Suomi osallistui ja koordinoi PANDHUB hankkeeseen 2014-2018 ja tuloksista uutisoitiin laajasti, meillä oli siis käytössä viimeisimmät tiedot ajatukset ison pandemian uhatessa kuinka asiassa tulisi toimia.
Olen yrittänyt saada vastauksia asiaan, mutta kukaan ei halua vastata, kuitenkin 4.000.000€ hankkeeseen satsattiin ja Suomesta laitettiin rahaa VTT:n ja Itä-Suomen Yliopiston kautta yli 1.300.000€.
Olemme laittaneet rahaa tämän tyyppiseen hankkeeseen paljon, ja kuitenkin meille levisi kuten muuallekin levisi ”Viruspommi” ja tähän ei haluta ottaa minkäänlaista kantaa. Kukaan ei vaan halua vastata, piiloudutaan pandemia taakse piiloon.
Tänään 20.12.2020 on ilmoitettu että muualta laitetaan matkustuskieltoa päälle briteille, kun tulee uusia mutaatioita, kyllä nämä olisi vain pitänyt tehdä jo aiemmin.
Koronaviruksen uusi tyyppi jyllää Britanniassa, WHO varoittaa, Hollanti kielsi lennot, mutta Suomessa STM ja THL ovat viikonlopun vietossa, kun mitään infoa ei tule?
Projektin tuloksena syntyi ilmeisesti monikielinen kyselykaavake ja IT-datansiirtosysteemi, mm. Käytettiinkö #PANDHUB epidemiologisia työkaluja lainkaan 2020?
”On tärkeää ja rehellistä myöntää, että tämän nykyisen pandemia jälkeenkin meidän täytyy taas varautua sellaiseen, mistä nyt ei vielä tiedetä lainkaan”.
26.4.2016 julkaistun VTT:n uutinen. 2018 Esiteltiin tuloksia, mutta saatiinko tästä se riskimalli nyt tehtyä.
Projektin alussa tästä tiedotettiin seuraavasti.
Matkustamisella on merkittävä vaikutus tartuntatautien leviämiselle. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n koordinoimassa PANDHUB-hankeessa kehitettiin pandemioiden ja muiden vaarallisten tartuntatautien leviämisen torjuntaa liikenteen solmukohdissa.
Globalisaatio ja lentomatkustamisen jatkuva kasvu lisäävät tartuntatautien leviämisen riskiä. Maailmassa tehtiin vuonna 2014 noin 3,3 miljardia lentomatkaa, joista 44 % oli pitkän matkan lentoja. Lentomatkustajamäärän ennakoidaan kaksinkertaistuvan 15 vuodessa.
Kansainvälisen PANDHUB-hankkeen tavoitteena on arvioida uhkia, ennakoida, mallintaa sekä kehittää valmiuksia ja keinoja, joilla voidaan rajoittaa vakavien terveysuhkaa aiheuttavien tartuntatautien leviämistä liikenteen solmukohdissa esimerkiksi lentokentillä, metro- ja juna-asemilla. Lisäksi projektissa luodaan testattuja työkaluja, esimerkiksi uudenlaisia, nopeita mobiilityökaluja, pandemiauhkatilanteisiin.
Projektin alkuvaiheessa kartoitettiin liikennesolmujen tärkeimpiä tartuntapaikkoja eli hotspotteja tautien leviämisen kannalta. Hankkeessa selvitetään esimerkiksi infektioiden mahdolliset tartuntareitit, matkustajavirrat ja liikenneasemien erityispiirteet. Tartuntareitteinä voivat olla hengitysteitse ilman kautta kulkeutuvat mikrobit, pisara- tai kosketustartunta.
Infektiotautien tartuntariskiin vaikuttavat useat eri tekijät kuten taudin tartuntapa, mikrobin kyky aiheuttaa tauti sekä tartunnalle altistuva matkustaja. Normaalioloissa tartuntariski joukkoliikenteessä on alhainen eikä edellytä toimenpiteitä normaalin hygienian noudattamisen lisäksi, mutta epidemioiden varalta on syytä tiedostaa kohteet ja tilanteet, joissa riski voi olla kohonnut.
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää riskianalyyseissä, varautumisissa poikkeustilanteisiin ja vastatoimien suunnitteluissa. Lopputuloksena saadaan myös ohjeita eri tartuntareittien tehokkaalle katkaisulle sekä ihmisten ja tilojen suojaus-, puhdistus- ja desinfiointiohjeet. Aikaansaannoksia pääsevät hyödyntämään vuoden 2017 lopulla terveydestä, valmiudesta ja turvallisuudesta vastaavat viranomaiset ja tahot kuten Euroopan tartuntatautivirasto, WHO, liikenteen solmukohtien operaattorit ja turvallisuuden parantuessa välillisesti myös matkustajat.
VTT:n osallistuu hankkeessa riskianalyysi-, suojaus- ja puhdistusmenetelmien kehittämiseen. Suomalainen teollisuus voi hyödyntää näitä tuloksia kehittäessään ilmanvaihto- ja suodatusratkaisuja sekä tauteja aiheuttavien mikrobien puhdistusratkaisuja.
EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelma rahoittama kolmivuotinen PANDHUB-hanke alkoi marraskuussa 2014. Projektiin osallistuvat VTT koordinaattorina, Itä-Suomen yliopisto, Ranskasta Assistance publique – Hôpitaux de Paris ja Medes sekä Englannista Public Health England ja University of Nottingham.
PANDHUB will create an integrated toolbox to aid transport operators and relevant actors in major transport hubs in the development of their current pandemic and dangerous pathogen preparedness and response plans. The project is intended to cover the extraordinary aspects specific to serious natural or man-made pathogen threats in the transport environment by providing accurate, reliable and validated information for the incident threat assessment, preparedness and response phases.
The toolbox will include modelling components to simulate the spread of diseases and to evaluate the effects of countermeasures. The impact of these contact tracing and epidemiology tools will be the facilitation of an efficient and rapid response to a cross-border incident, thereby supporting the capability to limit spread and save lives. Co-ordinated and appropriate data collection, collation and analysis tools developed here, will allow swift ‘joined-up’ epidemiological investigation of a developing situation in order to integrate with, and inform, other technologies and expertise. The capability provided here will largely be achieved through early and close collaboration with transport staff and end-users, and borne out of review and integration of the local and national practical, legal and ethical implications necessarily involved when an incident and its response is multinational.
The developed tools will be widely tested through workshops and field exercises. The feedback from these experiments will be used for validation and further development of the tools.
Mika Nummenpalo
Liike Nyt Salo
… It also created guidance for the protection of people and infrastructure, as well as decontamination.’
