Kohta 7. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi mielestäni hieman terminologian selkeyttämistä ja täsmentämistä mitä sillä Liike Nyt tarkoittaa. Vaihtoehtoina otsikolle esim. Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen tai Ilmastonlämpenemisen torjunta ihmisen vaikutusten osalta.
Ilmastonmuutos ja ilmastonlämpeneminen termeinä sekoittuvat yleisessä keskustelussa ja jopa tutkimuksissa. Emme varmastikaan halua torjua ilmastonmuutosta, vaan ilmastonlämpenemistä. Ilmastonmuutos tapahtuu molempiin suuntiin, nyt tavoitteena lienee torjua ilmastonlämpenemistä. Tämä kommentointini koskee luonnollisesti kuntavaaliohjelman lisäksi puolueen Ilmastonmuutos on totta-yleisperiaatteen kirjausta myös.
Taustaa ja perusteluni:
Maapallon ilmasto on on muuttunut sen syntyhetkistä lähtien, lämpötilan vaihdellessa toistuvista jääkausista aina huippulämpimiin kausiin, jolloin mm Suomen tunturit kasvoivat mäntymetsää (m.m. Mielikäinen & Timonen 2005/ Metla, nyk. Luonnonvarakeskus Luke) ja Alaskan jäätiköiden tilalla kasvoi 1000 vuotta sitten 1,5 m läpimittaista mäntymetsää (artikkeli m.m. NBC News Alaskan yliopiston tutkimuksista). Ilmaston luontaista lämpötilan vaihtelua osoittaa myös suomalainen maailmallakin arvostettu lustotutkimusaineisto 7644 vuoden ajalta (mitä suomalaisen metsätieteen lustotutkimus tarkoittaa selostetaan hyvin mm Luken tiedotteessa).
Vuosituhantista ilmastonmuutosta lämmin-kylmäjaksojen välillä on selitetty tieteellisissä tutkimuksissa useilla eri tekijöillä, m.m. auringon aktiivisuuden vaihtelulla ja maapallon kiertoradan vaihtelulla elliptisen ja ympyrän välillä (maapallon etäisyyden vaihtelu aurinkoon nähden).
Ihmisen aiheuttama osa ilmastonlämpenemisestä on se, minkä torjuntaan tulee vaikuttaa m.m. ilmansaasteiden, hiilidioksidipäästöjen, luonnon saastuttamisen ja merien likaamisen osalta.
Painopiste tulisi olla kuitenkin kansainvälisessä vaikuttamisessa, ei m.m. suomalaisen meille elintärkeän metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten heikentämisessä tai alasajossa, eikä liikkumisen vaikeuttamisessa pitkien välimatkojen Suomessa.
Yksistään Brasilia tuhoaa pysyvästi sademetsää n. 11000 km2 vuodessa, joka siirtyy m.m. maatalouskäyttöön, ja on pois hiilidioksidin sitomisesta/hapen tuotannosta Brasilian metsien vastatessa n. 20% maapallon “keuhkoista”. Esim. Suomessa vuosittainen uudistushakkuuala on n. 1500 km2, joka metsitetään välittömästi hakkuun jälkeen istuttamalla taimia tai uudistamalla luontaisesti, kasvamaan ja sitomaan jälleen hiilidioksidia.