Sähkönhinta tekee tuhoa!

Sähkönhinta on noussut samalla tavalla kuin kaasunhinta aikaisemmin ja ensitalvena sadat tuhannet kotitaloudet eivät tule selviämään sähkölaskuistaan. Tällä hetkellä paikallinen sähköyhtiö tarjoaa vuoden sopimuksia hintaan 43 senttiä kilowatti tunnilta, kun vuosi sitten sähköä saattoi saada jopa 4 senttiä kwh ja tyypillinen hinta oli 7 senttiä kwh.

Kaasulla lämpiää muutama tuhat taloa, kun sähköllä lämpiää 44 % Suomen 1 300 000 pientalosta, eli noin 600 000 asuntoa.

Tilanne on siinä mielessä surkea, että alv laskeminen ei enää pelasta tilannetta, vaan taitaa olla edessä siirtyminen pois markkinahinnoittelusta? Hinta on sellainen, että ei tarvitse olla köyhä tai pienituloinen, että tuollaisia summia ei saa kasaan.

Surkeutta lisää se, että esim. Saksassa valtio määrää energian hintaa ja se selittää Fortumin tappioita. Saksan taloista noin puolet lämpiää kaasulla. 8 000 000 000€ jolla Suomi tuki Saksalaisten kotitalouksien lämmitystä, olisi saatu jokaisen Suomalaisen pientalon katolle aurinkopaneeleita noin 6000 Eurolla.

Nyt tarvitaan määrätietoista “hyökkäystä”, ei hallitusta haukkuen, vaan tilannetta kritisoimalla ja tilanteen ongelmia painottamalla. Näillä eväillä meillä on ensi keväänä sata tuhatta uutta asiakasta ulosottovirastoilla maksamattomien sähkölaskujen vuoksi ja se ei saa olla mahdollista.

7 tykkäystä

Tulisi myös selvittää minkälaisia mahdollisuuksia fennoskandiassa olisi luoda oma sähköpörssi. Keskieuroopan ongelmat voitaisiin väistää tällä tavalla ja uskon että Pohjoismaissa saataisiin tarpeeksi energiaa tuotettua omiin tarpeisiin

1 tykkäys

Tähän pitäisi olla olemassa jokin järjestelmä, joka estää hinnan hallitsemattoman nousun.

Nyt sähkön ALV alennus olisi merkityksetön ele. Hinta pitää pystyä määrittelemään muuten.

Ensi keväänä ulosottovirastolla on 200 000 uutta asiakasta, kun Suomalaiset sähköyhtiöt karhuavat heiltä laskujaan. Tällainen tilanne ei saa olla totta. Ajatus siitä, että keskituloisilla perheillä ei ole varaa lämmitää asuntojaan Suomessa EI saa olla totta.

5 tykkäystä

Kyllä, näin korkean verotuksen (myös sähkön verotuksen) maassa ei saa päästää syntymään tilannetta, jossa veroja maksavat ja oman osuutensa hyvinvointivaltion eteen tekevät ihmiset ajautuvat taloudelliseen ahdinkoon sähkön hinnan vuoksi. En myöskään soisi näkeväni tilannetta, jossa perheiden pienet säästöt kuluvat puolen vuoden aikana niinkin perusasiaan kuin (sähkö)lämmitys. Kaikki toimet on tehtävä, jotta kotitaloudet selviävät. Koronassa valtio pelasti yrityksiä verovaroilla. Nyt tulee tukea kansalaisia.

Minua huolestuttaa hallituksessa vallalla oleva narratiivi siitä, että pienituloiset kärsivät eniten. Toki heitä pitää tukea, mutta kuten aikaisemmin tässä ketjussa on jo todettu, niin tämä ahdinko koskettaa nimenomaan sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvia tulotasosta riippumatta. Tänään olikin nostettu esiin yhden tulonsaajan perheet (yhden tulonsaajan ei välttämättä tarkoita yksinhuoltajan perhettä). Lisäksi nostaisin huolen mikro- ja pienyrittäjistä. Riippuen toimialasta sähkö voi olla heille merkittävä kuluerä. Osa näistä yrittäjistä on valmiiksi henkitoreissaan koronan jäljiltä, eikä taloudellisia puskureita ole.

