Säästökohteet ovat mediassa liikkuva narratiivi. Mistä on mahdollista tehostamalla saada säästöjä?
KKV:n tutkimus valottaa julkisten hankintojen heikkoa kilpailutilannetta
“Julkinen sektori ostaa vuosittain noin 31 miljardilla eurolla tuotteita ja palveluita yksityiseltä sektorilta. Hankinnoista noin puolet on pien- tai suorahankintoja ja toinen puoli kilpailutettuja hankintoja. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi säästöjen löytäminen julkisia hankintoja tehostamalla. Hankintojen suuren määrän vuoksi pienikin tehostaminen kilpailutetuissa hankinnoissa voi johtaa hyvinkin suuriin vuosittaisiin säästöihin.” [1]
Miksi tilanne on näin?
“KKV selvitti kilpailun tilaa kilpailutetuissa hankinnoissa laajan, vuodet 2017–2021 kattavan rekisteriaineiston avulla. Tulosten perusteella kilpailua oli julkisissa hankinnoissa hälyttävän vähän.” [1]
"Eri toimialojen, alueiden ja hankkijoiden välillä voi olla suuriakin eroja kilpailun määrässä. Osa eroista johtuu hankinnan tekijän näkökulmasta ulkoisista tekijöistä, kuten toimialan markkinarakenteesta tai markkinan koosta. [1]
Kilpailun määrässä oli odotetusti alueellisia eroja, ja kilpailu oli vähäisintä harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi löydettiin selkeitä toimialakohtaisia eroja. Etenkin lääketieteellisten tarvikkeiden ja it-palveluiden kilpailutuksissa tarjoajia oli vähän." [1]
Mitä ratkaisuja KKV ehdottaa?
“Aineistosta selviää, että lyhyempi tarjousaika on yhteydessä alhaisempiin tarjousmääriin. Lisäksi hankinnan ajoittaminen loma-aikaan vähentää kilpailua. Kun tarjousaika päättyi heinäkuussa, tarjouksia tuli odotetusti vähemmän.” [1]
“Hallitusohjelman kirjauksen mukaan hankintalakiin lisättäisiin velvoite uusia kilpailutus, mikäli tarjouskilpailuun saadaan vain yksi tarjous.” [1]
Mitä ratkaisuja hallitusohjelmassa ehdotetaan ratkaisuksi?
“Asetetaan hankintalakiin lähtökohtainen velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpai-
lutuksessa on vain yksi tarjoaja. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä.
Kilpailutuksen kokonaistaloudellisuudesta tulee varmistua.” [2]
Mitä säästöjä arvioidaan saavutettavan uudelleen kilpailutuksella?
“Tutkimuksen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että yhden tarjouksen kilpailutusten arvo on Suomessa vuositasolla noin 1,5 miljardia euroa. Jos kaikkiin yhden tarjouksen kilpailutuksiin tulisi yksi lisätarjous, tämä voisi tuoda noin 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt” [1]
Mihin muuhun tulisi kiinnittää huomiota?
“Kaikkia onnistuneisiin hankintoihin vaikuttavia tekijöitä ei rekisteriaineistosta voi havaita.” [1]
Kuten tiedämme, niin se on myytti, että Suomessa ei ole korruptiota [3, s. 61-62], [4 , s. 83-84], [5].
Miten korruptio ja peräti rakenteellinen korruptio liittyy julkisiin hankintoihin, joilla on yhteiskunnallista merkitystä?
“Kansantaloudellisesti merkittävät julkiset hankinnat ovat osa säänneltyä ja
laajalle levinnyttä päätöksentekoa. Pahimmillaan ne aiheuttavat toimijoiden
kesken riippuvuutta ja epätervettä kiitollisuudenvelkaa ja kohdistuvat erityi-
siin intresseihin ja toimijoihin. Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden pe-
riaatteita rikotaan. Viranomaisten uskottavuus on lujilla.” [3, s. 61]
Miksei korruptioasiat ole rekisteröity tilastoihin tai tosiasioina merkattuna? Se on tietyllä tapaa älyllistä epärehellisyyttä vedota tilastoihin ja asiakirjoihin, jotka eivät kata koko todellisuutta korruptioilmiöstä. Kokonaisrikollisuutta ei tosiaan täysin tiedetä, koska kaikki rikokset eivät tule tietoon eivätkä tilastoihin tai virallisiin asiakirjoihin [9, s. 29-30], [10, s. 63-64].
