Ammattiliittoja pelottaa oman vallan menettäminen. Aikanaan perustettu YTK (Työttömyyskassa) -kassa oli kova isku heille.
“Kassan menestyessä ja ammattiliittojen jäsenmäärän samalla pudotessa, siihen kriittisesti suhtautuneet kirjoitukset lisääntyivät tuntuvasti. Kritiikki tuli pitkälti ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden suunnalta. Loimaan kassan toimijat olivat puolestaan valinneet passiivisen strategian, jonka seurauksena kassaan liittyneitä myönteisiä kirjoituksia oli vähän. Liittojen ja työttömyyskassojen erillisyyden korostaminen voidaan kuitenkin katsoa erääksi esiintyneistä kestoteemoista, jonka esilläpito oli tärkeää yksityiselle työttömyyskassalle. Uutisoinnin negatiivisuutta lisäsivät viimeisellä tarkasteluvälillä Loimaan kassassa käyty niin kutsuttu johtajakiista sekä YTK:n ja YTK-Yhdistyksen kyseenalainen ja läheinen kytkös” [1]
Ammattiliitoilla on portinvartija rooli, josta he haluavat pitää kiinni.
" Korkeakoulutettujen ammatillisen keskusjärjestön (Akava) suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut liberaalimpaa verrattuna Suomen ammattiliittojen keskus-järjestöön (SAK). Tutkimuksessani havaitsin, että ammatti-liitot käyttävät edelleen portinvartijaroo-lia liittyen työperäiseen maahanmuuttoon" [2, s. 228]
Yleislakot uhkaavat jokaisen ihmisen elinkeinoja ja toimeentuloa:
“Yleisesti ottaen pitkittynyt yleislakko vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, vähentää yritysten luottamusta ja lisää talouden stagflaation riskiä. Lisäksi tällaiset lakot haittaavat merkittävästi talouden kasvua ja investointimahdollisuuksia.” (käännös) [3, s. 521]
Talouskasvu on yksi valtion tärkeimmistä tukipilareista ja sen romuttaminen uhkaa meidän jokaisen tulevaisuutta.
Se ei ole pelkästään Suomessa oleva ilmiö vaan esim. Espaniassa on massinoitu yleislakkoja (4.12.1988) [4], jolla yritetään kumota työelämän reformeja ammattiliittojen toimesta (trade unions). Heillä on omat syynsä vastustaa Valtion säästötoimenpiteitä.
Taulukko 1. [4]
Voimme katsoa taulukkoa 1 josta käy ilmi, että esim. Espaniassa ammattiyhdistysjohtajat päättivät kutsua koolle yleislakon, joka oli heidän viimeinen keinonsa, jokaisen työmarkkinauudistuksen yhteydessä, jonka he pitivät “merkittävänä” ja josta ei ollut päästy sopimukseen.
Se on heidän keinonsa viestiä “vallanpitäjälle” että kuka hallitsee. Mutta lakoilla ja yleislakoilla on sitten kovia vaikutuksia meidän kaikkien elinkeinoihin. Ilman työntekijöitä ei ole yrityksiä, mutta ilman riskinottajia ei muodostu yrityksiä ja elinkeinoja.
Itselläni on tietynlainen pessimistisyys, että pystyvätkö eri osapuolet vuosien saatossa parempaan ja löydettäisiin vaihtoehto, joka ei olisi liian jyrkkä. Näinä aikoina talouskasvun romuttaminen vie meidät todella huonoon suuntaan eikä siihen ole onnistuttu pohtimaan mitään muuta parempaa polkua [5].
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Juha Petteri Häkkinen. Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Helsingin Yliopisto 2013. Pro gradu. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ff7bf4e9-0e37-420b-9b64-817f4cee865e/content
[2] Rolle Alho. Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87035/45949
[3] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1682-58532020000300004
[4] del Rio Loira, P., & Fenger, M. (2019). Spanish trade unions against labour market reforms: strategic choices and outcomes. Transfer: European Review of Labour and Research, 25(4), 421-435. https://doi.org/10.1177/1024258918818267
[5] Corlet Walker, C., Druckman, A., & Jackson, T. (2021). Welfare systems without economic growth: A review of the challenges and next steps for the field. Ecological Economics, 186, 107066. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2021.107066