Risto joutui pettymään myös hovioikeudessa – määrättiin maksamaan lähes 50 000 euron elatusmaksut lapselle, jonka biologinen isä hän ei ole https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006670236.html

Mitäs mieltä porukka tästä? Pitäisikö isyys pystyä purkamaan. Korostan että lapsi on täysin syytön tähän.
Mutta.
Sun pitäis aviomiehenä epäillä vaimoasi pettämisestä. Ihmistä johon luotat ja jota rakastat ja myöhemmin paljastuukin että hän on valehdellut ja huijannut sinua. Hänellä ei ole mitään vastuuta asiasta, vaan sinun uhrina pitää elää asian kanssa. Itselle asia on monipiippuinen, mutta silti koen että on vääryys, että sua on huijattu, petetty ja et voi “tehdä asialle mitään”

4 tykkäystä

Ei tarvitse epäillä. Pitäisi vain toimia riittävän ripeästi kun saa tiedon. Nythän ongelma oli, että “Risto” ei nostanut kannetta määräajassa vaikka sai tiedon tuosta epäilyperusteesta reilusti ennen sen päättymistä.

Tilanteissa joissa asia tulee tietoon (eli nimenomaan syy epäillä) myöhemmin kanneajan jo umpeuduttua, on katsottu erittäin painavan syyn vaatimuksen täyttyvän ja kanteen noston olevan mahdollista.

1 tykkäys

Tottakai pitäisi voida purkaa. No tietysti suhde lapseen voi silti olla hyvä mutta mielestäni tuo on enemmänkin oikeusmurha. Mutta tässä menee varmaan vielä muutama sukupolvi ennen kuin asiat muuttuvat näissä asioissa. Juttelin erään asiasta gradua tekevän kanssa muutama vuosi sitten. Hän sanoi että on tutkinut oikeuden päätöksiä ja että tilanne miesten kannalta on erotilanteissa erittäin huono ja epäoikeudenmukainen.

3 tykkäystä

Satun tuntemaan tän “Riston”. Asiaa useita vuosia sivusta seuranneena, ja taustojakin jonkin verran tietävänä, voin sanoa tapauksen olevan täysin absurdi.

Isyyden kiistäminen pitää tehdä ennen kuin lapsi saavuttaa kahden vuoden iän, tai pitää olla painava peruste. Perusteluissa mainitaan, että tällä logiikalla on tarkoitus suojata “perhettä”. Riston tapauksessa hän tosiaan myöhästyi kahden vuoden aikarajasta, ja lääkärin todistus ei ollut riittävän painava syy aikarajasta poikkeamiselle. Näin ollen Riston isyyden korjaamista ei käsitelty oikeudessa ja Risto jäi ns. Juridiseksi isäksi.

En aivan ymmärrä mitä “perhettä” tässä suojataan, todennäköinen isä on tiedossa (ja julkisen paineen alla jopa halukas nykyään selvittämään asian) eikä Ristolla ole ollut mitään tekemistä tuon perheen kanssa aikoihin. Näkisin, että äiti haluaa tässä tapauksessa rahastaa ja hyötyä mahdollisimman paljon tilanteesta. Outoa on myös miksi lapsen edunvalvoja ajaa lähinnä äidin kantaa asioihin, eikä varsinaisesti lapsen etua. Kätevää äidin kannalta kun lapsen edustamiskulut eivät mene omasta pussista, toisin kuin Riston edustamiskulut.Tämä toki on mielipide asia, mutta jos ajattelee lapsen oikeuksien sopimusta ja lapsen oikeutta vanhempiinsa niin ei tämä nyt ihan järkevästi mene.

Erikoinen nyanssi on myös siinä, että ihmiset jäävät sairaslomille burnouttien takia pitkäksikin ajoiksi ja samanaikaisesti tässä Riston tapauksessa kritisoidaan, että olisi pitänyt kyllä pysyä täysin toimintakykyisenä ja rationaalisena asiassa. Jälkeenpäin on tietty helppo sanoa, että olisi pitänyt ensin kaivaa lakikirja eteen ja etsiä tuo kahden vuoden määräaika sieltä ja pakottaa toimimaan ennen sitä. En sitten tiedä mikä on painava syy myöhästyä aikarajasta jos lääkärintodistus ei riitä ja 99.999% varmuinen DNA-testi.

