Yleistä
Suomessa käydään paljon keskustelua susitilanteesta taajamien läheisyydessä ja haja asutusalueilla. Sudet ovat menettämässä niille luontaisen arkuuden ihmistä kohtaan, ja niiden elinalue on laajentunut yhä rohkeammin asutuille alueille, talojen pihoihin, jopa kaupunkialueille. Susi on petoeläin, ja kuuluu vaarallisiin suurpetoihimme. Erityisen uhkatekijän muodostavat koiran ja suden risteymät, joiden geeneissä on kesykoiraa, mutta käytös muilta osin petoeläimen.
Aiemmin susikantaamme on säädelty kannanhoidollisella metsästyksellä, joka nyt on Suomessa lopetettu. Kannanhoito on kohdistettu juuri ihmisarkuuden menettäneisiin yksilöihin, jotka ovat tehneet niin kutsuttuja pihakäyntejä. Tilanne on huonontunut vuosi vuodelta, ja pihakäynnit, koti-, harrastus- ja tuotantoeläinvahingot sekä konfliktitilanteet suden ja ihmisen välillä ovat lisääntyneet. Ihmisen läheisyyteen rohkeasti tulevia yksilöitä, koirien tappamiseen erikoistuneita yksilöitä ja koirasusia on yhä enemmän. Monissa kunnissa on jouduttu turvautumaan ylimääräisiin koulukuljetuksiin alakouluikäisten susilta suojelemiseksi, ja asutuille alueille on jouduttu rakentamaan kalliita sähköistettyjä susiaitoja koti- ja tuotantoeläinten turvaksi.
Jos tilanne pääsee jatkumaan nykyisenkaltaisesti, eikä sudet joudu kokemaan uhkaa tullessaan ihmisen läheisyyteen, seuraukset ovat varsin selviä ja ennustettavia niin biologisesti kuin sosiaalisen ja geneettisen perimän näkökulmasta. Susiemon menettäessä ihmisarkuutensa se opettaa tämän käytösmallin myös jälkeläisilleen, joista tulee entistä pelottomampia ihmistä kohtaan. Todennäköisyys koiran ja suden risteymien lisääntymiselle kasvaa samalla, joka ei ole toivottua koirasuden kuuluessa heti luonnosta poistettaviin haitallisiin vieraslajeihin.
Periaatteet ja näkemykset susikannan hoitamiseksi
Geeniperimältään puhdasrotuinen, ihmisarka erämaissa viihtyvä susi kuuluu Suomen luontoon. Susien määrän Suomessa tulee asettua pienimmän elinvoimaisen kannan tasolle. Susikantaa tulee rajoittaa kannanhoidolla siten, että susien määrää rajoitetaan siedettävälle tasolle poistamalla luonnosta ensisijaisesti ihmisarkuuden menettäneet yksilöt. Koiran- ja suden risteymät tulee poistaa välittömästi luonnosta.
Edellämainitun toteuttamiseksi
-
Suden kannanhoitoa on jatkettava viivyttelemättä, ja sen tulee jatkua vuosittain. • Susikannanhoidolla rajoitetaan susien määrää Suomessa poistamalla ihmisarkuuden menettäneitä, uhkaavasti käyttäytyviä, tai koti-, harrastus- ja tuotantoeläinten tappamiseen erikoistuneita yksilöitä määritetyn pienimmän
siedettävän, mutta lajin säilymisen kannalta kestävän susikannan tasolle (määrityksessä tulee huomioida koko boreaalisen vyöhykkeen susikanta valtionrajoista riippumatta, susien näkökulmasta kyseessä on yhtenäinen lisääntymisalue).
• Pienin kestävä susikanta tulee määrittää laajapohjaisesti, mutta painottuen niiden tahojen näkemyksiin, jotka joutuvat elämään susien kanssa rinnan (määrittelyssä on huomioitava koko boreaalisen vyöhykkeen susikanta). -
Viranomaisen kannanhoidollisin perustein susien luonnosta poistamiseen myöntämistä luvista valittamismahdollisuutta tulee tarvittaessa rajoittaa, jotta myönnetyt luvat voidaan panna täytäntöön viiveettä ja tehokkaasti yleistä turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta edistävästi.
• Poistopäätöksistä valittamisen tulee olla myös maksullista kattaen valitusprosessista aiheutuneet viranomaiskulut täysimääräisesti, kuten muissakin lupa- ja valitusasioissa on määritetty maksut. -
On luotava maaseudulla laajaa hyväksyntää nauttiva, nykyistä luotettavampi suden kannanarviointimalli, suden lajipuhtauden määrittely ja koko Suomen alueella yhtenäiset toimintatavat uhkaavien tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseksi.
