SAK:n johtajat määräsivät jäsenistönsä lakkoon torstaiksi 14.12.2023. Tulkintani mukaan kyseessä on puhdas poliittinen lakko, jossa ay:n liituraitapukumiehet kiukuttelevat demokraattisten vaalien tuloksena syntyneen hallituksen tervehdyttämispolitiikasta.
Mitä mieltä sinä olet?
SAK:in diktaattori Eloranta on huolissaan, kun palli heiluu ja horjuu oman peffan alla… jäsenmäärä tippuu ja jäsenliitot eivät pysy liitoksissaan…
Kiitoksia voisi antaa tästä mm. Harry Harkimolle, joka sopivasti pitänyt meteliä näiden ay-jyrien epämääräisestä suhmuroinnista politiikan kentällä.
Tulkintasi on oikea, mutta syy on väärä eli kyse on poliitikkojen sotkeutumisesta työnantajan ja työntekijöiden sopimusoikeuksiin. Unohdetaan helposti, että valtiovalta ei ole sopimuskumppani, joten ainoa asia johon lainsäätäjän tulisi puuttua on työaikalait, työsuojelu ja minimipalkka. Suomi ei ole sosialistivaltio. Antaa markkinavoimien ratkaista muilta osin.
Muistettava on myös, että oppositio sai enemmän ääniä kuin hallituspuolueet, joten demokratia ei vaalimatematiikalla toteutunut.
Itse näen asian niin päin, että SAK koittaa nyt puuttua demokraattisien vaalien seurauksena muodostetun hallituksen toimintaan.
Motiiveja on varmastikin useita. Yksi on huoli omasta vallasta sekä jäsenkadosta. Toinen lienee se, että vaalien tulos ei miellytä.
Kuten ed. kommentissa totesin, niin enemmistö äänistä meni oppositiolle eli kyse ei ole demokratiasta vaan vaalimatematiikasta.
Itse kannatan palkkojen ja verojen suhteen markkinataloutta. Nythän tilanne on se, että palkat eivät jousta ja toisaalta pääomatuloja ei veroteta samoin perustein kuin ansiotuloja. Kaikki tulomuodot tulisi saattaa samalle viivalle verotuksellisesti ja toisaalta palkkojen yleissitovuus pitäisi poistaa.
Valtiolle tulisi sälyttää vain minimipalkan säätäminen ja orjuuden estäminen kuten monissa sivistyneissä maissa on tehty.
Ammattiliittoja pelottaa oman vallan menettäminen. Aikanaan perustettu YTK (Työttömyyskassa) -kassa oli kova isku heille.
“Kassan menestyessä ja ammattiliittojen jäsenmäärän samalla pudotessa, siihen kriittisesti suhtautuneet kirjoitukset lisääntyivät tuntuvasti. Kritiikki tuli pitkälti ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden suunnalta. Loimaan kassan toimijat olivat puolestaan valinneet passiivisen strategian, jonka seurauksena kassaan liittyneitä myönteisiä kirjoituksia oli vähän. Liittojen ja työttömyyskassojen erillisyyden korostaminen voidaan kuitenkin katsoa erääksi esiintyneistä kestoteemoista, jonka esilläpito oli tärkeää yksityiselle työttömyyskassalle. Uutisoinnin negatiivisuutta lisäsivät viimeisellä tarkasteluvälillä Loimaan kassassa käyty niin kutsuttu johtajakiista sekä YTK:n ja YTK-Yhdistyksen kyseenalainen ja läheinen kytkös” [1]
Ammattiliitoilla on portinvartija rooli, josta he haluavat pitää kiinni.
" Korkeakoulutettujen ammatillisen keskusjärjestön (Akava) suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut liberaalimpaa verrattuna Suomen ammattiliittojen keskus-järjestöön (SAK). Tutkimuksessani havaitsin, että ammatti-liitot käyttävät edelleen portinvartijaroo-lia liittyen työperäiseen maahanmuuttoon" [2, s. 228]
Yleislakot uhkaavat jokaisen ihmisen elinkeinoja ja toimeentuloa:
“Yleisesti ottaen pitkittynyt yleislakko vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, vähentää yritysten luottamusta ja lisää talouden stagflaation riskiä. Lisäksi tällaiset lakot haittaavat merkittävästi talouden kasvua ja investointimahdollisuuksia.” (käännös) [3, s. 521]
Talouskasvu on yksi valtion tärkeimmistä tukipilareista ja sen romuttaminen uhkaa meidän jokaisen tulevaisuutta.
Se ei ole pelkästään Suomessa oleva ilmiö vaan esim. Espaniassa on massinoitu yleislakkoja (4.12.1988) [4], jolla yritetään kumota työelämän reformeja ammattiliittojen toimesta (trade unions). Heillä on omat syynsä vastustaa Valtion säästötoimenpiteitä.
