Liike Nyt:in poliittinen ohjelma
Liike Nyt -puolueen toimintaperiaatteen mukaisesti Nettiparlamentilta on kysytty missä asioissa ja millä tavalla Liikkeen toivotaan profiloituvan poliittisella kentällä. Esille nousseista teemoista on koostettu Liikkeen ensimmäisen poliittisen ohjelman runkoa. Otsikot kattavat väljästi ne seikat, joihin kyselyyn vastanneiden huomiot keskittyivät. Poliittinen ohjelma rakentuu yleisille linjauksille visiosta, periaatteista ja tavoitteista sekä yksityiskohtaisempien poliittisten toimien kuvaukselle eri sektorien alla. Liike elää ajassa. Se tarkoittaa, että ohjelman yksityiskohtia voidaan muuttaa esimerkiksi uuden tutkimustiedon valossa.
1. Liike muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään
Toimivan demokratian edellytyksenä on kansalaisten laaja osallistuminen politiikkaan. Liike perustettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Liike tuo uudenlaisen tavan tehdä politiikkaa kuplaantuneeseen ja vastakkainasettelua korostavaan poliittisen ilmapiiriin. Liike tuo muutoksen poliittiseen järjestelmään ja kulttuuriin.
Liike on vaikuttamiskanava, joka helpottaa kansalaisten osallistumista politiikkaan ja päätöksentekoon. Liike on kehittänyt työkalukseen Nettiparlamentin. Se on verkkoympäristö, jossa voi käydä keskusteluja ja äänestää yhteisistä asioista – myös vaalien välillä. Politiikan tulee 2000-luvulla olla avointa ja selkeää. Haluamme tuoda päätöksentekoon ratkaisukeskeisen toimintatavan. Tätä tavoitetta palvelee teknologian kehitys.
Samalla asiantuntijoiden rooli poliittisessa prosessissa on tärkeä. Keskustelua tulee käydä tosiasioihin perustuen. Maan edun kannalta tulisi valita paras vaihtoehto oli se sitten vasemmalta, oikealta tai keskeltä. Liikkeen politiikkaa eivät ohjaa vanhat ideologiat tai poliittinen peli. Emme ole esimerkiksi tiettyjen yritysten puolella, vaan haluamme luoda reilun ympäristön liiketoiminnalle. Se on paras pohja myös reilulle ja avoimelle demokratialle sekä ihmisten omalle yritteliäisyydelle.
2. Talous kasvuun rohkeilla uudistuksilla
Vakaan taloudellisen kasvun ja pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjan ylläpitämiseksi on päätettävä rakenteellisista uudistuksista. Vanhojen puolueiden ideologioiden sijaan tarvitaan päätöksiä, joita ohjaa koko maan etu. Liike on rohkea politiikan uudistaja, joka haluaa politiikallaan luoda uutta ja rakentaa positiivista tulevaisuudennäkymää.
Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen ovat Liikkeelle tärkeitä tavoitteita. Suomessa usein vaaditaan muilta mailta rakenneuudistuksia, mutta ei kyetä niihin itse. Saavutetuista eduista ei haluta luopua eikä perinteisistä puolueista ole vastuunkantajiksi talouden tasapainoittamisessa. Tasapaino saadaan aikaa lisäämällä työn määrää, edistämällä investointeja ja tehostamalla julkista sektoria. Liike on valmis tukemaan niihin tähtääviä uudistuksia.
Suomessa pitää lisätä työn määrää. Työn määrän lisäämiseksi Liike esittää ansiotulosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastusta, lisäresursseja yksilöllisiin työllistymispalveluihin, ulosoton suojaosuuden nostoa 900 euroon kuukaudessa, oppivelvollisuuden laajentamista toiseen asteeseen ja osaavan ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuton edistämistä uudella kansallisella D-viisumilla. Sosiaaliturvauudistuksessa tarvitaan teknisiä ja dynaamisia ratkaisuja, joiden avulla tuetaan kaiken työn vastaanottamisen kannattavuutta ja vähennetään byrokratiaa.
Suomen liian korkea kokonaisveroaste on kivireki, joka hidastaa talouskasvua. Työn verotusta tulee laskea, jotta ostovoima kasvaa ja työnteko kannattaa. Yhteisöveroaste tulee laskea 10-15 % tasolle. Suomen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen. Tarvitsemme yrityksiä ja investointeja, jotka luovat työpaikkoja.