Hallituksen kärkiministerit tykkäävät todeta usein, että ”Euroopassa on sota ja se vaatii poikkeuksellisia toimia”. Kyllä, tämä tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia erityisesti hallitukselta, myös niitä epäidealistisia (esim. turve). Nyt ei sovi ajaa veronmaksajia tilanteeseen, jossa syntyy katkeruus siitä, että paljon otetaan mutta avun tarpeen hetkellä vastinetta et saa. Se on epävakauden tie, johon en soisi Suomen ajautuvan.

4 tykkäystä

Tässä on sellainen tilanne, että ongelman mittakaavaa ei ole ymmärretty.

Jos nyt asuu vanhassa rintamamiestalossa, niin talven lämmityksiin pitää varata 10 000 - 20 000€

Tuollainen summa ajaa ahdinkoon ihan minkälaisen vain perheen, jos ei satu kuulumaan siihen hyvätuloisimpaan 5 %.

Onko niin, että 2022 suomalaisia perheitä muuttaa talossaan yhteen huoneeseen, jonka he lämmittävät?
Onko niin, että ensitalvena tarvitaan väliaikaista majoitusta tuhansille työssäkäyville ihmisille?
Kuinka monta kymmentä tuhatta uutta asukasta on ulosottomiehellä keväällä?
Mitä tällainen ahdinko tekee perheille?

5 tykkäystä

Vaihtoehtoja :

Hintakatto sähkölle, jolloin valtio kattaisi yhtiöille mahdollisesti tulevat vahingot?

Sähkölle rajattu voittomarginaali? Tässä se ongelma, että yhtiöiden välillä voi olla isoja eroja, paikalliset pienet myyvät vain itse tuottamaansa sähkö, jolloin hinta voisi ola aika alhainen ja isommat keinotteluun lähteneet, jotka myyvät myös muiden tuottamaa sähköä?

Alennuksen tarve ei ole prosentteja, vaan kymmeniä prosentteja, jossain kohtaa talvea jopa satoja prosentteja. Tämän vuoksi ALV alennukset yms olisivat vain kuin köyhä veli yrittäisi maksaa miljonääri veljensä velkoja pois.

2 tykkäystä

En ymmärrä täälläkin esitetylle ajatukselle että pitäisi olla pohjoismainen tai fennoss
kandian pörssi. Mitä varten? Meidän tulisi kasvattaa oma sähköntuotanto kulutusta vastaavalle tasolle. Eli oltaisiin omavaraisia. Emme tarvitse pörssiä jalostamaan sähkön hintaa uudelle tasolle. Joku voi sanoa että kun kulutus vaihtelee eri vuorokauden aikana. Se ei ole ongelma. Wärtsilä tekee mm varavoimalaitoksia ulkomaille jotka toimivat monipolttoaineella. Ne laitokset on mekawattiluokan kokoisia. Ja meillä on saatavissa lähes ilmaista biopolttoainetta nykyisiltä sähkölinjoilta kun sinne istutetaan energiapajua ja korjataan sato joka kolmas vuosi. Eikä tarvitse istuttaa uusia pajun taimia kun kasvu lähtee entisistä. Kun jää nykyinen raivaussahalla raivaus pois (200€/ha/vuosi)niin se kustannus on “tukea” pajun korjuu kustannuksiin. Voimaloita olisi noin 200 km välein ja ne olisi etäohjattuja ja käynnistettäisiin etänä valvomosta. Jos tarvitaan käynnistää nopeasti niin ne käynnistyy 2 sekunnissa bioöljyllä ja kaasulle muutettaisiin kuuden tunnin päästä kun kaasuasema alkaa tuottaa kaasua. Ylijäämäsähkö myytäisiin keskieurooppaan. Minulla olisi korjuukonekin hahmoteltuna jolla saataisiin nykymenetelmiä nopeammin pajut korjattua.

2 tykkäystä

Ennustan että nyt ylitetään vuoden 1991 kriisin ennätys jolloin noin 50 000 yritystä tuhoutui ja loppui myös työpaikat. Nyt ensi talvena tuo lukema ylitetään reippaasti.