-
Susitutkimuksen on oltava avointa niin aineistollisesti, menetelmällisesti, kuin myös kuolleiden susien tutkimustulosten julkisuudella, toisin kuin tällä hetkellä.
-
Koirasudet on pystyttävä poistamaan Suomen luonnosta ilman, että haitallisen vieraslajin tunnistanut ja lopettanut henkilö ei joudu kohtuuttomien rangaistusten kohteeksi tehtyään mahdollisen virhearvion (koirasudeksi haitallisena vieraslajina luokitellaan suden ja koiran risteymät aina neljänteen sukupolveen asti).
-
Omaisuuden (koti- ja tuotantoeläimet) suojelutilanteissa rangaistukset on kohtuullistettava ja oikeudenmukaistettava, ja uhkaa aiheuttavien susien käyttäytymiseen on voitava puuttua nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. • Tällä hetkellä esim. omaa koiraansa sudelta laillisesti suojelleelta henkilöltä otetaan aseet poliisin haltuun tutkinnan ajaksi (n. 6 kk), vaikka oletettavaa olisikin syyttämättä jättämispäätös tutkinnan päätyttyä.
• Harrastusvälineiden (metsästysaseiden) takavarikointi on sinänsä täysin kohtuuton rangaistus, joka tulee vähintään korvata rahamääräisesti, mikäli henkilö todetaan syyttömäksi tutkinnan päättyessä ja hän on joutunut luovuttamaan omaisuuttaan poliisille perusteetta. -
Kansallisen vieraslajilain perusteella on rangaistuksen uhalla kiellettyä koirasusien kasvattaminen, myyminen, hallussapito, pentujen teettäminen ja maahantuonti, kyseisen lain rikkomisesta tulee rangaistuksia koventaa tuntuvasti.
Susien kannanhoidon tavoitteet
Edellä mainituilla periaatteilla Liike Nyt koko kansan poliittisena vaihtoehtona haluaa taata haja-asutusalueilla asuvien ihmisten
• mahdollisuuden turvalliseen maaseudulla asumiseen sitä haluaville lapsesta vanhukseen
• koti-, harrastus- ja tuotantoeläinten turvallisuuden
• ihmisten elinympäristön valintamahdollisuuden tulevaisuudessakin ilman epätietoisuutta kumpi on etusijalla yhteiskunnassa, susi vai ihminen
• suomalaisen perinteisen koira-avusteisen metsästyskulttuurin jatkumisen – esimerkiksi ilman metsästyskoirien avulla tapahtuvaa
hirvikannanhoitoa hirvien määrän kasvaessa räjähdysmäisesti myös hirvikolarien määrä kasvaisi nopeasti, ja samalla hirvivahinkojen
korvaukset niin henkilövahinkojen kuin m.m. taimikkokorvausten
osalta kasvaisivat
• mahdollisuuden elinkeinon harjoittamiseen myös maaseudulla ilman pelkoa omaisuuden turvasta
Lisäksi Liike Nyt haluaa suojella silmälläpidettävää Suomen metsäpeurakantaa, joka on maailmanlaajuisesti uhanalainen eläinlaji.
◦ Metsäpeuroja on koko maailmassa jäljellä enää n. 4000 yksilöä, joista puolet elää Suomen metsissä ja puolet Venäjän metsissä.
◦ Susia on maailmassa n. 200 000 yksilöä, joista pelkästään boreaalisella vyöhykkeellä (johon Suomikin kuuluu) n. 50 000-60 000 yksilöä.
◦ Edellä mainitusta huolimatta metsäpeura on luokiteltu virallisesti vain silmälläpidettäväksi lajiksi kun taas susi on luokiteltu uhanalaiseksi, myös kyseisiä luokituksia tulisi tarkastella uudelleen jollain aikavälillä.
Susien määrän säätely kannanhoidollisesti on tärkeää myös yleisen oikeustajun, kansalaistottelevaisuuden sekä maaseudun ja kaupunkien välisen vastakkainasettelun vähentämiseksi. Susien pihavierailut, uhkaavat tilanteet pienten lasten odottaessa koulukyytiä bussipysäkeillä asutuksen ulkopuolella, pelko omien lemmikkieläinten (perheenjäsenten) puolesta koskettavat pääasiassa vain kaupunkien ulkopuolella eläviä, ja heidän tulee ensisijaisesti pystyä vaikuttamaan omaan elämään vaikuttavaan susipolitiikkaan.
Osallistu keskusteluun ja kommentoi Liike Nytin ehdotusta.