Ja tämä Ristohan muuten puhuu nykyään asiasta täysin avoimesti omilla face- ja twittertilillään. Esimerkiksi Valavuoren Aleksi teki reilun tunnin haastattelun tilanteesta.

Mutta mitä mieltä siis tästä?
Isyys(äitiys) pitäisi pystyä korjaamaan.
Lapsen etu pitäisi määritellä jossain siten, että sitä joudutaan aidosti punnitsemaan päätöksiä tehdessä.
Lapsen edun valvojan ei pitäisi ajaa lähivanhemman etua sokeasti vaan hänen, jonka etua hänen tehtävänsä on ajaa, eli lapsen.

2 tykkäystä

Tuossa on ehkä ajateltu, että isällä on ns. Kaksi vuotta aikaa harkita jos tietää asian. Se olisi kohtuullista. Jos saat asian tietoosi vaikkapa 1,5v kohdalla, niin harkinta-aika on aika pieni. Lisäksi dna-testiin tarvitsee suostumuksia, joilla voi halutessaan viivyttää.

1 tykkäys

Mä olen kyllä sitä mieltä että pitää tuo kyllä pystyä purkamaan, ilman aikarajoja jos saat tiedon ettet olekkaan biologinen isä. Ei siinä suojella kyllä edes lasta. Siis eriasia toki jos tiedät asian. Mutta silloinkin lapsella pitää olla oikeuksia. Oon joitain riitoja sivusta seurannut ja usein puhutaan äidin tai isän oikeuksista, harvoin niissä valitettavasti puhutaan lapsen oikeuksista muuta kuin sivu lauseissa.

1 tykkäys

Nää on tosi vaikeita kun ei tunne yksittäistä asiaa. Mutta aina minusta pitäisi ajatella lapsen etua, aikuiset voi sopia asioista.

Aikarajoitus suojaa ns. sosiaalisia perhesuhteita. Jos lapsi on ehtinyt kiintyä mieheen, ei haluta että sitä voidaan tuhota vain sen takia että lapsi ei satu olemaan miehen spermasta lähtöisin.

Se, että aikaraja on tiukka, 2v perustuu juuri tuohon. Se että jos asia tulee tietoon 1,5v kohdalla on tottakai vaikeuttava tekijä mutta edelleen 6kk olisi aikaa nostaa kanne, joka ei ole vaikeaa vaan paperiprosessi ja halutessaan asian voi ulkoistaa juristille. Lainsäätäjän ajatus on ollut, että 2v on aika jolloin sosiaalista suhdetta ei ole vielä niin vahvasti syntynyt jolloin kumoaminen ei riko kenenkään osapuolen intressiä. Toisaalta koska aika on niin lyhyt ja perustuu juuri ajatukselle sosiaalisen suhteen puuttumisesta, ei se sisällä ns. “harkinta-aikaa” koska jos tarvitsee harkita, on sosiaalinen suhde syntynyt ja tällöin lainsäätäjä ei haluaisi kumoamista tapahtuvan laisinkaan.

Erittäin painava syy on käytännössä yksinkertainen. Jos isyyttä koskien tulee perusteltu epäily vasta siten, että kanteen viipymätönkin nosto sen jälkeen tapahtuu tuon 2v ajan päätyttyä, on se katsottu sallituksi. Viipymätön on oikeuskäytännössä yleisesti ollut noin 2-4 viikkoa. Sitäkin taustaa vasten se, ettei Risto saanut nostettua kannetta edes 6kk aikana, on oikeustilaa ajatellen selkeä juttu.

Itse ihmettelen koko asiassa sitä, että jos Risto on viettänyt lapsen kanssa 1,5v luullen sitä omakseen, niin miten voi olla että kiinnostus lasta kohtaa kuolee niin ettei hae esim yhteishuoltajuutta. Tuntuu minusta käsittämättömältä lopettaa lapsen rakastaminen perustuen siihen, kenen sukusoluista se on saanut alkunsa jos se kuitenkin on puristanut sinun sormiasi pienellä kädellään synnytyslaitoksella.