3 tykkäystä

Oletko nähnyt yhtään puoluetta tai kansanedustajaa joka olisi kiinnostunut tai peräti etsimässä ratkaisua tähän sähkön ja polttoaineen korkeisiin hintoihin. Ei kukaan ole kiinnostunut! Sähkön hinta ei tule alas vippaskonsteilla. Siihen ainoa keino on kasvattaa tarjontaa. Tällähetkellä useita voimalaitoksia seisoo kun yhtiöt saa paremman tilin seisottamalla osan voimalaitoksia. Yksi niistä on kerrottu julkisuuteen, Porin 565 mw laitos seisoo “kun ei ole henkilökuntaa” Löytyisikö henkilökuntaa jos se talvella tarvitsisi käynnistää? Kansanedustajat ovan monien yhtiöiden hallituksissa/hallintoneuvostoissa ja he ajavat vain yhtiön etua. Äänestäjiä tarvitaan joka neljäs vuosi äänestämään samat uudelle kaudelle eikä valituksi tulemisen jälkeen muisteta tyhmiä äänestäjiä…

1 tykkäys

Mielestäni valtio ei voi olla takaamassa sähköyhtiöiden voittoja. Veronmaksajilla ei ole siihen varaa. Liiketoimintaan kuuluu riskejä, jotka yritysten ja sijoittajien on kannettava. Uniperin olisi pitänyt kaatua tai Saksan valtion pelastaa se. Nyt Suomelta virtaa rahaa Euroopan suurimmalle talousmahdille.
Miksi tähän ei ole edes ehdotettu Saksan ratkaisua eli hintakattoa sähkölle? Nyt näyttää siltä, että kaikki sähköyhtiöt myyvät vain spot-sähköä, joilla voivat taata marginaalinsa. Ilmeisesti myös marginaalia on hieman kasvatettu, jotta kate% pysyy siedettävällä tasolla.

En myös oikein ymmärrä, miksi Suomella ei voi olla kansallista sähköntuotantoa, kun esimerkiksi Ruotsilla sellaista on.

2 tykkäystä

Markkinahinnoittelu on nykyisen talouspolitiikan kulmakiviä. Siitä luopuminen on päättäisi yhden aikakauden. Hinnan alas saamiseen nykyisessä tilanteessa ei auttaisi edes se, että Suomi olisi täysin omavarainen, johtuen siitä miten sähkönhinta (ja tarjonta) määritelleen tänä päivänä.

1 tykkäys

Joka foorumilla on näitä markkinavoimien nimiin jeesustelijoita mutta kun markkinavoimat ei toimi niin käy näin kun nyt. On huomattava että sähkönsiirrossa markkinavoimat toimii huonosti kun siinä on alueellaan vain yksi toimija.Niin se on sähkön tuotannossakin. Ulkomailta tuodulle sähkölle ei ole montaakaan tuojaa. Jos meillä on kehitysmaan tasolla lainsäädäntö niin sähkön hinta ei määräydy niinkuin lähes kaikissa muissa tuotteissa ja palveluissa tuotantokustannusten mukaan. Nyt hinnan määrää härskimmät pelurit pörssissä. Siellä kikkailemalla saadaan hintoja muutettua. Herää kysymys miksi sähköpörssissä tiedetään hinta muutamaa vuorokautta etukäteen mutta Helsingin pörssissä ei.

2 tykkäystä

Mutta paljonko on lopettaneita yrityksiä ensi keväänä? Veikkaan että enemmän kuin vuonna 1991 laman jälkeen. Silloin kaatui lähelle 50000 yritystä.

2 tykkäystä

Tässä on kyllä otettava huomioon, että Nord Pool Spotin perusti Ruotsin ja Norjan verkkoyhtiöt vasta 1996. Hinta lisäksi määräytyy pääosin futuurien mukaan ja siinähän nimenomaisesti myyjäyhtiöt pyrkivät maksimaaliseen voittoon. Futuurien ostajat uskovat/toivovat, että sähkön hinta pysyy korkealla ja tuotantorajoitettuna. Riippumatta syistä. Kuten jo avauksesta huomasitte, niin nykyisistä Nord Pool Spotin maista vain Ruotsi ja Norja ovat nettotuottajia. Näillä on siis mahdollisuus säädellä markkinoita, kuten Norja onkin jo ilmottanut. Näin saadaan näppärästi hinta ylös, kun korvaavaa tuontia ei saada mistään (=halpaa sähköä Venäjältä). Mikäli kyse olisi perinteisestä pörssikaupasta, määräävä markkina-aseman väärinkäytössä noteeraaminen suljettaisiin. Talouspolitiikassa markkinahinnoittelua säädellään siten, että muutama toimija ei voi saavuttaa määräävää markina-asemaa, vaan saavutetaan aito kilpailutilanne. Näin ei ole sähköntuotannossa. Tässä on vielä muistettava, että sekä Ruotsilla että Norjalla on valtiolliset voimayhtiöt. Suomella ei.

