvoiva ympäristö on kokonaisuus, johon sisältyy myös vesistöt. Ilmastonmuutos on osa kokonaisuutta, mutta sen yksipuolinen korostaminen on johtamassa erittäinkin osaoptimoituihin päätöksiin.

Esimerkki: Helsingissä julistetaan ilmastohätätila. Vain pari kuukautta sen jälkeen lunta ajetaan mereen Hernesaaressa 1000 kuorman päivävauhdilla. Yhdessä kuormassa on 13-15 kuutiota, ja jokaisessa kuutiossa keskimäärin noin 11 kg haitallisia jätteitä. (lähde: Helsingin Sanomat) Lumen maalle läjittämisen suunnitelma on ollut jo vuosia, mutta asia ei ole edennyt mitenkään. Jokakesäiset sinileväkukinnot alkavat olla jo “arkipäivää”.

Vesistöjen suojelu tai suojelematta jättäminen on hyvin suuressa määrin kuntien operatiivisessa päätösvallassa. Globaalille ilmastonmuutokselle voimme tehdä osamme, paljonkin. Suomen vesistöjä ei suojele mikään muu kuin Suomi ja sen kunnat itse.

Kokonaisvaltaisimmin viisasta, niin ympäristön kannalta kuin poliittisestikin, olisi mielestäni yläotsikko “Ympäristö”. Vaikka “Ympäristön hyvinvointi on monen tekijän summa” tai “Ympäristövastuullisuus on yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytys” tms. Tekstissä voisi avata eri osa-alueita, mukaanlukien vesistöistä ja ilmaston tilasta huolehtiminen.

6 tykkäystä

Runkona ihan hyvä! Toki ehkä kohdat 6 ja 7 ovat ehkä enemmän lähempänä valtakunnannallista politiikkaa? Täällä on niihin jo tullutkin hyviä kommentteja.
Tuo 6 kohdan otsikko on jo muodostunut tässä aiheessa aika kliseiseksi. Miten tuo käytännössä eroaa muista ja eritoten miten se täälläkään toimisi? Entuudestaan omasta takaa satoja tuhansia työttömiä, ja covid vaan syventää tilannetta…
Mitään oikotietä onneen eli työllisyyteen/koulutukseen ei kuitenkaan saa olla, vaan kaikkihan pitää lähteä samalta viivalta. Lisäksi nyt näistä 2015 aallon mukana tulleista ei kovaa työllisyyshalukkuutta valitettavasti ole löytynyt. Olen aika läheltä seurannut tätä työpolitiikkaa, ihan kantaväestönkin keskuudessa, ja voinpa sanoa, että esim. tuo työllistämistuki on usein hyvin lyhytaikainen ratkaisu. Kun tuki loppuu, loppuu usein myös työsuhde… Matalapalkka-alat on myöskin huono työllistäjä, kun työntekijä ei sillä palkalla itseään elätä! Tämän voisi kunnallispolitiikan osalta ehkä jättää pois, tai ainakin muotoilla otsikkoa? Ylipäätään työllistoimet tulisi olla kauaskantoisempia, oikealla palkalla ja vakituiseen/pitempiaikaiseen työsuhteeseen tähtääviä!

8.kohta hyvää asiaa! Satakunnan keskusteluketjuun laitoinkin tähän liittyvää.
Koulukiusaamiselle ehdoton nollatoleranssi, joka tarkoittaa myös nollatoleranssia, eikä vaan kivoja puheita kiva-kouluista yms. Ihan perusprinsiippinä, kiusatun ei koskaan pidä joutua vaihtamaan koulua, vaan kiusaaja! Vanhat erityisluokat, joita meidän aikaan sanottiin tarkkailuluokiksi ja apukouluiksikin, toimi ehkä sittenkin paremmin? Nykyinen ongelma-oppilaitten sekoittaminen ns. normaalille luokalle on monen opettajan mukaan lisännyt ongelmia. Opettajilla ei enää riitä aika opetukseen, kun siitä suurin osa menee näitten ongelmatapausten kaitsemiseen… Lisäksi vastuun kantoa kotona olisi korostettava, ja sanktioita lisättävä. Kertoo aika paljon, kun usein vanhempainillassa on n. 20% koululaisten vanhemmista. Tästä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta tuossa vähän näkemystäni.
Pienet kyläkoulut ja lähikoulut säilytettävä ehdottomasti! Ja opetusryhmien maksimikoko ehdoton 21!

Vanhusten, vammaisten, ja ylipäätään sairaanhoitoon tulee lisätä huomattavasti resursseja. Pääpaino kunnallisella, avustavat toimet yksityiseltä. Kotihoito on liki kaikissa Suomen kunnissa täysin heitteillä! Juuri eilen tuli surullista katseltavaa A-studiossa. Tällä ei ole hintalappua, kun puhutaan maamme rakentajien kunniallisesta loppuelämästä.

Mielenterveyspalvelut samoin resurssilisäyksen kohteena! Ja painotus ennaltaehkäisyllä, ei jälkihoitona. Sama pätee muutenkin nuorten rikoksiin yms. Ennaltaehkäisyä, valistusta, kasvatusta! Jälkihoito on jo myöhäistä…

Tuossa jotain ajatuksia itseltäni. Toki jokaisessa kunnassa on omanlainen tilanteensa, joten maan kattavaa yleistä linjaa tähän on vaikea vetää.

Kuulemisiin!

