Elämme murroskautta, jolla on suuri merkitys tulevaisuuden yhteiskunnalle. Myös
tulevaisuudessa esiintyy luultavasti aggressioita, sotatoimia ja pandemioita, joihin
meidän tulee varautua. Tähän varautumiseen sisältyvät hyvin tiiviisti toimivat
sotepalvelut maassamme. Ilman toimivia ja kattavia palveluja yhteiskuntamme on
entistä haavoittuvampi, emmekä kykene tarvittaviin toimenpiteisiin kriisin
kohdatessa. On elintärkeää, että meillä on jonkinlainen näkymä esimerkiksi viiden
vuoden päähän eteenpäin. Näköalaisuus on jokaisen ihmisen yksityiselämässäkin
mielenterveyden perusta. Murroskauden haasteet luovat entistä suurempaa painetta
hoitaa soteasiat kuntoon mahdollisimman nopeasti.
Sotehenkilöstön palkkauksen lisäksi meidän tulee huomioida se, että työntekijöillä
ovat työolosuhteet kunnossa. Yksi suurimmista heikkouksista ovat ala-arvoiset
tietojärjestelmät, jotka vaikeuttavat henkilöstön työtä ja vievät aivan liian paljon
resursseja itse hoitotyöstä. Meidän on siis nostettava ICT-järjestelmien kehittäminen
ja yhtenäistäminen prioriteeteissamme todella korkealle. Valitettavasti tätä asiaa ei
ole tarpeeksi huomioitu soteuudistuksessa, mutta ne rahat on vaan löydyttävä
jostain.
Yksi tärkeä asia on yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken.
Ajoittain ehkä hieman “jäykästi toimiva” julkinen puoli ei taivu läheskään aina
kokeiluluontoiseen kehittämistyöhön. Yksityisellä puolella ja kolmannella sektorilla
tämä on paljon helpommin toteutettavissa. Rakentavalla yhteistyöllä eri toimijoiden
kesken on mahdollista jalkauttaa esimerkiksi erilaisia onnistuneita
työskentelykokemuksia myös julkiselle puolelle.
Tällä murroskaudella, jota elämme, tarvitsemme uudenlaista ajattelua myös
johtamiseen ja työmme kehittämiseen sotekentällä. Vaatii rohkeutta katsastella
omaa toimintaansa ennakkoluulottomasti, ehkä hieman “laatikon ulkopuolelta”.
Suvaitsevaisella ja avaramielisellä asioiden kohtaamisella meillä on mahdollisuus
kehittää sotepalveluja enemmän asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisiksi ja tätä
kautta saavuttaa vaikuttavia sekä kustannustehokkaita palveluja.
Tulevan kymmenen vuoden aikana merkittävä osa sotehenkilöstöstä eläköityy ja
tärkeää on ennakoida tulevat haasteet sotealalla. Tarvitsemme henkilöstöä
kohtaamaan ihmisiä, robotit voivat sitten hoitaa esimerkiksi tavaroiden siirtelyä tai
vaikka lääkkeiden annostelua. Tällä tavoin myös työn merkityksellisyys kasvaa.
Pirjo Tiira
aluevaltuutettu, Päijät-Häme