Liike ajaa kotitalousvähennyksen nostoa 5 000 euroon talouskohtaisesti. Tämä tukee työllisyyttä, yrittäjyyttä ja tuo yksinasuvat muiden perhemuotojen kanssa yhtäläiseen asemaan.
Yritystukia täytyy karsia. Suuri osa yritystuista on ympäristölle haitallisia ja tehottomia. Liike ajaa yritystukien uudistusta, jossa tukia karsitaan huomattavasti, ja jossa jäljelle jäävät resurssit suunnataan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja innovaatioiden tukemiseen.
Liike ajaa nuuskan myynnin laillistamista, viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa ja alkoholin ulosmyyntioikeutta ravintoloille. Nuuskan osalta menetämme jatkuvasti verotuloja ja laajan käytön takia hoidamme joka tapauksessa haittoja. Alkoholipolitiikan sääntelyä on purettava asteittain, jotta tehtyjen päätösten vaikutukset kyetään ottamaan huomioon.
Mikäli haluamme varmistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelut kaikille myös tulevaisuudessa, tarvitaan lisää työtä, investointeja ja tehokkuutta julkiselle sektorille. Valtion tehtävä on luoda yhteiskuntaan parhaat mahdolliset edellytykset työpaikkojen synnylle ja talouden vakaalle kasvulle. Liikkeen Suomessa on vähemmän veroja, sääntelyä ja byrokratiaa, ja enemmän vapautta, työtä ja yrittäjyyttä.
3. Palautetaan yrittäjyys kunniaan
Yrittäjyydellä luodaan työpaikkoja, innovaatioita ja lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Yrittäjyys on talouden ja kehityksen moottori. Teknologinen kehitys ja tuottavien työpaikkojen synty ei tapahdu valtion toimesta, vaan hyvinvoivissa yrityksissä.
Liike on sitoutunut parantamaan yrittämisen edellytyksiä. Yrityksillä tulee olla mahdollisimman paljon tilaa toimia ilman tarpeetonta sääntelyä. Resursseja tulee keskittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Perustelu tälle on se, että koko 2000-luvun ajan pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet niitä, joihin uudet työpaikat ovat syntyneet.
Liike ajaa parannuksia yrittäjien oikeuksiin. Yksinyrittäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava tekemällä siitä yhdenvertainen työntekijöiden sosiaaliturvan kanssa. Konkurssilainsäädäntöä on uudistettava siten, että rehellisen yrittäjän uusi alku on mahdollinen. Yrittäjille on luotava yhdenvertainen pääsy hyvinvointivaltion turvaverkkoon ja mahdollisuus epäonnistuessa nousta ja yrittää uudestaan.
Yritysten mahdollisuuksia investoida Suomeen tulee lisätä. Tätä tulee tukea verottamalla yrityksen tuloksesta puolet vasta investointien jälkeen. Paikallista sopimista on lisättävä laajasti. Päätöksiä työehdoista on voitava jatkossa tehdä yrityskohtaisesti. Investoinnit ja joustavammat työmarkkinat helpottavat yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Politiikassa tarvitaan parempaa yritysmaailman ja liiketoiminnan ymmärrystä. Liike haluaa edistää yrittäjien osallistumista politiikkaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yrittäjät ansaitsevat vahvempaa ja asiantuntevampaa edustusta politiikassa.
4. Herätys, Suomessa on korruptiota!
Vuosi toisensa jälkeen Suomi julistetaan Transparency Internationalin korruptiota mittaavassa tutkimuksessa yhdeksi maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Tutkimuksessa selvitetään eri maiden kansalaisten käsitystä siitä kuinka korruptoitunut heidän kotimaansa on. Suomen hyvää sijaa tutkimuksessa selittää pitkälle se, että Suomessa ei juuri esiinny perinteistä korruptiota, vaan se ilmenee rakenteissa toimivana hyvä veli- ja hyvä sisko -verkostoina ja maan tapana.
Oli kyse sitten ay-liikkeen vallasta, S-ryhmän hallintoelimistä tai poliittisista virkanimityksistä, ovat perinteiset puolueet niin syvällä suossa näissä asioissa, etteivät ne kykene puuttumaan rakenteelliseen korruptioon. Yksi Liikkeen päätavoitteista on rakenteellisen korruption kitkeminen yhteiskunnasta.