4 tykkäystä

Samaa mieltä Mikan kanssa. Kasvukäytävää luova tie- tai raideyhteys on aina yhteydessä muuhun kaavoitukseen ja aluekehitykseen. Raideyhteyksissä oleellista on paikallisliikenteen mahdollistaminen, koska vain pysäkkien ympäristöön voi syntyä elinvoimaa, on se sitten teollisuutta, kauppaa, logistiikkaa tai asuinaluetta. Supernopeiden ja superkalliiden raideyhteyksien sijaan on painotettava kohtuullista nopeutta mutta erinomaista luotettavuutta. Luotettavuutta parannetaan mm. ohitusraiteita rakentamalla sekä radan ja turvalaitteiston kuntoa parantamalla. Vartioimattoimista tasoristeyksistä pitää luopua kokonaan. Poikittaisyhteyksiä ei saa unohtaa, nyt liikennesuunnittelu on liian pääkaupunkivetoista.

1 tykkäys

Olen samaa mieltä Kristiinan kanssa ilmaston lämpeneminen -teeman poisjättämisestä. Se voi olla jopa haitallinen teema täällä maakunnissa. Asiaa avasinkin tuolla jo aikaisemmin tässä ketjussa m.m. käsitteellisine ongelmineen.

3 tykkäystä

Toimiva runko. Kuntataloudesta ja veronkorotuspaineista saisi olla enemmän. Samoin kouluista. Nämä molemmat ovat monille äänestäjille ihan ykkösaiheita.
Ilmastonmuutos on tärkeä aihe, mutta se saa tunnetusti aikaan semanttista keskustelua ja eri leirien väittelyä. Pitäisin silti mukana, vaikka sitä voisikin kytkeä enemmän kuntatasoon.
Autoilun verotus ei kuuluu kuntapolitiikkaan kuin hyvin ohuesti ja koska on selvää, että fossiilisten verotuksen kiristyminen on tulevaisuutta, niin en ottaisi mukaan.

1 tykkäys

KOhta 3.
Tuossa on hieman arveluttava kohta. On hyvä suosia paikallista jos se on yhtä laadukas ja osaava tarjoaja kuin joku muu tarjoaja, mutta se ei saa olla itsetarkoitus. Se on myös helposti korruption väline. Sen estää jo kilpailulainsäädäntö. Se johtaa myös siihen, että kohta kukaan ei edes tarjoa, kun tietää jo valmiiksi, että paikallinen taho voittaa “tarjouskilpailun” syyllä tai toisella. Tämän olen myös omassa työssäni huomannut jatkuvasti.

1 tykkäys

Kotihoidon vahvistaminen olisi toimiva tapa huolehtia arvokkkasti vanhuksista. He ovat meidät elättäneet ja hoitaneet, nyt on meidän vuoro.

6 tykkäystä

Hei!
Hyvä on tuo kehitysvammaisten huomioiminen . Se on täysin että kukaan puolue ei taida heistä juuri puhua tai ajaa heidän asioitaan !
Kannatan !
Ja nyt olette lukeneet että Oulusta lähtenyt hoitajia niin osastoja suljetaan. Tämä on kohta monessa kaupungissa sama .
Mistä hoitajia ? Moni hoitaja vaihtanut alaa tai suunnnittelee vaihtavansa alaa ?

7 tykkäystä

Toivoisin maalaisjärkeä ilmastoasioihin. Missä suurimmat ongelmat ovat, ja mitä Suomi voi tehdä. Maailma ei pelastu sillä, että suomalaisilta kielletään öljylämmitys ja saunankiukaat. Sähköautolla ei pääse omassa maakunnassani yhdellä latauksella edes keskussairaalaan ja takaisin. Ja jos olen lukemani ymmärtänyt oikein, jos pääsisi, niin silloin sähköauto saastuttaisi yhtä paljon, kuin bensa-auto. Pitäisi keskittyä isoihin ongelman aiheuttajiin, kuten rahtilaivat, teollisuus, maatalous jne. Ja mitä maailmalla tapahtuu… en ole asiantuntija. Ihmettelen vaan nykyisen hallituksen toimia, jotka ovat kuin hyttysen pissa valtameressä… mutta kolahtavat tavallisen suomalaisen arkeen… etenkin iäkkäiden omakotiasujien. Kiitokset kuntien elinvoimaisuuden ja palvelujen tuottamisen uudella tavalla ottamisen mukaan ohjelmaanne. Näistä on paljon puhetta, mutta vähän tekoja. Tekoja tarvitaan. Ja propsit myös saavutettavuudesta. Maakuntien elinvoimaisuus ei voi kasvaa, jos väylät eivät ole kunnossa ja tavara ja ihmiset pääse liikkumaan tehokkaasti. Kaikki keskittyy pk-seudulle, vaikka liikkuminen kehä kolmosen sisällä vie tolkuttomasti aikaa. Samaan aikaan 100 km päässä olevat kunnat surkastuvat, joka on ihan käsittämätöntä. Tähän tasapuolisuutta.

4 tykkäystä

Olen samaa mieltä siitä, että erityisryhmät tulee mainita. Mm. eri tavoin kehitysvammaiset ihmiset pitää huomioida entistä paremmin. Erityistarpeet tulee ottaa huomioon mm. esteettömyyden osalta. Kehitysvammaiset pystyvät monenlaiseen palkkatyöhön.

Yleensä vaalien alla muistetaan niin vanhukset, lapset ja vammaiset ja sujuvasti unohdetaan vaalien jälkeen. Toivon, että Liike Nyt pitää sanansa ja pitää huolta kaikista ihmisistä kunnassa.

4 tykkäystä

Kotihoidossa tulee huolehtia siitä, että hoitajat eivät vaihdu koko ajan - tämä herättää turvattomuutta.

Samoin pitää tässä digitalisoinnissa pitää ottaa huomioon, että kaikki eivät käytä “nettiä” - ei ole kykyä eikä taitoa eikä myöskään omaisia - esim. Hämeenlinnassa vanhuksia lähestyttiin koronarokotuskirjeellä, jossa kehotettiin seuraamaan tilannetta netistä.