Yksi syy miksi taloutemme ei ole kasvanut 2000 -luvulla ja samalla maa on jäänyt Ruotsin takamaaksi on, että meillä kasvavat, innovatiiviset yritykset myydään ulkomaille. Suomalaisilla ei ole riittävää varallisuutta ja nykyinen verotus kannustaa firman myyntiin. Yrityksen menestys saa omistajan miettimään tuloksiensa nauttimisesta tässä elämässä. Verotus ohjaa nykyisin nopeasti siihen, että se McLaren jää kauppaan, mutta jos myyt firman pääset myyntivoitto verotuksen piiriin, josta iso osa on verotonta hankintameno vähennyksen takia.
Tämä on näkynyt jo pitkään, sillä monet suomalaiset firmat siirtyvät ulkomaiseen omistukseen. Uutisia saa lukea melkein viikottain. Suomessa ei ole riittävää varallisuutta ja varallisuus ero muihin pohjoismaihin on huomattava. Harhaluuloista poiketen varallisuus ero Ruotsiin ja Tanskaan revähti 2000 -luvulla.
Tavallisen työssäkäyvän tallaajaan varallisuus on yleensä se asunto. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Eli pitäisikö verottaa pääomaa vai pääomatuloa? Ruotsissa ei ole perintöveroa, meillä perintövero on muodostunut osittain ongelmaksi ja se näkyy jakamattomien kuolinpesien kasvussa. Nykyinenkään hallitus ei uskalla puuttua perintöveroon. Perintöveron poisto lisäisi tuloeroja eli maa liukuisi kauemmaksi tästä sosiaalidemokratian tasa-arvo visiosta, mutta jos kolikon toisella puolella on se, että meidän varallisuuserot muihin kasvavat. Olisiko se niin paha? Pääomaa on sinänsä hankala verottaa, sillä on taipumus etsiä aina se edullisin vaihtoehto.
Suomessa ohjattiin aikaisemmin raakasti verotuksella oman asunnon hankkimiseen, mielestäni yksi virhe tehtiin jo silloin ja samalla luotiin mainonnan kautta kuva että vain omassa asunnossa (tai siis pankin) voi asua onnellinen asuntolainaa maksava perhe. Olisi järkevää tukea ARA/kohtuuhintaisten vuokra-asuntoja rakentamista vaikeinakin aikoina. Vaikkapa jättämällä sen tunnin juna hankkeen väliin. Vuokra-asunto asuminen helpottaisi työvoiman liikkumista ja kun nykyaika näyttää siltä, että se perhe perustetaan kokoajan myöhemmin, jos perustetaan lainkaan.
Hallitus on asettanut tärkeäksi tehtäväksi saada korkean alan asiantuntijoita ja investointeja Suomeen. On jäänyt vähän epäselväksi millä keinoin? Suomen palkkataso on matala verrattuna muihin maihin, verotus Euroopan kärkeä, hintataso kalleudessaan omassa luokassa varsinkin kun vertaa käteen jäävää palkkaa. Keskiajalta peräisin oleva maahanmuutto/tyolupa menettely plus Milla Magian viilaukset päälle. Onko Suomen ainoa kilpailuvaltti teknologia työntekijän tai tutkijan kannalta hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus ja luonto?
Ulkomaisten yrityksien investoinnit tyssäävät siihen, että valtion tuki investointeihin on Suomessa murto-osa verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin. Otetaan nyt esimerkiksi eilen julkistettu hanke, jossa kiinalainen Chery ja espanjalainen EV Motors perustavat sähköautotehtaan Espanjan Barcelonaan vanhan Nissanin tehtaan raunioille. Työpaikkoja tulee aluksi arviolta noin 1.600. Hankeen edellytys oli, että Madrid tuki hanketta 1,7 miljardilla eurolla.
Tai vaikkapa brittien Gigafactory hanke Coventryn lähelle. Intialainen Tata Group investoi tehtaaseen n. 4,4 miljardia euroa ja valtio avittaa hanketta 614 miljoonalla eurolla, joka on avustus (ei lainaa eikä takauksia). Lisäksi valtion piikkiin luodaan infrastruktuuri voimalinjat, rautatie, tiet, LVI -tekniikka ja maa on tietysti ilmainen. Toimiessaan Tatan tehdas työllistää noin 6.000 brittiä. Mitä meille oikein jää? Hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus ja luonto?
Suomen talouspolitiikan vika on se, ettei se ole pitkäjänteistä. Seuraava hallitus voi vuodessa hävittää edellisen hallituksen saavuttamat “hätäapu säästöt”. Ja meidän talouden peruspohja pysyy yhtä heiveröisenä, kuin se on nyt.