1 tykkäys

Pinnallista kiinnostusta näyttäisi olevan, joten jotain väliaikaista apua tilanteeseen (laastaria avohaavaan) odotan hallitukselta. Pelkäänpä vain, että tämänkin asian ratkaisut ovat poliittisen agendan mukaan värittyneitä eli ne eivät kohdennu samassa suhteessa kuin miten energian hinta kurittaa. Juurisyyhyn ratkaisujen ehdottaminen olisi positiivinen yllätys.

Se, mitä minun on vaikea käsittää on, miksi toimeen tarttuminen sekä asioiden valmistelu ja ennakointi tapahtuvat näinkin kriittisessä tilanteessa kovin hitaasti. Odottaisin hallituksen prioriteettien olevan nyt tässä asiassa joka ikinen päivä. Hallitus näyttää kuitenkin jatkavan ”business as usual”. Tämä kertoo minulle siitä, että kriisitietoisuutta siitä, mikä tilanne ihmisillä oikeasti on (huoli, hätä, pelko, epätoivo), ei ole.

2 tykkäystä

Suomi on ollut koko historiansa ajan jonkun valtion alamainen. Se on varmaan geeneihin ohjelmoitu eikä siitä näytetä päästävän eroon vaikka maailma on muuttunut ja koulutustasokin kävi välillä ylhäällä.
Suomalaisia on helppo kusettaa. Tapasin viikko sitten Italialaisen perheen ja he kertoivat miten EU:n elvytysrahoilla saa kaikki remontit ilmaiseksi ja aurinkopanelit katolle. Sama etu koskee myös kakkosasuntoa. Kakkosasunto siellä on sama kuin meillä kesämökki. Mikä että on eläissä kun rahaa ropisee hölmöläisten maksaessa.

2 tykkäystä

Ehkä tämän hallituksen tavoitteena on ajaa Suomi samaan taloudelliseen (lähes konkurssiin) tilanteeseen kuin Italia. Silloin EU- rahaa irtoaa helposti. Nythän tilanne taitaa olla niin, ettei virkamiehet osaa hakea EU:n infratukia eikä ehkä saataisikaan koska velka suhteessa brt:hen on liian pieni (2021 lopussa 50,9%, Italiassa 162%) . Siltä osin tilanne korjaantuu jo tehdyillä päätöksillä.

2 tykkäystä

Toivoisin Liike Nytin keulahahmoilta sitä, että he nostaisivat ponnekkaasti keskusteluun ihmisten erilaisia todellisuuksia tämän energiakriisin keskellä.

Minua turhauttaa julkisuudessa käytävä asioita yksinkertaistava, suorastaan epä-älyllinen, keskustelu tästä(kin) asiasta. Esim. asenne hallituksen tietyillä puolueilla on se, että jos sinulla on varaa omakotitaloon, niin olet rikas ja pärjäät kalliin energian kanssa tai jos et, niin toimeentulotuen asiakkaaksi voi sitten hakeutua kun on ensin myynyt omaisuutensa.

  • Todellisuus A: Monilla on kotinaan esim. energiatehoton sukutila, jossa on neliöitä, mutta kiinteistön arvo on murto-osa pääkaupunkiseudun yksiön arvosta. Talo voi olla velaton, joten tähän saakka on pärjätty vaatimattomillakin tuloilla, mutta puskuria energian hinnan nousuun ei ole. Omina säästötoiminaan asutaan vain osassa huoneita.