“Onko korruptio lähes tutkimaton ilmiö? Tosiasia on, että korruption tieteellinen tut-
kimus on ollut Suomessa vähäistä. Aineistot, näytöt ja metodiikka ovat eräänlaisessa
kehitysvaiheessa. On runsaasti ammattialoja ja hallinnonaloja, joihin ei ole kohdis-
tunut mitään korruptiota tai integriteetin loukkauksia koskevaa selvitys- tai tutki-
mustyötä.” [3, s. 64]
Miten historiallisesti Suomessa on suhtaudutta organisaatio rikollisuuteen (silloinen korruptio termi).
Organisaation rikollisuuden torjumiseksi on ollut erilaisia haasteita Suomen historiassa. Se ei ole ollut sosiaalisesti hyvä vihollinen, jota vastaan voidaan hyökätä [6, s. 97]. Esteitä on menneisyydessä esitetty organisaatio rikollisuuden torjuntaan (korruption torjuntaan). Näitä ovat kehittämisen ideologiset esteet [6, s. 96-99], oikeusjärjestykseen liittyvät esteet [6, s. 99-102], rakenteelliset esteet [6, s. 102-106], vahingon kieltäminen [6, s. 106-108], tuomitsijoiden tuomitseminen [6, s. 108-109] ja vetoaminen korkeampiin auktoriteetteihin [6, s. 109].
Muutoksen polku?
Muutokseen on aina mahdollisuus ja näinä aikoina sille on ihan arkinen painekin. Jos emme löydä leikattavaa ja erityisesti säästä sitä rahaa, joka olisi pitänyt käyttää sellaisenaan julkisen palvelun tuottamiseen (eli käytetään enemmän rahaa kuin pitäisi), niin meille aletaan asettamaan ehtoja EU suunnalta, miten meidän pitää sopeuttaa talouttamme [7].
Toimenpide-ehdotus: Kaksi tärkeää asiaa tulee tehdä
Talouskasvu on yksi valtion tärkeimmistä peruspilareista [8, s. 519] ja (i) säästön hakeminen julkishankinnoista (kilpailutuksen tekeminen niin että säästöjä tulee sekä saadaan laadukas hankinta tehtyä), että rahaa ei mene hukkaan on yksi tärkeä valinta. (ii) Myös selvityksen jatkaminen, että missä kaikkialla muualla on tehty korruptiota, on tärkeää, koska julkiset rahat ovat meidän kaikkien yhteisiä ja niitä pitää käyttää oikeudenmukaisesti sekä tehokkaasti. Korruption estäminen ja torjunta maksaa, mutta niin maksaa korruption realisoituminen.
Mitä mieltä olette? Mitä pitäisi tehdä tai toimia?
Sana on vapaa.
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Kilpailu ja kuluttajavirasto. KKV:n tutkimus valottaa julkisten hankintojen heikkoa kilpailutilannetta. 20.12.2023. https://www.kkv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kkvn-tutkimus-valottaa-julkisten-hankintojen-heikkoa-kilpailutilannetta/
[2] Valtioneuvosto. Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Kohta: Taakanjakosektori. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
[3] Ari Salminen. Rakenteellinen korruptio : kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa. 2015 Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-619-7
[4] Vesa Muttilainen - Natalia Ollus - Ari Salminen. Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille : KORSI-projektin raportti 3. 19.11.2020 valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1
[5] Jannika Melkko. Korruptio on yleisempää Suomessa kuin moni luulee ja sitä on vaikea havaita, riskit päätöksenteossa ja hankinnoissa – Tampere: ”Sanoisin, että koko ajan valvotaan, mutta ei kytätä”. 9.9.2029 Aamulehti. https://www.aamulehti.fi/rikos/art-2000007557565.html
[6] Ahti Laitinen - Kauko Aromaa. Näkökulmia rikollisuuteen. 2 painos. 1994 Tampere. Tammer-Paino Oy. ISBN 951-8916-39-X.
[7] Euroopan komissio. giving notice to Greece to take measures for the deficit reduction judged necessary in order to remedy the situation of excessive deficit. 2010/182/EU. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:083:0013:0018:EN:PDF
[8] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1682-58532020000300004
[9] Kivivuori, J. K. A., Aaltonen, M., Näsi, M. J., Suonpää, K. E.-M., & Danielsson, P. M. (2018). Kriminologia: Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus. ISBN 978-952-495-466-2.
[10] Inkeri Anttila, & Patrik Törnudd. (1983). Kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1st ed.). WSOY. ISBN 951-0-11896-6.