Pekka Väisänen kertoo poliittisen järjestelmän haasteista
Erityisesti demokratian haasteista ja miten äänestäjille luvatut asiat jäävät toteutumatta, kun hallitustunnusteluissa vaalituloksen merkitys muuttuu ja vaaleissa hävinnyt voi päästä hallitukseen sekä vaaleissa annetut lupaukset muuttuvat erilaisiksi hallitusohjelmassa.
1990 luvun kriisit
"EUROOPAN POLIITTINEN JA IDEOLOGINEN KARTTA MUUTTUI dramaattisesti vuosina 1989 ja 1990. Viimeaikainen kehitys on romuttanut täysin vanhat säännöt ja uskomukset, jotka ovat ohjanneet kansojen välisiä suhteita. Vaikka jotkut tutkijat ovat jopa väittäneet liberalismin lopullisesta voitosta, nykyiset kansainväliset suhteet ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin ongelmattomia. Entisten eurooppalaisten sosialististen yhteiskuntien sisäinen kehitys ei ole vielä päättynyt, ja pohjoisen ja etelän välinen konflikti näyttää kärjistyvän. Pienten ja suurten valtioiden väliset suhteet uhkaavat edelleen usein nykymaailman vakautta." (käännös) [1]
Muuttunut tilanne Suomen ja Ruotsin välillä sekä uusi aikausi Natossa
“Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on usein unohdettu näkökohta demokratian kriisissä. Vietnamin konfliktin täysimittaiseksi sodaksi kärjistäneiden Yhdysvaltojen suunnitelmien korkeat kustannukset ja paljastuminen merkitsivät Yhdysvaltojen hallinnon legitimiteetin ratkaisevaa menetystä. Andrew Cottey on todennut muihin tutkijoihin viitaten, että liittoutumattomuudesta on tullut osa eurooppalaisten puolueettomien maiden identiteettiä, ja siksi on melko epätodennäköistä, että ne luopuisivat tästä politiikasta. Kylmän sodan aikana sekä Ruotsi että Suomi tukeutuivat väistämättä julkisesti julistettuun puolueettomuuteen ja liittoutumattomuuteen. Saavuttaakseen tämän aseman kansainvälisessä järjestelmässä ja pysyäkseen samalla länsimaisten kehityskulkujen tahdissa molemmat maat keskittyivät, joskin aluksi epäilevästi, kansainväliseen yhteistyöhön, joka tapahtui pääasiassa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) alaisuudessa. Ruotsin jättämästä ilmoituksesta luopuminen traumatisoi Suomea. Itämeren alueen etupiiri vaikuttaa osaltaan Suomen ja Ruotsin puolustusdilemmoihin.” (käännös) [2]
Valtarakenteen haasteet
“Michels tarkoitti tällä sitä, että puolueen ja työväenyhdistyksen kasvava ammattimaistuminen johtaa siihen, että syntyy erillinen byrokraattien, johtajien ja poliitikkojen luokka, joka on erillään muista edustamistaan puolueen jäsenistä. Koska he elävät erilaista elämää, heidän psykologinen rakenteensa on erilainen kuin tavallisten puolueen jäsenten.” (käännös) [4]
“Vanhan miehen kuoleman jälkeen pojat kaivavat kaikkialta löytääkseen aarteen. He eivät löydä sitä. Mutta heidän väsymätön työnsä parantaa maaperää ja takaa heille suhteellisen hyvinvoinnin. Tarun aarre voi hyvin symboloida demokratiaa. Demokratia on aarre, jota kukaan ei koskaan löydä tahallisella etsinnällä. Mutta jatkamalla etsintäämme, tekemällä väsymättömästi työtä löytämättömän löytämiseksi, teemme työtä, joka tuottaa hedelmällisiä tuloksia demokraattisessa mielessä.” (käännös) [3-4]
Pohdintaani
Demokratiassa on kriisin hetkiä ja näinä aikoina se on oleellinen asia, että mitkä lupaukset saadaan lunastettua ja millä lupauksilla on katetta sekä mitkä asiat pitävät, koska jos asioita ei korjata, niin ne kärsijät löytyvät arkisesta elämästä (omat elinkeinot lakkaavat olemasta, ei saada hoitoa, tyytymättömyys kasvaa ja disinformaation vaikutus kasvaa ihmisten mielissä).
Mitä mieltä itse olette? Mitä haasteita on meidän poliittisessa järjestelmässä?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Berndtson E. Finlandization: Paradoxes of External and Internal Dynamics. Government and Opposition. 1991;26(1):21-33. https://doi.org/10.1111/j.1477-7053.1991.tb01121.x
[2] Roitto, M., & Holmila, A. (2021). Liquid neutrality. In The Nordic Economic, Social and Political Model (pp. 91–123). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780429026690-5
[3] Michels, R. (1962). Political parties: A sociological study of the oligarchic tendencies of modern democracy. New York: The Free Press.
[4] Drochon H. Robert Michels, the iron law of oligarchy and dynamic democracy. Constellations. 2020; 27: 185–198. https://doi.org/10.1111/1467-8675.12494