Kunnallisvaaliehdokkuus

Liike Nytin pitäisi saada aktivoitua uusia kasvoja mukaan toimintaan ns. “normi-ihmisistä”. He eivät ole välttämättä kasvaneet jonkun puolueen siipien alla ja politiikka voi olla aika vieras asia.

Ehdotan, näin ehdokasilmoittautumisen lähestyessä, että avaatte toimintaa näille ihmisille. Itse en ole erityisemmin kiinnostunut ehdokkuudesta, mutta en myöskään sano ettei se ikinä ole mahdollista.

Muutamia konkreettisia asioita avattavaksi:

  1. Millaisesta kokemuksesta olisi hyötyä tehtävissä?
  2. Mitä ehdokkuus, tai mahdollinen valinta, tarkoittaa arjen kannalta?
  3. Kuinka suuren työpanoksen ehdokkuus, tai itse valituksi tulemisen jälkeen, vaatii?
  4. Muut tehtävään liittyvät keskeiset asiat.

Varmasti näissä on alueellisia eroja, mutta olisi hyvä saada jotain ajatusta toimesta ennen siihen hakeutumista.

16 tykkäystä

Mielestäni erittäin hyvä avaus. Itse pohdiskelen ja puntaroin ehdokkuutta ”tavallisena tallaajaana”, joten mielellään kuulisin aiheesta lisää

3 tykkäystä

Ehdokaskoulutuksia ym. työstetään.

Meiltä löytyy kokemusta monista vaaleista ja tätä tietoa kerätään yhteen ja sitä jaetaan ehdokkaille. Toki, kuten totesit, niin alueellisia eroja on. On aivan erilaista kampanjoida esim. Helsingissä kuin vaikkapa jossain pienessä kunnassa. Lisäksi jokainen vaali on erilainen. Maailma ja Suomi sekä oma kaupunki/kunta on erilainen nyt kuin se oli vaikkapa viime kuntavaalien aikana. Korona, pidemmälle edennyt digitalisaatio ym. vaikuttavat vaaleihin ja kampanjointiin. V. 2019 eduskuntavaalien vaalityöskentelyn kokemuksia voi toki hyödyntää, mutta eduskuntavaalit ja kuntavaalit ovat kaksi aivan eri asiaa, jo ihan sen takia, että ehdokkaita on paljon enemmän.

Tärkeää on, että jokainen kiinnostunut ottaa yhteyttä ja kertoo olevansa kiinnostunut. Sitten aloittaa miettimään, että mikä on se syy miksi haluaa olla ehdolla. Omia vaaliteemoja eli mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Ovatko ne asiat sellaisia, että jotkut muutkin omassa kunnassa/kaupungissa kokevat ne tärkeiksi? Ja niin tärkeiksi, että voisivat sen perusteella äänestää JUURI SINUA! Omia resursseja tulee myös käydä läpi. Paljonko on aikaa ja rahaa käytettävissä vaalityöskentelyyn?

Valtuutettujen työmäärät ovat hyvin erilaiset eri kunnissa. Näistä Liike Nyt ei pysty keskitetysti kertomaan tilastoja vaan vastuu kuntakohtaisille tiedoille kuuluu oman kunnan Liike Nyt paikallisyhdistykselle.

Voisin kirjoittaa tästä vaikka kuinka paljon :slight_smile: Lisää tietoa tästä yllä olevasta ja monesta muusta on luvassa syksyn aikana.

7 tykkäystä

Hyvä pointti. Itsekkin aattelen ehdokkuutta, mutta vielähän tässä on aikaa funtsia asiaa.

2 tykkäystä

Todella hyvä avaus! Nimittäin itsekin mietin juuri tätä “tavallisena tallaajana”…
Ehkä Liike Nyt on kuitenkin profiloitunut ns. “parempien ihmisten” puolueena? Vähän kuten Kokoomuskin…? Vai onko Liike Nytissä tilausta myös tavallisille duunareille?

Itse näen Nytin hyvänä, poliitiikan uudistajana, ja esim. 6 perusprinsiippiä allekirjoitan lähes täysin. Ehkä ainoana tuo EU-kysymys. En varsinkaan nykyisen elvytyspaketin yms. kanssa koe itseäni hurjan EU-myönteiseksi. Joskaan en vastaiseksikaan. EU on hyvä tukiverkosto, mutta ei liittovaltio!

Duunarina taasen näen ja koen, että hyvä yhteistyö työntekijän ja työnantajan välillä on kaiken A ja O. Tehdystä työstä maksetaan oikeaa palkkaa, jolla ihminen tulee toimeen. Näin tyytyväinen työntekijä myös on tuottava työntekijälleen jne jne. Reilu peli, puolin ja toisin!