Liikkeen tavoite on, että ay-liike maksaa verot kuten muutkin tässä yhteiskunnassa. Liike ei hyväksy poliittisia virkanimityksiä. Virkoihin tulee nimittää kaikista pätevimmät henkilöt puoluekirjasta tai poliittisesta mielipiteestä huolimatta. Liike nostaa toiminnassaan jatkuvasti esille yhteiskunnan rakenteisiin juurtuneita ilmiöitä, kuten S-ryhmän hallintoelimissä tienaavat poliitikot tai poliittiset kytkökset Veikkauksen voittorahojen jakamisessa.
Korruption vastaisen työn yhteistyöverkosto on laatinut korruption vastaisen työn strategian, mutta sitä ei kuitenkaan ole pistetty käytäntöön, eikä sen toimeenpanemiseksi tarvittavia resursseja ole myönnetty. Poliitikot haluavat lakaista korruption maton alle jättämällä tarvittavat resurssit antamatta. Liikkeen tavoitteena on, että strategian toimeenpanoon ohjataan tarvittavat resurssit.
Liike on politiikkaa uudistava muutosvoima. Olemme vapaita ay-liikkeen, EK:n ja muiden eturyhmien vaikutusvallasta. Me puutumme yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin ja haastamme vanhat rakenteet.
5. Maahanmuuttoa työ edellä
Maahanmuutto on nykymaailmassa jatkuvasti kasvava ilmiö. Suomeen muuttaa ulkomaan kansalaisia työn perässä, perhesiteen perusteella, opiskelemaan ja hakemaan turvaa. Maahanmuuttopolitiikasta on muodostunut yksi eniten vastakkainasettelua aiheuttavista aiheista yhteiskunnassamme. Maahanmuuttoon liittyy positiivisia ja negatiivisia ilmiöitä, joita on pystyttävä käsittelemään objektiivisesti tosiasioihin perustuen.
Liikkeen maahanmuuttopolitiikan keskiössä on osaavan työvoiman maahanmuuton edistäminen. Suomen kansantalous ja yritykset tarvitsevat osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Liikkeen tavoitteena on, että Suomi ottaisi monen muun Euroopan maan tavoin käyttöön työntekoon oikeuttavan kansallisen D-viisumin. Se helpottaisi oleellisesti töihin tulevien ulkomaalaisten lupaprosesseja eikä se kuormittaisi yhteiskuntaa, koska viisumin haltijoilla ei ole oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Turvapaikkajärjestelmä ei toimi tarkoitetulla tavalla. Turvapaikanhakua käytetään laajasti hyväksi paremman elämän tavoittelemiseksi ja eniten apua tarvitsevat jäävät liian usein ilman apua. Tästä syystä turvapaikanhakua koskevia kansainvälisiä sopimuksia tulee uudistaa vastaamaan nykypäivää. Euroopan unionin on pystyttävä turvaamaan ulkorajansa ja turvapaikanhaku on siirrettävä pakolaisleireille ja -keskuksiin, joista yksittäiset maat vastaanottavat kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisia valittaessa tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon valittavien henkilöiden edellytykset kotoutua Suomeen.
Nykyinen kotouttamisstrategia ei ole oikein maahanmuuttajia kohtaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Kotouttamisen pitäisi lähteä siitä, että maahanmuuttaja tulee heti alusta alkaen osaksi yhteiskuntaa. Tämä ei onnistu, mikäli maahanmuuttajat istuvat vuosia muiden maahanmuuttajien kanssa kielikurssilla. Avaintekijä kotoutumisessa on työ. Kaikille täysi-ikäisille maahanmuuttajille on tehtävä yksilöllinen työllistymissuunnitelma, ja työn saamisen edistämiseksi on käytettävä esimerkiksi palkkatukea ja työn ohessa suoritettavia kieli- ja ammattiopintoja.
Suomen kansalaisuuden saa liian helposti. Kansalaisuutta tulisi saada hakea vasta 10 vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen. Kansalaisuuden saannin edellytyksenä henkilön tulisi pystyä osoittamaan olevansa aktiivinen yhteiskunnan jäsen kielitaidon, opiskelujen tai työn perusteella. Kansalaisuus tulee voida poistaa henkilöltä, joka on todistettavasti antanut vääriä henkilötietoja tai syyllistynyt törkeisiin rikoksiin, kuten terrorismirikoksiin tai ihmiskauppaan.