Taulukko 1. [4]
Voimme katsoa taulukkoa 1 josta käy ilmi, että esim. Espaniassa ammattiyhdistysjohtajat päättivät kutsua koolle yleislakon, joka oli heidän viimeinen keinonsa, jokaisen työmarkkinauudistuksen yhteydessä, jonka he pitivät “merkittävänä” ja josta ei ollut päästy sopimukseen.
Se on heidän keinonsa viestiä “vallanpitäjälle” että kuka hallitsee. Mutta lakoilla ja yleislakoilla on sitten kovia vaikutuksia meidän kaikkien elinkeinoihin. Ilman työntekijöitä ei ole yrityksiä, mutta ilman riskinottajia ei muodostu yrityksiä ja elinkeinoja.
Itselläni on tietynlainen pessimistisyys, että pystyvätkö eri osapuolet vuosien saatossa parempaan ja löydettäisiin vaihtoehto, joka ei olisi liian jyrkkä. Näinä aikoina talouskasvun romuttaminen vie meidät todella huonoon suuntaan eikä siihen ole onnistuttu pohtimaan mitään muuta parempaa polkua [5].
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Juha Petteri Häkkinen. Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Helsingin Yliopisto 2013. Pro gradu. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ff7bf4e9-0e37-420b-9b64-817f4cee865e/content
[2] Rolle Alho. Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87035/45949
[3] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1682-58532020000300004
[4] del Rio Loira, P., & Fenger, M. (2019). Spanish trade unions against labour market reforms: strategic choices and outcomes. Transfer: European Review of Labour and Research, 25(4), 421-435. https://doi.org/10.1177/1024258918818267
[5] Corlet Walker, C., Druckman, A., & Jackson, T. (2021). Welfare systems without economic growth: A review of the challenges and next steps for the field. Ecological Economics, 186, 107066. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2021.107066
“Maaseudun Tulevaisuus kertoi maanantai-iltana, että mahdolliset uudet lakot voivat olla jopa nelipäiväisiä. Myös Iltalehdelle on vahvistettu työmarkkinalähteistä, että osalla liitoista lakot voivat olla pitkiä.” [1]
Voidaan perustellusti kysyä, että kuka ottaa vastuun 4 päivän lakosta? Kuka on voittaja? Itse voin vastata, ei kukaan. Voittajuus on konstruktio. Yritykset ovat Suomessa jo valmiiksi huonossa jamassa [2] ja suurlakossa ei ole voittajia. Miksi? Ne ketkä ovat olleet yrityksessä, joka on mennyt konkurssiin tietävät mistä minä puhun.
Tässä pitää antaa vastuuta myös kansalaisille, että teidän pitää valita kuka on johtajanne ja ketä kuuntelette, koska teidän valintanne vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomi kehittyy. Itse en pidä sitä hyvänä viholliskuvana, että paikallisista yrittäjistä tehdään vihollisia ja hallinnosta, joka pyrkii korjaamaan Suomen taloutta. Pelissä jossa jokainen joutuu kärsimään ei ole voittajia. Suomi ei voita mitään konkursseista, jossa yrittäjä menettää yrityksen ja työntekijät työpaikansa, kun vapaaehtoisesti laitetaan yritykset kiinni.
Lähteitä
[1] Riku Isokoski. Työministeri Satonen ja SAK:n Eloranta asettuivat kasvotusten A-studiossa – ”Tila on hyvin vakava”. Iltalehti. klo 22:34. 5.3.2024. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0c258683-c106-4265-ae1e-b6ea63022f52
[2] Mauri Kotamäki. Rahoitus & kasvu -katsaus: Pk-yritysten investoinnit ovat hyytyneet, yritysten kannattavuus koetuksella – Suomen talouskasvu jäänee nollan tuntumaan tänä vuonna. STT Info. 10.5.2023. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69977812/rahoitus-kasvu–katsaus-pk-yritysten-investoinnit-ovat-hyytyneet-yritysten-kannattavuus-koetuksella-suomen-talouskasvu-jaanee-nollan-tuntumaan-tana-vuonna?publisherId=3752
Aivan, vaalimatematiikalla hallituspuolueet saivat Ek 2023 vaaleissa eduskunnan’ enemmistön, 108 - 92,
vaikka tosiasiassa ne saivat 36 108 ääntä VÄHEMMÄN kuin muut. 1 529 748 - 1 565 856 ääntä = - 36 108.
Laillinen hallitus tietenkin, mutta propagandan “kansan enemmistön haluamasta muutoksesta” voi jättää omaan arvoonsa.
Taitava ehdokasasetanta vaalipiireittäin, vaaliliitot ym. tuurin lisäksi ratkaisevat joskus suoria äänimääriä enemmän.
Huonolla tuurilla ym. käy kuin Liikkeelle, noin 75 000:lla äänellä hyvin sijoitettuneena ja teoriassa jopa 5 paikkaa olisi ollut mahdollista. Muut puolueet saivatkin km. 16 000 ääntä kohti yhden paikan.
Rafael Hellsten