Kyläkouluja ja muita pienempiä kouluja/opetusyksikköjä on vaalittava. Niitä ei pidä lopettaa ja yhdistää yhdeksi suurkouluksi, kuten nyt on suuntaus!

SoTe-palvelut tulee olla kaikille ihmisille samalla tavalla tavoitettavissa, samaan hintaan. Kunnallinen puoli hoitaa pääosan, yksityisiltä avustavat toimet yms. Vähän kuin nytkin, mutta huomattavasti tehokkaamiin hoidettuna!

Vanhuksille arvokas vanhuus. He ovat työnsä meidän eteen tehneet, veronsa maksaneet, nyt on meidän aika maksaa takaisin. Vanhusten hoitoa tehostettava kunnissa. Kotihoitoon resursseja, ja hoitoyksiköt kunnalliseen ylläpitoon. Vanhuksilla, eikä sairauksilla ei tehdä businesta!

Suomi pidettävä laajalti asuttuna, ei keskitettynä vaan isoihin kaupunkeihin. Autoilu on maakunnissa välttämätöntä, siksi sitä ei saa rangaista kohtuuttumilla maksuilla ja veroilla, kuten nyt! Sama koskee yritystoimintaa.

Maahanmuutto aina kuuma aihe… Ns. haittamaahanmuutto, vai millä termillä sitä kutsutaan, on saatava kuriin. Turvapaikkajärjestelmää käytetään nykyään aivan väärin tarkoitusperin. Apu niille, ketkä sitä tarvitsee. TP-kiintiö sellaiseksi, jonka resurssit oikeasti kestää. Tehokas kotoutus. TP-prosessit tehtävä pääsääntöisesti jo lähtöpaikassa, tai esim. EU:n rajoilla olevilla leireillä yms. Vain oikeasti turvapaikkaa tarvitsevat Suomeen. Pääfocus keskitettävä juurisyihin, niin ettei kenenkään tarvitsisi lähteä pakolaiseksi. Niile ketkä oleskeluluvan saa, tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu tietenkin. Vastavetoisesti heille halu ja aito pyrkimys kotoutua uuteen maahan.

Tässä jotain ajatelmia omasta arvomaailmastani ja ajatuksista. Kysyisinkin, onko tämmöisillä ajatuksilla tilaa Liike Nytissä? Mielelläni kuulisin mielipiteitä.
Joko tässä tai vaikka sami.11.loikala@gmail.com ?

Hyvää syksyä kaikille!

-Sami Loikala, Pori

7 tykkäystä

Tervehdys kaikille!

Lähtökohtaisesti kunnallisvaaliehdokkuus kiinnostaa minua, koska meillä on mielestäni kolme suurta ongelmaa, joista olen huolissani.

  1. Teollisuutta ja näin ollen työpaikkoja ajetaan suomessa alas hallitsemattomalla politiikalla. Politiikalla, jossa suuret tehtaat ajetaan saastuttamaan ilmastoamme kustannustehokkaampiin maihin.

  2. Nuorten syrjäytyminen, koulutus ja työelämä kaipaisi suunnanvaihtoa siten, että esim. ammattiin valmistumiseen luotaisiin ihmisten erilaisilla edellytyksillä kuten mm. oppisopimuskoulutuksella ja tai oppilaitosyhdistelmällä. Keskittymis -ja oppimisvaikeudet hoidetaan kuntoon nimenomaan näillä toimenpiteillä.

  3. Suomi on pitkien välimatkojen maa. Autoilu pitää tehdä raipattomasti mahdolliseksi kaikille, jotka siitä ovat riippuvaisia. Hybridi-ajattelu on oiva tapa tehdä autoilusta kestävää niin pitkien välimatkojen, kuten ilmaston näkökulmasta. Hybridi-suunnittelun lähtökohtana pitää olla politiikka, joka ajaa ihmisten käyttäytymistä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin mm. verohyöty, autojen yhteisomistajuus, kehittynyt leasing yms.

Sähköä ei tarvita polkupyöriin, eikä niin ikään potkulautoihin vaan julkisiin kulkuneuvoihin ja autoihin. Miksi? Varmaan jokainen on nähnyt haitat esim. sähköllä toimiviin potkulautoihin? Esim. nämä investoinnit ovat raaka-aineiden tuhlausta ja samaan aikaan laiskistaa ihmisiä ja on sähköenergian sekä terveyden näkökulmasta tuhlausta. Perinteiset kaupungissa ei julkiset liikkumismuodot tulisivat olla siis polkupyöräily, kävely. Nämä siis kertauksen vuoksi edistävät samalla myös terveyttä ja tietenkin ilman energian haaskausta.