Maahanmuuttoa analysoidaan vetovoima- ja työntötekijöiden kautta. Korkea verotus, kalliit elinkustannukset, ilmasto ja jäykät työmarkkinat ovat huono houkutin kansainvälisille osaajille. Avokätiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä verrattain löysä maahanmuuttopolitiikka ovat taas vetovoimatekijöitä niille, jotka arvostavat näitä seikkoja. Nämä haasteet on myönnettävä, ja näistä lähtökohdista on lähdettävä tekemään parannuksia, jotta Suomeen saadaan tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa.
6. Suomi aktiivisena osana kansainvälistä yhteisöä
Suurvaltapolitiikka on palannut maailmanpolitiikan näyttämölle. Kansainvälisiin instituutioihin ja sopimuksiin perustuvaa monenkeskistä sopimusjärjestelmää haastetaan monesta suunnasta. Suomelle kyseinen järjestelmä on kansainvälisen toimintakyvyn kannalta välttämättömyys. Vahvat kansainväliset instituutiot ja sopimukset luovat hyvinvointia ja turvallisuutta Suomessa ja maailmalla.
Suomen ulkopolitiikan tavoitteina tulee olla Suomen sekä suomalaisten edun ajaminen kansainvälisesti, Suomen alueellisen koskemattomuuden ja turvallisuuden takaaminen sekä kansainvälisen yhteistyön, rauhan, ja hyvinvoinnin edistäminen.
Euroopan unioni tuo Suomelle vaurautta ja turvallisuutta. Yhteisvaluutta euro ei ole palvellut Suomea parhaan mukaan, mutta se on helpottanut kaupankäyntiä ja tuonut vakautta. EU -jäsenmaana Suomi on osa länttä. Viimeinen vuosikymmen on ollut EU:lle haasteellinen. Eurokriisistä siirtolaiskriisiin ja Britannian eroon. EU on paisunut, ja nyt on EU:ssa aika tehdä arvio, missä EU:ta tarvitaan ja missä ei. Kansalaisille EU tuntuu kaukaiselta ja epädemokraattiselta. Kriisistä toiseen rämpivä EU on risteyskohdassa, josta tien ulos tulisi olla instituutioiden uudistusten tie. Nykyisessä tilanteessa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten jännitteiden kasvaessa Eurooppa tarvitsee toimintakykyisen ja vahvan EU:n, joka pystyy pitämään eurooppalaisten puolia suurvaltapolitiikan areenoilla.
Liike ei aja Suomen Nato-jäsenyyttä vallitsevassa turvallisuustilanteessa. Mikäli Ruotsi liittyy Natoon tai tilanne Baltian maissa ja Itämerellä kiristyy, on asia syytä ottaa käsittelyyn. Nato-jäsenyyden ollessa ajankohtainen Liike tukee neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä puolustusyhteisöön liittymisestä.
Kehitysyhteistyöllä vauraammat maat voivat auttaa köyhiä maita ja apua tarvitsevia nousemaan omille jaloilleen. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla koulutuksen ja työllistymismahdollisuuksien luominen kaikista köyhimmissä maissa. Koulutukseen pääsy ja työn löytäminen ovat tärkeitä erityisesti niillä alueilla, joilta näköalattomuutta kokevat nuoret lähtevät siirtolaisiksi Eurooppaan paremman elämän toivossa. Suomen tulee kehitysyhteistyössä keskittyä niihin seikkoihin, joita se osaa parhaiten. Koulutusvienti on hyvä esimerkki kysytystä suomalaisesta tuotteesta, joka sopii myös kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen määrän tulee vastata maan taloudellista kehitystä.
Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja instituutioihin on Suomelle tärkeää. Suomen tulee kansainvälisesti puolustaa länsimaisia arvoja, kuten ihmisoikeuksia ja kansainvälisen kaupankäynnin vapauttamista. Suomen tulee yhä enemmän käyttää hyvää brändiään Suomen kansainvälisen aseman ja suomalaisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
7. Sosiaali- ja terveydenhuolto
Liikkeen sote-mallin keskeiset tavoitteet ovat hallittavuus, tehokkuus ja joustavuus eli kyky muotoutua eri olosuhteisiin. Malli nojaa tiettyihin tukipilareihin, joiden päälle kokonaisuus rakentuu. Uudistuksen lähtökohtia ovat ihmisläheisyys, yhdenvertaisuus ja ymmärrettävyys.
Liikkeen mallissa terveyskeskukset liitetään nykyisiin sairaanhoitopiireihin ja sosiaalitoimi jää kuntien vastuulle. Lääkärikäynnin Kela-korvausta nostetaan väliaikaisesti. Sairaanhoitopiireihin tulee vaalit ja myöhemmin verotusoikeus. Valtio toimii alussa uudistuksen käynnistäjänä, jatkossa sen rooli on mahdollistaa terveiden sote-markkinoiden kehitys.
Valinnanvapaus toteutetaan vaiheittain. Kokeilu tapahtuu ensin koko maan laajuisesti sosiaalihuollossa. Tämän jälkeen terveyskeskukset liitetään valinnanvapauden piiriin. Tämä antaa asiakkaalle vapauden valita julkisen ja yksityisen lääkäriaseman välillä. Lähestyttävien yksityisten palvelujen lisääminen vähentää julkisen puolen jonoja. Valinnanvapaus tekee myös pienistä ja mikrokokoisista yrityksistä kilpailukykyisiä terveysalan markkinoilla. Markkinalähtöisyys mahdollistaa terveen kilpailun.
Terveydenhuollon ja sairaaloiden toiminta tehostuu ja hallinnon päällekkäisyydet poistuvat. Kustannusten kasvun hallintaan saadaan paremmat työkalut, kun organisaatiot yhdistetään. Myös kehitys -ja tutkimusyhteistyö tehostuu tiiviimmän yhteistoiminnan ansiosta. Eikä tarvetta massiiviselle it-järjestelmän uudistamiselle eikä palkkojen harmonisoinnille tule.
Liike on sitoutunut lisäämään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen. Riittävä määrä hoitavia käsipareja on edellytys paremmalle hoidolle ja hoivalle. Työvoiman saatavuus on silti ongelma, sillä alan palkkaus ei heijastele työn vaativuutta eikä työtä koeta vetovoimaiseksi. Palveluiden ja valvonnan laatua on parannettava erityisesti uutta teknologiaa hyödyntäen. Työnsä tehneet vanhukset ovat suora peili yhteiskunnasta. Olemme juuri sen arvoisia millaista huolta pidämme vanhuksistamme. Myös ikääntyneelle kuuluu oikeus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Tämä seikka on tärkeä huomioida, kun on kyse niinkin inhimillisestä ja yksityisyyteen liittyvästä asiasta kuin toisilta ihmisiltä saadussa hoidossa ja hoivassa.
Liike tukee paremmin saatavilla olevia mielenterveyspalveluita terapiatakuun avulla. Kun mieli järkkyy on tärkeää, että apu on saatavilla helposti ja nopeasti. Tämä on yksilön ja yhteiskunnan etu. Terapiatakuulla vaikuttavaksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuihin palveluihin.
8. Koulutus ja nuoret
Nuorissa on maamme tulevaisuus. Jos meidän kannattaa yhteiskuntana johonkin investoida on se nuoriin. Nykyinen laajalle levinnyt syrjäytyminen ja pahoinvointi nuorten keskuudessa on hälyttävää. Nyt on viimeinen aika alkaa toimiin.
Liike kannattaa oppivelvollisuuden laajentamista toiseen asteeseen. Tämä tulisi tehdä kuitenkin alusta asti kunnolla. Huomioimme alan ammattilaisten kommentit ja pidämme nykyistä uudistuksen aikataulua liian nopeana. Me kannatamme oppivelvollisuuden laajentamisen aloittamisen viivästystä, jotta koulut ja opetushenkilökunta voisivat valmistautua siihen kunnolla.