  • Todellisuus B: Tuttavaperheessä on 7 lasta ja heillä on iso vanha sähkölämmitteinen (+ilmalämpöpumput ja takat) ja vielä tee-se-itse remontin alla oleva talo. Vanhemmat pienituloisia. Tämä julkisuudessa tuomittu ylimääräinen lapsilisä oikeasti pelastaisi heidät ensi talvena.

  • Todellisuus C: Mikroyrittäjällä on kesäsesonkiin painottuva pieni yritys, jolla hän työllistää lähinnä itsensä ja mahdollistaa pienet lisäansiot pienen paikkakunnan muutamalle ihmisille, jotka muuten eläisivät yhteiskunnan tukien varassa. Hänellä on liiketoimintaan liittyvä kiinteistö, jonka sähkön vuosikulutus on 55 000 kWh. Kulutusta myös talvella erinäisistä syistä. Hän sai tiedon viime viikolla, että uusi sähkön hinta on 35 senttiä kWh syyskuun puolesta välistä alkaen. Ei taloudellisia puskureita. Onneksi tähän löytyi vielä ratkaisu siirtää edullisempi vanha liittymä toisesta kiinteistöstä suurikulutuksiseen kiinteistöön ja lainanlyhennykset jäähylle ym. toimenpiteitä. Kaikki sähköyhtiöt eivät salli tällaista sopimuksen siirtoa.

  • Todellisuus D: Nuori ensiasunnon (talo) ostanut perhe, jossa nainen/äiti se parempituloinen. Hän ei voi taloudellisista syistä jäädä hoitovapaalle, koska perheen tulot eivät riittäisi elämisen kustannuksiin.

  • Todellisuus E: Lapsiperhe, josta toinen vanhempi on työkyvyttömyyseläkkeellä, kotina ok-talo. Toisen vanhemman kohtuullisen hyviä tuloja verotetaan rankasti, koska progressiivinen verotus. Ei (tietenkään) tukia, koska puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus. Kun katsotaan koko perheen käytössä olevia nettoansioita, niin ero toiseen bruttona samat tulot ansaitsevaan perheeseen on tuhansia euroja (toisessa perheessä tuloja ansaitsee kaksi vanhempaa). Käytännössä kaikki nousevat energiakustannukset jäävät yhden vanhemman tulojen varaan. Suomessa huomioidaan yksinhuoltajat, mutta ei tunnisteta yhden tulonsaajan perheitä ja mikä heidän todellisuutensa oikeasti on.

Tätä listaa voisi jatkaa pitkään. Nämä ihmiset ovat valinneet toimeliaisuuden tukien varassa elämisen sijaan, he ovat valinneet synnyttää lisää uusia veronmaksajia, he ovat rohjenneet ostaa omakotitalon, heillä on sähkö pääasiallisena lämmitysmuotona. Eikä suurin osa heistä päädy minkäänlaisten energiatukitoimien piiriin (pl. tuo iso lapsiperhe, jos ylimääräinen lapsilisä toteutuu) mikäli hallitus päättäisi edetä vasemmistolaisella ”tuetaan vain köyhiä” erinäisten tulonsiirtojen kautta. Pidän mielenkiintoisena vallalla olevaa ajatusta siitä, että sähköauton hankinta on juuri nyt se kovin suositeltu ilmastoteko, mutta samaan aikaan sähkölämmitteisen omakotitalon omistajat saatetaan jättää ennennäkemättömään ahdinkoon.

2 tykkäystä

Laitoin tämän viestin alkuviikosta myös päähallituspuolueille.

1 tykkäys

Hallituksen nyt tarjoamat keinot ovat kaikki sellaisia, että ne rahoitetaan verokertymästä. Käytännössä valtio ottaa lainaa, jotta kansalaiset voisivat maksaa sähkölaskunsa, jotta sähköyhtiöt voisivat tehdä aivan jumalattomat voitot.

Sähköyhtiöt pitäisi saada mukaan tämän ongelman ratkaisemiseen. Wilndfall vero tai/ja hintakatto.

Windfall termi tulee siitä, että aikanaan Brittilässä ei saanut kaataa puita, mutta tuulen kaatamat puut sai pilkkoa polttopuiksi. Joten siis termi tarkoittaa voittoa, joka saadaan ilman omaa merkittävää panosta.

1 tykkäys