Sote-palveluihin yksityisen ja julkisen sektorin välimuoto

Mietin, että olisiko mahdollista tuottaa sote-palvelua, joka olisi julkisen ja yksityisen sektorin välimuoto. Mietin esimerkkinä sitä, että jos terveysasema on suljettu viikonloppuisin, niin olisiko siellä kuitenkin olla mahdollista tuottamassa palveluja yritystoiminnan puitteissa viikonloppuna. Eli lääkärit ja hoitajat olisivat terveyskeskuksen tiloissa viikonloppuina tuottamassa palveluja, joiden hinta asettuisi julkisen ja yksityisen sektorin välimaastoon. Lääkärit ja sairaanhoitajat toimisivat viikonloppuisin yrittäjinä heille ilmaisessa toimitilassa. Näitä välimuotoja voisi keksiä lisääkin, ja tavallaan palveluseteleiden käyttökin on välimuotoa.

3 tykkäystä

Hämärästi muistan tuollaisen variaation olleenkin käytössä tai ainakin suunnitteilla. Lääkärithän jo nykyäänkin saattavat tehdä operaatiota sairaalassa omille yksityispotilailleen. Korvauskäytännöstä ei ole tietoa miten jaetaan kenenkin kesken.

Tietääkseni ainakin Kuopiossa hammashoidon jonoja puretaan tällä mallilla, viikonloppuisin ja iltaisin julkisen hammashoidon tilat yksityisten käytössä. En toki tiedä, millaista vuokraa tai muuta korvausta maksavat, vai maksavatko. Asiakkaille kätevää, kun tuttu paikka mihin mennä.

Hyvin toimii siis Kuopiossa. Voisi laajentaa siis myös terveyskeskustoimintaan eli hoidon tarpeen arviointiin viikonloppuisin ja yksi tai kaksi lääkäriä hoitamaan ne potilaat, jotka tarvitsevat lääkäriä. Torilla eräs potentiaalinen äänestäjä sanoi, että hän olisi valmis maksamaan julkisen ja yksityisen sektorin välimuodon palveluista, jos sellaisia olisi tarjolla.

Tätä asiaa voisi jatkokehittää hallinnon ja kulujen karsimisen näkökulmasta. Hallintoa ja kuluja kun ei ole pelkästään julkisella puolella vaan myös piilossa yksityisen sektorin sisällä ja palveluiden kuluttaja maksaa myös ne.

Mietin tuossa, mitä sellaisia yksityisen puolen kuluja ja hallintoa on, joita ei välttämättä tarvita aina palvelun tuottamiseen. Ainakin seuraavat 3 tulee mieleen:

  1. Rahoituskulut tiloihin ja laitteisiin.
  2. Kilpailuaseman parantamiseen tähtäävä markkinointi ja kasvu riskirahalla.
  3. Palveluiden kilpailutuksiin osallistuminen.

Jos haluttaisiin etsiä tärkein yksittäinen keino, jolla jokaista näistä kolmesta kulusta ja hallintohimmelistä voitaisiin pienentää niin mikä se olisi?

Minä ehdottaisin, että rajattaisiin sote-yritysten kasvupotentiaalia sellaisissa kohteissa, joissa niiltä ostetaan mitään palveluita julkislähtöisellä rahalla. Käytännössä siis edellisen listan esimerkein mm:

  1. Annetaan vaikka ilmaiseksi käyttöön tiloja ja laitteita siellä, missä niitä on, jotta rahoituskulujen riskejä ei tarvitse hinnoitella palveluihin, eikä välttämättä liikutella muutenkaan vuokrarahoja yms edestakaisin.

  2. Tehdään tarvittaessa jo palvelun ostamisvaiheessa selväksi, että yrityksen tulevaisuuden listautuminen tai muu rahakas exit heikentää yrityksen mahdollisuuksia saada enää sopimuksia julkisen puolen kanssa. Julkiselle puolelle palveluja tarjoavan yrityksen kumppanuuden tulee perustua kykyyn hoitaa asiakkaita, ei markkinaosuuteen tai valuaatioon.

  3. Mahdollisimman moni yritys voisi tuottaa riittävän selkeitä ja helposti arvioitavia osa-alueita kokonaisratkaisuiden sijaan. Eli suositaan pieniä yrityksiä, joiden kilpailutus on suoraviivaisempaa ja markkinaosuudella on vähenmän merkitystä

Nuo kaikki kolme kohtaa toteuttaisivat tässäkin ketjussa mainitun julkisen ja yksityisen sektorin välimuodon.

Hjallis on puhunut siitä eurooppalaisesta, mm. Saksassa - Espanjassa, perhelääkärimallista. Se olisi kannatettavaa ja sopisi meille mainiosti ilta- ja viikonlopputäydennykseksi lähinnä sairaaloissa olevien päivystysvastaanottojen rinnalle. Yksityisyrittäjälääkärit digivastaajiksi ja kotikäyntejä suorittamaan julkisen terveydenhuollon jonoja purkamaan.