Koulukiusaaminen on epidemianlainen ongelma yhteiskunnassamme. Siihen ei ole puututtu sen vaatimalla tavalla. Kouluista pitää tehdä turvallisia paikkoja kaikille! Se tarkoittaa, että kiusaaminen on pysäytettävä heti ja kiusaaja on ohjattava välittömästi paikkaan, jossa hän voi ottaa vastuun käytöksestään ja saada tähän tarvitsemansa avun aikuiselta työntekijältä. Tarvitsemme päättäjiä niin politiikassa kuin virkamiehistössä, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta ja ryhtymään selkeisiin toimiin kiusaamisen kitkemiseksi. Kiusaamisen kitkemiseksi tarvitaan selkeämpiä toimintasuunnitelmia ja niiden toimenpanemiseksi resursseja, sekä lainsäädäntöä vastuiden osalta tulee myös kehittää.
Liike haluaa edistää Suomessa ajatusta koko elämän jatkuvan oppimisen kulttuurin luomisesta. Nykypäivänä, kun opiskelet ammatin 20-vuotiaana, et voi olla varma miltä työsi näyttää muutaman vuosikymmenen päästä tai onko sitä edes olemassa. Teknologinen kehitys ja yhteiskuntien nopea muutos tuo jatkuvan oppimisen tarpeen niin yksityiselämään kun työpaikalle. Tulevaisuudessa työviikko voisi olla hyvin nelipäiväinen ja viides päivä olisi tarkoitettu koulutukselle. Liike tukee oppimisen kulttuurin muutosta ja näkee sen edellytyksenä, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla maailman huippumaa uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä.
9. Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä kulkevat käsi kädessä
Ympäristö ja ilmasto kohtaavat tänä päivänä dramaattisia haasteita. Luonnon monimuotoisuus on jo vaurioitunut ekosysteemien muuttuessa ja moni eläinlaji kamppailee sukupuuttoon kuolemisen kynnyksellä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan on herätty ympäri maailmaa. Suomessa ja maailmalla yritetään löytää keinoja päästöjen vähentämiseksi. Fossiilisista polttoaineista riippuvaisten yhteiskuntien muutos kestävämmiksi on osoittautunut monella tapaa haasteelliseksi.
Liikkeen päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Alan tutkijoiden keskuudessa ilmastonmuutos nähdään lähes yksimielisesti yhtenä suurimpana riskinä maapallon tulevaisuuden kannalta. Ilmastotyössä on asetettava tavoitteita ja painotettava kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Oikein poliittisin päätöksin meidän on mahdollista hillitä ilmastonmuutosta ja luoda kestävä elinvoimainen yhteiskunta.
Liike ei tue Suomen hallituksen nykyistä suunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä, koska tavoite ei ole realistinen. Tavoite ei perustu kattaviin vaikutusarviointeihin kansantalouteen tai yksilöön kohdistuvista vaikutuksista. Tavoitetta ei myöskään tarkistettu hiilinielujen laskennassa tapahtuneen merkittävän virheen jälkeen. Selvästi muita maita nopeampi tavoiteaikataulu tulisi maksamaan Suomelle ja suomalaisille huomattavasti muita enemmän, koska teknologinen kehitys, joka on hiilineutraliuden ja elinvoimaisen yhteiskunnan yhteensovittamisen edellytys, on vielä alkuvaiheessa monella saralla. Liike asettaa Suomen hiilineutraaliuden tavoitteeksi Ruotsin tapaan vuoden 2045.
Liike ajaa ympäristöasioissa vahvasti Itämeren suojelua. Itämeren voinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää on saada maatalouden päästöt kuriin. Suomi on epäonnistunut Itämeren suojelussa pahasti. Maatalouden päästöjen ehkäisemiseksi ja Itämeren hyvinvoinnin edistämiseksi tulee tehdä parlamentaarinen tiekartta, jonka toimeenpanoon kaikki puolueet sitoutuvat pitkälle ajanjaksolle.
Liike kannattaa hiilidioksidiveroa EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan hiilidioksidivero on lupaava keino hillitä hiilivuotoa, ja se parantaa EU:n kilpailukykyä. Hiilidioksidiverolla voimme ehkäistä globalisaation tuomaa ilmiötä, jossa paljon päästöjä tuottavat teollisuuden alat ovat löytäneet tuotannolle uusia paikkoja maista, joissa ympäristölainsäädäntö on heikko.