Muitakin ajatuksia on, mutta näillä kolmella ajattelin lähteä avausta tekemään. :smiley:

Kommentteja kehiin! :smiley:

Aila-Myrskyisin Terveisin,
Mika Matila, Insinööri

3 tykkäystä

Lyhyesti vain sen verran, että vaikkakin kuntatasolla toimeenpannaan asioita, niin monet mainitsemistasi asioista ovat käsittääkseni enemmän valtiotason linjauksia. En siis ole aivan varma siitä paljonko kunta voi tehdä vaikkapa Suomen ilmastopolitiikan suhteen. Varmasti enemmän kuin yksittäinen tallaaja kuitenkin.

1 tykkäys

Moi,
Niin no nuo ovat minulla päällimmäisenä mielessä oli kysymyksessä kunnallispolitiikka tai sitten sohvapolitiikka. Ehkäpä nuorten syrjäytymiseen kuntatasolla pystyy hyvinkin vaikuttamaan, jos on suhteita oppilaitoksiin ja työnantajiin.
Kuten myös liikkumismuodot kuntien sisällä.
Kuten myös yritysten kannalta toimia lähellä heitä ja olla kuuntelemassa heidän ongelmistaan.

T. Mika

Asiat ovat hyviä, en siis mitenkään halua arvostella niitä. Eteenpäin vain. Siksi mä tein ton avauksen, että saisin selkeän kuvan mihin esim. Kunnallispolitiikassa voi vaikuttaa ja mihin ei, ja mitä se työ on.

Monesti tuntuu, että kunnallisvaaleissakin keskustellaan karrikoidusti sellaisista asioista, jotka ovat eduskuntavaalien asioita. Mutta en siis tosiaankaan ole mikään politiikan erityisosaaja.

1 tykkäys

Hyvää pohdintaa ja hyvät kolme pointtia. Mielestäni esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen pystyy hyvinkin vaikuttamaan kuntatasolla. Itse näen sekä varhaiskasvatuksen-, että perus- ja jatkokoulutuksen yhtenä “polkuna”, jonka tehtävä on 1) tasa-arvoistaa yksilöitä ja sopeuttaa maahanmuuttajataustaisia yhteiskuntaan 2) estää nuorten syrjäytyminen 3) valmistaa ammattiin tai luoda eväät yrittäjyyteen ja innovointiin. Toki myös varmistaa nuorten työllistyminen aina valmistumisen jälkeen. Oma mielipiteeni kuitenkin on, että varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ei saa leikata, koska silloin leikkaamme aina tulevaisuudesta.

Kuntien tehtäväksi jää asiassa esimerkiksi vastuu huolehtia kiinteistöjen kunnosta ja sisäilman laadusta, tehdä tarkkaan harkitut päätökset kyläkoulujen lakkauttamisista ja varmistaa riittävä ja monipuolinen ateriatarjonta lapsille ja nuorille, näin muutamia mainitakseni. Yllättävänkin pieneltä tuntuvat päätökset kuntatasolla voivat olla vaikutuksiltaan hyvinkin merkittäviä tulevaisuuden kannalta.

2 tykkäystä

Hyvää asiaa.
Mutta itse tuota vanhusten hoitoa hoitajana seuranneena, olen eri mieltä tuosta että kaikkien pitäisi olla kunnallisia. Siellä on todella hyviäkin yksityisiä, jopa näissä isoissa ketjuissa on yksiköissä eroja ja valitettavan usein nähnyt ettei se hoito ole sen parempaa kunnallisella. Toki yksityisellä pyritään tekemään tulosta, mutta kunnallisella aina vedotaan rahaa. Samaa sontaa se on eripaketissa. Ja vaatii todella kovaa taistelua, että vanhukset saisivat asiaan kuuluvaa hoitoa. Kotihoito se on varsinaista hullun myllyä pitkin Suomea, siihen varsinkin pitäisi puuttua mutta se vaatii rahaa.

Itsekin ensin aattelin tätä “parempien” ihmisten puolueeksi. Mutta tämä oli kuitenkin ainut mihin pysty harkitsevansa liittyvän pitkällä harkinnalla ja samalla harkinnalla hain myöskin kuntavaali ehdokkaaksi. Katsotaan miten Liike Nyt kehittyy ja arvot kohtaa jatkossa.