1 tykkäys

Tässä hyvä esimerkki siitä, että Suomessa ei todellakaan ole asiat hyvin, jos tätä päätöstä ei voi purkaa. Käsittämätöntä Suomen nyky aikana. Selvä muutos kohta lakiin, että tämmöistä ei voi vaan tapahtua. Vai onko sittenkin tuomarilla ollut omat agendat? Muutosta tähän tietenkin, tavalla tai toisella.

1 tykkäys

Mielestäni vain ja ainoastaan biologisen lapsen tapauksessa pitäisi joutua maksamaan elatusmaksuja. Jos lapsi ei ole sinun/minun ei ptiäisi olla mitään pakotteita suhteen jälkeen varsinkaan sen jälkeen kun on todettu testeillä, ettei lapsi ole sinun/minun.

Lapsen kannalta on toki hieno asia jos “isä” hänen lapsuudestaan pitää huolta hänestä ja tapaa aina joskus, mutta jos “isä” ei halua olla missään tekemisissä, pitäisi siihen olla mahdollisuus eikä pitäisi olla mitään pakollista “isyyttä” toisen lapselle.

Tämän voin vahvistaa täysin “että tilanne miesten kannalta on erotilanteissa erittäin huono ja epäoikeudenmukainen.” melkein 5 vuotta ero helvettiä takana viimeinen päätös Lokakuu 2020, alkoi Tammikuussa 2016 jolloin vaimoni jäi kiinni toisesta suhteesta joka oli kestänyt vuoden.
Ensimmäinen mies epäoikeudenmukaisuus alkaa lastensuojelusta (elatusavut). Joka loppujen lopuksi käräjille jossa ei missään kohtaan mies ei saa oikeutta, minunkin tapauksessa nainen sai sovinto käsittelyssä valehdella tulonsa 3 000 €/kk käteen, itse kun olen yrittäjä joutuisin toimittamaan tilinpäätökset ja välitilinpäätöksen palkka kuitit yms. 1 600 €/kk käteen todellisuus oli kuitenkin niin, että nainen tienasi 6 850 €/kk (joutui tuamarin päätöksellä toimittamaan joulukuun palkkakuitinsa oli ensin antanut vain kesäkuulle asti). mutta itse joutusin maksumieheksi koska minä yrittäjänä maksoin kuulema liian pientä palkaa itselleni yrityksen pääoma oli -20 000 € pakkasella???

1 tykkäys

Suosittelen katsomaan tämän Päivärinnan haastiksen tapauksesta.

Tämä on hankala juttu.
Lähtökohtanahan on Lapsi joka
On syytön tilanteeseen.
Mutta juridisestihan tämä ei mielestäni mene oikein, siis mitä tehdä.
No… Nyt on oikeus todennut ylimenoaika (2v) on mennyt ja lapsi ns:väärälle Isälle.
Mutta missä on Naisen vastuu?
Nainen pettänyt ja tiennyt totuuden, joten mikä lääkkeeksi.
Ns:Isä sitoutunut, rakastunut lapseen, elikkä siteet kovat.
En rupea neuvomaan olisko ero
paikallaan.
Niin siis naisen vastuu tekemisistään mielestäni täytyy olla pitempiaikainen, kuin 2V.
Ei ole valtion vika, joten mistä
maksumies?
Mielestäni nainen on velvollinen
Biologisen isän kanssa selvittämään asian ja.

1 tykkäys

Kyllä kosketti aikalailla minuakin, kun hänet myös tunnen reiluna sekä huumorintajuisena ja tunnollisena ihmisenä. Oli hieno olla jonkun aikaan samassa palveluspaikassa ja niinkuin totesin, on ihminen joka ei olisi ansainnut tätä kohtelua. (tosin ei kukaan) Kantaa on ottanut moni "julkisuuden "henkilö ja toivotaan, että tähän tulisi laki muutos.

Tässä yksi vaikuttamiskeino asiaan:

Olisi hyvä jos kansanedustajat kävisivät tukemassa.