Energiantuotannon osalta Liike tukee uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä. Liike suhtautuu positiivisesti ydinvoimaan, mutta ydinvoiman osalta ovat haasteena suurten ydinvoimaloiden ylitsepääsemättömät rakennushaasteet ja kehitteillä olevien pienydinvoimaloiden tuleminen markkinoille tulee vielä kestämään. Hiilen ja turpeen poltto tulee lopettaa energiantuotannon lähteenä niin pian kuin mahdollista. Uskomme, että energiantuotannossa tullaan lähitulevaisuudessa löytämään läpimurto on se sitten uudet ydinvoiman käyttömuodot tai uusiutuvan energian varastointi. Siksi tuemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta erityisesti näille aloille kohdistettuna.
Liike kannattaa liikenteen sähköistämistä ja uusien innovaatioiden, kuten vedyn käytön kehitystyötä. Ymmärrämme kuitenkin, että Suomessa autoilu on monelle elinehto toimeentulon ja normaalin elämän osalta. Päästötön liikenne tulee olla tavoite, mutta näemme suuria haasteita, kuten uusia kannustinloukkuja ja kuolleita kaupunkien ydinkeskusta-alueita, mikäli autoilua rajoitetaan radikaalisti ruuhkamaksuin ja polttoaineen verotusta nostamalla.
Yksi merkittävistä luontoa kuormittavista epäkohdista on Suomen nykyinen kaivoslaki. Suomeen tarvitaan niin pian kuin mahdollista uusi kaivoslaki. Uudessa kaivoslaissa tulee ottaa erityisesti huomioon kolme pääperiaatetta mineraalien kuuluvat joko maanomistajille tai valtiolle, kaivosyrityksiltä tulee ennen kaivausluvan myöntämistä periä vakuutussuoja ympäristölle koituneiden tuhojen korjaamiseksi ja Suomen tulee hyötyä Suomessa harjoitetusta kaivostoiminnasta joko verottamalla kaivosyhtiöitä tai velottamalla tuotoista rojaltit. Kansainvälisten kaivosyritysten vastuutonta toimintaa tulee Suomessa säännellä ja uusia lupia ei tule myöntää ennen uuden paremman lainsäädännön voimaantuloa.
Ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on sukupolvemme suuri kysymys. Kestävän yhteiskunnan luominen voidaan tehdä luopumalla asioista tai teknologisen kehityksen avulla. Liike ajaa teknologiseen kehitykseen panostamista ja haluaa siksi muuttaa Suomen kansallista tavoitetta, jotta ympäri maailmaa tapahtuvat investoinnit uusiin teknologioihin ehtivät myös meidän tavoiteaikatauluun. Hiilineutraalin yhteiskunnan tavoite ei saa perustua ainoastaan poliittiseen päätökseen, vaan sen pitää perustua kattaviin vaikutusarvioihin ja realistisiin arvioihin, mikä on mahdollista elinvoimaisen yhteiskunnan turvaamiseksi.
10. Yksilöllä on vapauksia, oikeuksia ja vastuita
Yhteiskunnassa jokaisella on sekä vapauksia, oikeuksia että vastuita. Toimimme niiden puitteissa kukin omien kykyjemme mukaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet rakentaa omaa elämäänsä ja menestyä. Jokaisella on oikeus kokea olevansa merkityksellinen, arvokas ja hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Ja kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa.
Hyvinvointiyhteiskunta ei toimi, jos jokainen vain ensin vaatisi ja sitten ottaisi siltä itselleen mieluisia asioita. Jokaisen meistä on myös omien mahdollisuuksiemme mukaan osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen ja pyörittämiseen, jotta yhteisesti kootusta hyvästä voidaan auttaa ensisijaisesti niitä, jotka apua tarvitsevat. Yhteiskunnan turvaverkkojen on kannateltava heikkoina hetkinä, mutta samanaikaisesti niiden on tuettava eteenpäin, jotta kukin seisoisi mahdollisimman tukevasti omilla jaloillaan. On oltava mahdollisuus menestyä ja epäonnistua.
Uskonnollisesta suuntauksesta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta huolimatta olemme yhdenvertaisia yksilöitä. Hyvinvoiva ja eheä yhteiskunta rakentuu tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle. Syrjintä ja rasismi ovat myrkkyä ja tekevät yhteiskunnasta toimimattoman, kun vuorovaikutus ja luottamus yksilöiden välillä rapistuu.