3 tykkäystä

Liikkeen periaatteethan ovat kyllä sellaiset joiden varaan voisi rakentaa monipuolisen, laajaan joukkoon vetoavan ohjelman. Nehän ovat:

– Jokaisesta on pidettävä huolta
– Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
– Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
– Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
– Yksilön arvostaminen
– Eurooppa-myönteisyys

Riittävän löyhät että ehdokkaille jää liikkumatilaa erottautumiseen, ja toisaalta varmasti monien noihin on helppo yhtyä vaikka yksityiskohdista mielipidekirjoa löytyisikin. Totta on myös, että kunnallisvaaleissa kampanjoidaan paljon teemoilla jotka enemmän liittyvät kv- ja valtakunnanpolitiikkaan. Tätä ei varmasti kannata kenenkään ehdokkaan vaalikentillä unohtaa. Vaikka EU-lainoista tai työllisyystoimista puhuminen kunnallispolitiikassa oikeasti onkin aika hyödytöntä, nämä asiat tulevat aivan varmasti turuilla ja toreilla eteen.

Kauankohan tätä mahdollista ehdokkuutta vielä saa ämpyillä ennenkuin listoja aletaan lyödä lukkoon :smiley:

1 tykkäys
  1. Kokemuksesta:

Hyvä kuntavaikuttaja on avoimesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Koulutustaustalla ei oikeastaan ole merkitystä, asenne ratkaisee. Sanoisin hyödyksi avoimet silmät ja kokemuksia muualla asumisesta. Muualla asuminen avaa silmät oman paikkakunnan vahvuuksista ja heikkouksista!

2 ja 3. Ajankäyttö ja muutokset arjessa.

Harkitessaan ehdokkuutta, ei niinkään kannata vielä ajatella ajankäyttöä. Aluksi on pirskatin tärkeätä antaa tuki ryhmälle olemalla mukana, koska vain ryhmä menestyy, ei yksittäiset ehdokkaat.

Ehdokkaana ollessaan ajankäyttö on aika suorassa suhteessa läpimenon todennäköisyyteen. Eli oma panos sen mukaan mitkä ovat todelliset tavoitteet.

Kun vaalit on käyty, tulee tieto että tuliko valituksi valtuustoon vai ei. Jos valinta osui, työmäärä kasvaa sillä jo hieman. Pelkästään valtuuston kokouksia ei isoissakaan kunnissa nyt ihan jatkuvasti ole, että pelkkä valtuutetun asema ei ole suuri panos, toki perehtyä pitää.

Työmäärää pystyy itse säätelemään mitä paikkoja haluaa itselleen. Varsinainen työ tehdään lautakunnissa ja varsinkin kunnanhallituksissa. Suurin työ tehdään kaikesta näistä näkymättömissä, käytännössä pyytettömästi.

Ehdolla on aina mukana myös niitä ketkä ovat jo kokeneita ja tiedostavat työmäärät, ja ovat valmiita panostamaan paljon ajankäyttöä. Heille yleensä suurin kuorma kohdistuu jo kokemuksenkin takia. Järkevää olisi jakaa luottamuspaikkoja kullekin ehdokkaalle jotain mikä kiinnostaa ja pitkän linjan konkarit täyttävät sitten loput paikat jos muita täyttäjiä ei ole.

Toki arki muuttuu väistämättä sen verran että alat seuraamaan asioita uusilla silmillä, mutta se ei ole ollenkaan huono juttu.

Lyhyesti, mukaan vain ehdolle, miettii ajankäytön vaalien jälkeen!

  1. Kuntavaikuttamisen ammattilaisia ei synny kuin tekemällä työtä. Käytännössä kaikki ovat alkuvaiheessa enemmän tai vähemmän oppilaina. Laajempien kokonaisuuksien hallintaan menee valtuustokausi tai jopa toinenkin. Oma kiinnostus ja se ajankäyttö vaikuttaa. Pelkkiä budjetteja ja tilinpäätöksiä seuraamalla ei pääse pintaa syvemmälle. Kun seuraa numeroiden jälkiä tarpeeksi syvälle, alkaa hahmottumaan kulurakenteet tarkemmin. Isoissa pitäjissä tämä voi olla aika hankalaa, kun sitä se on jo pienissäkin pitäjissä.
4 tykkäystä

Hyviä pointteja, itseäkin kiinnostaisi mitä kaikkea kunnallisvaalitoiminta pitää sisällään.

Itselläni on tietoa erilaisista kansainvälisistä maahanmuuton perusteista eli millä tavalla eri maat kontrolloivat maahanmuuttoa. Tämä kiinnostaisi minua myös ja vaikuttaa sen suhteen.

1 tykkäys

Itse eräänä yönä tarpeeksi puntaroituani päätin laittaa ilmoituksen kuntavaali ehdokkuudesta. Pitkään politiikka on itseäni kiinnostanut ja yhä enemmän asiaa tutkittuani mielenkiintoisemmaksi menee. Muutoin olen se tavan tallaaja ja duunari.

Olen ollut 3 vuotta massa kotihoitoyrityksessä joista puolet Rovaniemellä kotihoidossa ja henkilökohtaisessa tiimiesimiehenä. Sinä aikana törmäsin niin törkeisiin vääryyksiin, että haluan tulevaisuudessa päästä vaikuttamaan heikompien puolesta heidän omiin asioihin. Tällä hetkellä opiskelen myös sairaanhoitajaksi loppu vaiheen opintoja ja suunnittelen pientä hoiva yritystä, jonka keskiössä ovat asiakas ja työyhteisö.

Omaa sydäntä lähellä olevat teemat ovat yrittäjyys ja sisäiseen yrittäjyyteen panostaminen opiskelussa ja varsinkin yläaste ja ammatillisen koulutuksen yhteydessä.

Ikäihmisten palvelujen laatu sekä palveluseteleiden tunnetuksi tuominen sekä vammaisten avustajapalvelujen subjektiivinen oikeus. Itsemääräämisoikeuden lujittaminen sekä avoimuus hoitotyöhön.

2 tykkäystä

Heti heräsi mielenkiinto tuosta työyhteisön keskiössä olemista. Itse hoiva alalla ja luottamusmiehenä työskentelevänä. Ja ennenkaikkea onnea, jos sen yrityksen pääset perustamaan, koska se ei ole helppoa ja sen varmasti tiedätkin. Isot hallitsee sitä alaa, toki sinne niitä pieniä mahtuu, mutta kokoajan niitä ostellaan pois.

Haastavaa on kammeta ylös, mutta kokoajan vain paremmalta näyttää. Onneksi on tuttu kaupunki ja yhteistyökumppani.

Työyhteisö minulla onkin jo valmiina kunhan pääsee vain aloittamaan ja starttaamaan toimintaa lupien kera. Tuo ilmoituksen teko oli melko kova selvitettävä, mutta onneksii siitä selvittiin ja nyt lisä selvityspyyntöjä odotellessa.

Itseäni mietityttä ehdolle asettumisessa pienessä kunnassa se, että Liike Nyt on uusi puolue ja sen ideologia tuntematon. Kunnassamme ei ole esim. tähän saakka ole ollut edustettuna Perussuomalaisia, eikä tietysti Liike Nyt. Jos Liike Nyt saa kannatusta vaikka vain muutaman äänen, onko sillä oikeutta olla mukana valtuustossa?
Aila

Liike Nytin potentiaali monessakin pikkukunnassa voisi ola juuri siinä että aiemmin ei vastaavia vaihtoehtoja ole ollut ollenkaan.

Monessa pikkukunnassa vaikuttavien perinteisten ryhmien kuolemansynti on aliarvioiminen ja ylimielisyys. Tähän voi monet kuntalaiset olla kyllästyneitä.

Tärkeä asia kaikissa kunnissa ehdolle lähtevillä on se että pitää olla aidosti kiinnostunut asioista ja ymmärtää oman kunnan ongelmia, ja että mitä pitää tehdä että asiat olisivat paremmin. Kun esität jotain uudistusta ja kykenet perustelemaan vaakaupin toisen puolen, eli talouden/rahoituksen konkreettisesti, olet vahvoilla!

Kuntavaaleissa yksin läpimeno on vaikeata, koska yksi ehdokas kerää silloin kaikki tarvitsemansa äänet vertauslukuunsa.

Kannustan kyllä lähtemään ehdolle, mutta pyrkikää keräämäänä kuitenkin ryhmä toistenne tueksi!

Mielestäni tavoitteeksi tulee asettaa edes yksi paikka kuntien kunnanhallitukseen koska siellä käytännössä todellinen vaikuttaminen tehdään vaikka valtuusto onkin kuntien ylin päättävä elin. Esim meillä Vehmaalla on 21 valtuutettua ja 3 valtuutetulla käytännössä varmistaa yhden hallituspaikan 7 jäsenisestä hallituksesta.

2 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Aila

ti 6. lokakuuta 2020 klo 7.30 JSus sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti <liikenyt@discoursemail.com> kirjoitti: