Miksi kaikki hallituksen sekä opposition työllisyys keinot ovat huonoja?

Valtakunnan politiikka
1

Olen seurannut eri puolueiden ehdotuksia työllistämistoimista sekä nähnyt millaisia toimia on tehty.

TE-toimistolle lisärahan antaminen ei konkreettisesti luo lisää työpaikkoja ihmisille.

Yritysten verojen korottaminen ei motivoi työnantajia palkkaamaan “kallista” suomalaista työvoimaa.

Ulkomaalaisten maahanmuuttajien tuominen Suomeen halpatyövoimaksi, ei edistä suomalaisten työttömien mahdollisuuksia saada töitä mm. rakennus-alalla.

Leikkaukset julkisen terveydenhuollon budjeteissa edistävät vain hoitajien siirtymistä muille aloille tai yksityisiin yrityksiin esim terveystalo. Jolloin syntyy pulaa henkilöstöstä ja hoitohenkilöstö ylikuormittuu. Mikä taasen lisää alalta pois lähtijöiden määrää.

Työttömyysturvan porrastaminen yllä mainittujen asioiden lisäksi, ei tule luomaan lisää työpaikkoja tai innosta työnantajia palkkaamaan SUOMALAISTA työvoimaa. Se ainoastaan lisää mielenterveysongelmia, stressiä, ahdistusta ja kurjuutta, mikä johtaa terveydenhuollon kuormituksen lisääntymiseen.

Rahan antaminen ulkomaille hyväntekeväisyyden nimissä taas lisää yritysten ja suomalaisten verotusta, mikä ei edesauta työnantajien motivaatiota palkata suomalaista kallista työvoimaa.

Yhteenveto: Mikään hallituksen tai opposition ehdottamista tai tekemistä toimista ei merkittävästi tule hyödyttämään kansantaloutta ja nostamaan Suomea pois edessä häämöttävästä konkurssista.

Mikä neuvoksi?

Keskustelkaa olkaa hyvä😊

2 tykkäystä
2

Työllisyysasteen aleneminen johtuu mielestäni megatrendeistä, joihin hallitukset ja poliitikot eivät voi juurikaan vaikuttaa: automatisaatiosta ja väestön ikääntymisestä. Ensiksimainittu nostaa rimaa työelämässä ja sulkee pois ihmisiä joilla ei ole koulutusta, kokemusta, älyä, tai riittävää motivaatiota. Jälkimmäisestä taas seuraa se että eläkemaksut ja terveydenhuollon kustannukset nousevat koko ajan.

Mikä ratkaisuksi? Järjestelmää on muokattava suuntaan, jolla osatyökykyisistä (joita melkein kaikki kohta olemme) saadaan revittyä enemmän irti. Pitää luopua ajatuksesta, että jokainen voi omalla työllään kustantaa oman elämänsä, koska yhä suurempi osa väestöstä ei yksinkertaisesti siihen pysty. Perustulo olisi hyvä lähtökohta sosiaaliturvan uudistamiselle, koska silloin ihmistä ei rankaistaisi siitä, että saa edes jotain lisäansiota. Samoin ajatus että ihmisen palkan olisi noustava joka vuosi ennen eläkeikää on harha. Jos tehokkuus laskee, kuten iän myötä usein käy, niin jossain vaiheessa sen pitäisi näkyä palkassakin, sillä jos palkka ei jousta, niin sitten joustaa työllisyysaste. Ikääntyneiden (50+ tai 55+) palkkaamiseen voisi antaa pieniä veroporkkanoita.

Ansiosidonnaisen tasoa ja kestoa voisi laskea. Asumistuesta voisi toisaalta tehdä ansiosidonnaisen kaltaisen, kestoltaan rajatun version: jonkin aikaa maksettaisiin täyttä tukea nykyisen asuinpaikan kustannustason mukaan, mutta jos töitä ei saa niin sitten tuki tipahtaisi sellaiselle perustasolle, joka kannustaisi muuttamaan halvemmalle alueelle.

Nämä eivät toki ole työllisyystoimenpiteitä, koska en usko että kepillä saa pakotettua ketään töihin. Kyse on kustannusten kasvun hillitsemisestä ja sopeutumisesta väistämättömään.

3

Perustulo kuulostaa sinällään ihan hyvältä idealta, mutta sitä täytyy pohtia tarkasti.

Mitä tulee kommenttiisi asumistuen tekemisestä ansiosidonnaisen kaltaiseksi, oletko itse valmis muuttamaan maahanmuuttaja rikollisjengien ja huume hörhöjen keskelle jos jäät työttömäksi? Jos olet niin sitten kommenttisi on valid.

Itse sain hyvän diilin realialta sitoutumalla vuodeksi asuntoon jossa asun tällä hetkellä opiskellessani. Minulla ei ole autoa ja opiskelun tukien ollessa minimaaliset lainankin noston lisäksi säästän pitkän pennin liikkumiskustannuksissa koska pääsen kävellen kouluun ja kauppaan. Sairastan erästä sairautta mikä vaikuttaa negatiivisesti työkykyyni joten olen valinnut alan jossa pystyn työskentelemään kotoa, näin minimoiden työmatkat ja ylipäätään kotoa lähtemisen, koska sairauteni vuoksi olen useasti kykenemätön pitämään kiinni aikatauluista. Nyttenkin olen joka aamu myöhässä vähintään tunnin itsestäni riippumattomista syistä, mutta onneksi luovalla alalla se ei ole niin kamalaa.

Kaltaisiani ihmisiä on Suomessa paljon ja rehellisesti minua perustulo auttaisi taiteilijana, mutta asumistuen pois otto taas ei jos olisin työttömänä. Vuokrien hinnat on saatava alas. Nykyiset hinnat ovat täysin naurettavia. Asuminen ei pitäisi olla tapa ansaita rahaa, sillä katto jokaisen pään päällä on yksi perusoikeuksista Suomessa, eikös näin ole vai muistanko väärin?

1 tykkäys
4

Työllistämistoimet ovat huonoja, koska poliitikot toimivat pelkästään yrityksistä tulevien “uhkavaatimusten” perusteella ja yrityksillä ainoa tavoite on saada entistä halvempaa työvoimaa käyttöönsä. Se puolestaan ei ole tavallisen suomalaisen tai julkishallinnon kannalta paras ratkaisu (päinvastoin).

Suomalainen työvoima ei ole mitenkään maailman kalleinta - varsinkaan koulutettujen työntekijöiden palkat. Ongelma on siis se, että poliitikot myötäilevät liikaa yrityksiä, jotka käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja vaativat kaiken aikaa enemmän. Pitäisi siis oikeasti pistää piste tuolle “nyhtämiselle” ja alkaa oikeasti miettimään ratkaisuja, joilla työllisyys parantuu.

Kuten mainittua, digitalisaatio / automaatio muuttaa työtehtäviä ja vähentää työvoiman tarvetta. Sama työ siis saadaan pienemmällä työmäärällä - sitähän on tuottavuus. Kun tuottavuus kasvaa, siitä voisi tehdä yhden selkeän johtopäätöksen - voidaan lyhentää työaikaa. Senhän on useissa kokeiluissa todettu parantavan tuottavuutta - sen lisäksi, että parantaa ihmisten hyvinvointia. Vaikka jälkimmäinen asia tuntuu usein olevan työnantajille vähintäänkin merkityksetön asia, luulisi ensin mainitun olevan myös yritysten etu. Mutta kova on vastustus sille ajatukselle, että työaikaa voisi lyhentää - siis itse voisin lyhentää työaikaani jopa siten, että se alentaisi palkkaa (viimeksi esitetty malli, että työaika laskee 20%, palkka 10% on varmasti aika hyvä kompromissi). Yrityspuoleltahan on tullut pääsääntöisesti sitä viestiä että työaikaa pitäisi lisätä - se ei toden totta paranna työllisyyttä, vaan se on selvää, että yritysten tavoite on siten vähentää työvoiman tarvetta.

Mitä tulee perustuloon - itse olen kannattanut sitä oikeastaan siitä asti, kun siitä on puhuttu, mutta tietyillä ehdoilla. Samaan yhteyteen pitäisi tehdä myös verotuspäätös tasaveroon siirtymisestä, koska käytännössä perustulo toisi jo progression. Toisekseen sen tason pitäisi olla sen verran korkea, että sillä ihminen tulee juuri ja juuri toimeen - ideana siis se, että sosiaalituista suurin osa poistetaan eli vähennetään byrokratiaa ja sitä kautta siis kustannuksia tukien maksatuksesta.

Samalla se johtaisi siihen, että työnteko voisi oikeasti tulla “kannattavaksi” ajatukseksi, eli jos et pysty käyttämään hyväksi sosiaalitukien viidakkoa ja haluat saada lisää rahaa, sinun on tehtävä töitä… ja jos käytössä on tasavero, eikä ole mahdollista saada ylimääräisiä tukia ja voit vapaasti tehdä töitä vaikka vain silloin tällöin menettämättä perustuloasi, on samalla kannustinloukut purettu. Tasavero myös helpottaisi sitä ongelmaa, että ne, jotka eivät maksa juurikaan veroa tuloistaan, vaativat jatkuvasti veronkorotuksia - niille muille siis. Jos he itse joutuisivat maksamaan enemmän veroa, voisivat veronkorotusvaatimukset loppua aika lyhyeen…

Samallahan se ratkaisisi mm. asumistukien ongelman - nehän ovat käytännössä tulonsiirtoa rikkaille, asuntosijoittajille siis. Niiden seurauksena vuokrataso säilyy korkeana, ja siitä kärsivät kaikki ja erityisesti keskituloiset veronmaksajat, jotka maksavat ensin oman asumisensa (sillä korkealla vuokralla, mutta saamatta itse tukea asumiseen) ja sen lisäksi muidenkin asumista verojen muodossa. Perustulon tason siis pitäisi olla sellainen, että esimerkiksi asumistuen kaltaiset tuet voisi poistaa eli se takaisi mahdollisuuden maksaa asuminen kohtalaisella vuokralla ja lisäksi olisi mahdollisuus ostaa ruokaa riittävästi, ostaa lääkkeet jos niitä tarvitsee jne.

Eli perustulo itsessään ei ole ratkaisu, mutta siihen liitetyt muut yksinkertaistukset sosiaalitukeen ja verotukseen voisivat hyvinkin johtaa parempaan maailmaan kaikille. Tietenkin verotus olisi myös hyvä siirtää työn verotuksesta tuloksen verottamiseen eli myös ne “koneet” voisivat osallistua verovarojen tuottamiseen.

3 tykkäystä
5

Vaikka monella ainakin oikeistoleirissä on antipatioita vihreitä kohtaan, heillä on tällä hetkellä kaikista puolueista pisimmälle mietitty perustulomalli. Tai siis oikeastaan vihreitä lähellä olevalla ajatuspaja Visiolla on. Siihen voi perehtyä tarkemmin lukemalla tämän selvityksen:

Koska emme voi tietää perustulon dynaamisia vaikutuksia etukäteen, koko sosiaaliturvajärjestelmää ei kannata muuttaa kerralla, vaan fiksumpaa onkin siirtyä ensin osittaiseen perustuloon ja katsoa miten se toimii. Satunnaisotannalle toteutetut perustulokokeilutkin olisivat hyviä, mutta niissä törmätään perustuslaillisiin ongelmiin.

Omasta mielestäni yksi perusturvan etu on nimenomaan sen joustavuus. Kukin päättää itse miten sen käyttää, joten se on tehokkaampaa rahaa kuin erikseen korvamerkityt tuet. Ihmisten tilanteet ovat erilaisia ja paras henkilö sanomaan, miten kenenkään pitäisi elää on hän itse.

Toinen on jatkuvuus. Perustulo ei erottele ihmisiä “työttömiin” ja “työllisiin”, vaan sallii välimuotoja. Ei tarkoitus ole, että jokainen roikkuisi pelkästään perustulon varassa (vaikka sellaisiakin tapauksia tietysti on), vaan että sen päälle voisi itse kukin hankkia lisätienestejä omien kykyjen ja halujen mukaan.

Halvalla voi asua muutenkin kuin huumehörhöjen keskellä. Senkin uhalla, että vaikutan ylimieliseltä olettamalla mitään elämästäsi, huomauttaisin että itsekin mainitsit saaneesi “hyvän diilin realialta”. En olisi yllättynyt, mikäli tiukan paikan tullen melkein jokaisella olisi mahdollisuus johonkin luovaan ratkaisuun asumisjärjestelyjen suhteen. Joillakin se voi olla kaverin kanssa kimpassa asuminen. Joillekin tutun kautta saatu halpa vuokra. Joillekin syrjässä asuminen tai neliöistä tinkiminen. Mutta ei ole olemassa yhtä sapluunaa joka sopii kaikille, nämä ovat henkilökohtaisia valintoja.

Olet kyllä oikeassa, että syrjemmällä asuessa osa kustannuksista vain siirtyy asumisesta liikkumiseen. Pitää katsoa kokonaisuutta.

1 tykkäys
6

Minusta tämä on väärä johtopäätös. Keynes ennusti jo 1930-luvulla, että työn tuottavuuden kasvu mahdollistaisi 15-tuntisen työviikon alle vuosisadassa. Näin ei tapahtunut, vaan työajat ovat jämähtäneet kaikissa länsimaissa sinne 40 tunnin pintaan.

Sen sijaan uskon että työelämän murros tulee eriyttämään ihmisten työajat: osa tekee pitkää päivää hyväpalkkaisissa intohimoduuneissa, ja loput oman jaksamisen mukaan milloin mitäkin.

8

Loppujen lopuksi työttömyyden ratkaiseminen riippuu halusta. Politiikka keskittyy hyvin usein valtiontalouden hoitamiseen kuten nyt esimerkiksi “eläkeputken”-poisto tulee olemaan. Samoiten edesmennyt aktiivimalli oli hyvä esimerkki siitä kuin narua yrittäisit työntää. Jos tässä maassa halutaan työttömyys oikeasti ratkaista, vaatii se yrittäjiltä ja työttömiltä yhteistyötä. Homma lähtee käyntiin demand-supply ajattelusta, jossa työttömille tehdään 1. Osaamiskartoitus (osaamis gap) 2. Tahtotilojen analyysi 3. Yhteiset & hyväksytyt korjaavat toimenpiteet (kompetenssien kasvattaminen) 4. Yritysten osallistuminen komeptenssien kasvattamiseen/luomiseen (sitouttaminen)

Monet edellä mainituista tehtävistä vaatii koordinointia, jonka luonnollinen omistaja olisi TE-toimisto. TE-toimiston nykyiset tehtävät on enemmänkin toimia byrokratian vahtikoirana kuin itse asian ratkojana. Ja jos työttömien annetaan itse lähteä ratkomaan työttömyyttään ja parhaiten esimerkkinä tässä toimii pitkäaikaistyötön, hän voi kurssittaa ja hakea ammattipätevyyksiä TE-toimiston tukemana, mutta on täysin järjetöntä, että kun hän on sitoutunut ja investoinut oppimiseen, hän ei silti saa sitä työpaikkaa. Silloiin demand-supply suunnittelu on täysin epäonnistunut. Kun “työttömät” olisivat korvamerkattuja esim. tehtäväkohtaiseen pooliin ja poolia hallinnoisi tähän sidoksissa olevat yritykset, olisi osaamispooli paremmin kontrolloitu.

2 tykkäystä
9

Ongelma on yksinkertainen, ei ole tarpeeksi työpaikkoja.

Mikään keino joka ei suoraa vaikuta työpaikkojen määrään ei tule toimimaan.

2015 Jouluussa muistan hämärästi kun oli viimeiset ns. ei doktoroidut (aktiivimalli jne.) numerot tarjolla, työttömiä oli 500,000 - ja vaikka läheskään kaikki työpaikat ei päädy MOL, oli MOL:ssa noin 50,000 avointa työpaikkaa. Vaikka MOL ulkopuolelle jäisi tuplasti työpaikkoja niin niitä ei silti ole läheskään riittäväsi vaikka jokaiseen palkattaisiin joku.

En rehellisesti tiedä mitkä keinot nostaisivat työpaikkojen määrää, eikä tiedä oikein kukaan muukaan. Mutta yksi varteenotettava keino joka tulee yrittäjiltä ja yrityksiltä itseltään on se fakta että henkilöstökulut ovat suurimmat kulut yrityksissä. Se tekee sen että kaikilla työpaikoilla pyritään tehostamaan toimintaa, ulkoistamaan palveluja ja työtekijöitä jotta yritys ei A. Joudu nostamaan kulujaan valtavilla harppauksilla ja B. Riski voidaan ulkoistaa - siinä missä suomalainen työntekijä on todella kallis, otat samalla myös riskin siihen että kyseinen työntekijä ei anna 100% työpanosta, ei edes 50% työpanosta ja jossain tapauksissa ei anna työpanosta ollenkaan. Kaikki tämä riski on yrityksellä.

Tästä johtuen on tavallaan helppo nähdä että jokin keino tälle alueelle, että henkilöstökulut olisi joko pienemmät tavalla tai toisella, tai työntekijöiden oikeudet olisivat huonommat.
Ja olen aivan yhtä samaa mieltä kuin kuka muukin että mikään näistä keinoista ei kuulosta kovin hyvältä koska myös yritys voi hyväksikäyttää niitä - mutta uskallan väittää että nykymaailmassa tarvitaan jotain vastaavaa. Jo se että työnantaja voisi irtisanoa työntekijän helpommin (“tuotannolliset ja taloudelliset syyt” ei oikein pidä vettä oikeudessa etkä oikein voi poistaa sillä huonoa työntekijää ja ottaa uutta tilalle)

Se miten jotain tuollaista voisi toteuttaa lienee valtion rooli että saat irtisanoa henkilön jolloin hän ei voi valittaa siitä millään tavalla mutta pääsee valtion tukien pariin paremmin uuden työnhaun ajaksi.

Tiedän että se mitä sanon kuulostaa karulta, en itsekkään ehkä näin olisi ajatellut ellen olisi nyt vuosikausia budjetoinut firmojen toimia alalla joka on ehkä suomen progressiivisin. Sama palkkakustannustongelma koskee niin suomen rikkaimpia firmoja kuin köyhimpiä, kyllä lienee melkein kaikki nähneet jutut pienyrityksistä jotka palkkaisivat jos se olisi millään tasolla järkevää tai edes mahdollista.

Tällehän on tavallaan oma linjansa “työpaikalla sopiminen” mutta se valitettavasti oikeasti tarkoittaa vain että työntekijä suostuu tulemaan huonommalla palkalla töihin. En itse tarkoita sitä, vaan sitä että työntekijän ja työnantajan perusoikeudet tarkistetaan uudestaan niin että työpaikka voi optimoida työntekijöiden määrää ja “laatua” ja valtio tai jokin muu instanssi huolehtii niistä jotka tippuvat työmaailman ulkopuolelle itsestään riippumattomista tai riippuvista syistä.

Kiitos jos jaksoit lukea kaiken tämän, ja hyvää syksyä!

2 tykkäystä
10

Kiitos kaikille hyvistä insighteista.

Jos kokoan tähän hieman näitä yhteen niin perimmäiset syyt ovat selkeästi siinä, että työpaikkoja ei siis ole riittävästi edes nyt Suomessa oleville työttömille. Näin ollen uuden työvoiman tuominen ainoastaan suistaa Suomen ojasta allikkoon.

Idea perusturvasta ihmisille jotka eivät kykene antamaan täyttä potentiaaliaan työelämässä sairauden tai jonkin muun asian vuoksi on hyvä ja sitä pitäisi kehitellä eteenpäin yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken.

Uusien työpaikkojen luominen Suomeen. Miten? Millä aikataululla?
Suomeen on saatava lisää yrityksiä ulkomailta, mutta muistelisin Hjalliksen maininneen että nykyisellä verotuksella, yrityksen ei ole houkuttelevaa tulla Suomeen.
Miten madaltaa sitä, taata perusturva kaikille sitä tarvitseville, huolehtia että julkinen sektori toimii, houkutella niitä isoja yrityksiä Suomeen jne? Siinäpä pulma.

@harry.harkimo Otahan koppia tästä keskustelusta :slight_smile:

11

Täällä väitetään että ulkomaisen työvoiman tuominen Suomeen veisi työpaikkoja muilta pois. Tämä on yleinen harhaluulo. Työpaikkoja ei ole rajallinen määrä, vaan lisätyöntekijöiden tuominen johtaa suurempaan määrään työpaikkoja:

Ulkomaisen työvoiman vapaa liikkuvuus parantaa taloutta joka on kaikille eduksi.

Syitä Suomen korkealle rakenteelliselle työttömyydelle sen sijaan ovat esim.:
-työehtosopimusten yleissitovuus
-irtisanomissuoja
-työttömyysturva
-kotihoidon tuki
-minimipalkat
-luvat ja luvanvaraiset ammatit
-eläkeputki
-korkea verotus

1 tykkäys
12

Pari mietettä kirjoituksesta.
Ensinnäkin riippuu aika paljon toimialasta, ovatko henkilöstökulut suurin kustannuserä yritykselle - henkilöstövaltaisilla aloilla ehkä ovat, mutta teollisuudessa näin ei todellakaan taida olla.
Esimerkkinä ensimmäisenä löytynyt teollisuuden tuloslaskelma - Metsä Group: Liikevaihto 5 054 miljoonaa euroa, materiaalit ja palvelut -3 440 miljoonaa euroa, henkilöstökulut -615 miljoonaa euroa ja liiketulos 375 miljoonaa euroa - siis yhteensä yli 4500 miljoonaa kuluja, joista vain murto-osa henkilöstökuluja.

Googlettamalla löytyi myös seuraava tieto: " Vuonna 2018 suomalaisten yritysten henkilöstökulut ulkomailla olivat 18 prosenttia liikevaihdosta, kun taas Suomessa sijaitsevien yritysten henkilöstökulujen osuus oli 13 prosenttia ja ulkomaisomisteisten Suomessa sijaitsevien yritysten osuus 15 prosenttia liikevaihdosta." (tämä haulla henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta)

Suomessa on erittäin halpaa irtisanoa työntekijöitä, verrattuna moniin Euroopan maihin, ja uskallan väittää, että se aiheuttaa varsinkin monikansallisissa yrityksissä sen, että suomalaisia irtisanotaan varsin surutta, etenkin kun irtisanominen tuntuu olevan nykyisin todella helppoa. YT:t ovat pelkkä ilmoitusluontoinen asia, samaan aikaan voidaan sekä irtisanoa että rekrytoida uusia suurin piirtein samaan tehtävään - ja YT-lopputuloksena voidaan avata avoin piikki irtisanomisille (kokemusta noin 10 vuoden löysässä hirressä olemisesta). Lisäksi Suomessa on käytettävissä esimerkiksi 0-tuntisopimukset, toki myös osa-aikaiset työsuhteet muutenkin, joiden luulisi kyllä antavat todella joustavat mahdollisuudet työnantajille.

Tuottavuus ja sitä kautta kilpailukyvyn parantuminen saavutetaan aivan muilla keinoilla kuin palkkojen alentamisella tai helpottamalla irtisanomismahdollisuuksia tai muilla tavoin heikentämällä työntekijöiden asemaa - lähinnä investoinneilla, erityisesti t&k-investoinneilla (Suomessa pitkään laskusuunnassa vaikka muissa verrokkimaissa niiden osuus on nousussa), mutta toki myös tehokkuutta parantavilla investoinneilla. Investoinneilla myös tulisi niitä työpaikkoja. Joten jotenkin olisi saatava yritykset investoimaan tulevaisuuteen - miten, on sitten vaikeampi kysymys.

13

Oli mukava saada vastauksesi ja puhut toki asiaa, olen itse varsin lähinäköinen ja ajattelen parhaiten sektoria millä itse operoin, ja sanon siitä ne asiat mitkä mielestäni todeksi näen.

Olen kasvualalla töissä ja näen kasvualojen ongelmat, kun taas perinteisempien työpaikkojen (millä on kuitenkin isompi osa työpaikoista suomessa) ongelmat ovat lähempänä sitä mistä puhut.

Väitän silti että YT:t käyttäminen irtisanomiskeinona onnistuu yrityksiltä ilman valtavia ongelmia vain ja ainoastaan aloilla joilla on iso tarjonta työnhakijoita. (Alani omat YT:t ovat aina pilanneet yritysten maineen ja palkkauksen, alalla jossa tarvitaan parhaat osaajat) - Myös Liitot ja kassat - sekä tietenkin jonkin lottovoiton kautta työntekijät itse voivat vetää firmat sotkuun väärinkäytöksistä YT menettelyssä sekä irtisanomisissa, mikäli tahtotilaa löytyy.

Alat joilla tarvitaan erikoisosaamista on jatkuva tarve työntekijöistä, niin pitkälle että migriä kirotaan kun kestää vuoden saada ulkomainen osaaja maahan. Riskiä kokemattomammasta suomalaisesta ei voida ottaa, kuten aikaisemmin selitin.

Tämä sama ongelma on myös suurimmassa osassa pienyrityksiä, missä palkkojen ylimääräiset kustannukset (lomineen[myös sairaudet] n. 1.7 x palkka) vaatii todella suurta kasvua kysynnässä ja helppoa skaalautuvuutta. Yksikin huono työntekijä joka haluaa olla hankala voi estää koko firman palkkauksen; irtisanot tuotannollisilla syillä ja joudut tarjoamaan työpaikkaa irtisanotulle takaisin jos haluat palkata lisää työntekijöitä sen jälkeen. YT:t on isojen firmojen juttu yleisesti.

Olet silti oikeassa että keinoni ei liene oikeat. Mutta valtion investoinnit eivät ole myöskään menneet erityisen mallikkaasti, eikä niiden efekti ole esimerkiksi minulle tutuilla aloilla ole merkittävä; niitä myös väärinkäytetään varsin aktiivisesti niin valtion kuin hakijoiden puolesta. (Jos ei arvaa mistä puhun niin MOT piti aikanaan aika osuvan jutun TEKES-tuista ennenkuin ne uudelleen brändättiin - TLDW: Suurin saaja oli Viking Line)
Eli investointia pitäisi määrän lisäksi tai sijasta tehostaa.

Pienyritykset lienee se paras investointikohde, sillä se on myös ainoa tapa luoda oikeaa kilpailua työntekijöistä pitkällä juoksulla. Yksi tehdas ei kilpaile työntekijöistä eikä oikeastaan vielä kaksikaan.

Kiitos vastauksestasi ja hyvistä huomioista.

1 tykkäys
15

Kiitos sinullekin siitä, että palautat vähän uskoani siihen, että netissä ehkä sittenkin pystyy “keskustelemaan” asioista.

Totta, YTt ovat varmasti isojen yritysten asiaa lähinnä - jollaisessa itsekin olen töissä. Itse en usko, että yrityksessä jossa olen töissä, YT:iden osalta olisi mitään lainvastaista, mutta mahdollisuuksia kiertää lakia on hyvinkin helposti ainakin tietyillä aloilla. Toki silläkin voi olla vaikutusta, jos järjestäytymisaste on heikko, kuten käsittääkseni omalla alallani on.

Itse olen myös ihmetellyt noita suurimpien yritystukien saajia. Siinä olisi selvästi kehitettävää, kun tosiaan niitä suurimpia saajia ovat olleet niin Nokia aikanaan (jopa kukoistuskaudellaan siis) kuin mainitsemasi Viking Line jne.
Yritystuet pitäisi todellakin kohdistaa lähinnä innovatiivisille, kasvaville pienille / keskisuurille yrityksille (startup:lle jne.) - yrityksille joilla on potentiaalia kehittää jotain uutta - eikä suuryrityksille, jotka myös muuten saattavat haitata tervettä kilpailua (pienempien yritysten toimintamahdollisuuksia).

Josta tulee mieleen yksi epäkohta tai “työllistämiskeino” - nimittäin ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonta. Se lienee kaikille muille paitsi poliitikoille selvää, että ulkomaalaista työvoimaa käytetään tietyillä aloilla ilmeisen paljon halpatyövoimana eli heidän työehtojaan poljetaan myös laittomin keinoin, ja se jos mikä aiheuttaa suomalaiselle rehelliselle yrittäjälle vaikeuksia ja eriarvoisen kilpailutilanteen. Eli tuohon vääristyneeseen ulkomaalaisen työvoiman käyttöön pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä - toki se on vain osa ulkomaalaisen työvoiman käytössä. Toki asiantuntijoiden maahantulon pitäisi olla joustavampaa jos kyse on siitä, ettei Suomesta löydy omasta takaa asiantuntijoita riittävästi. Mutta onko aina heidänkään osalta kyse siitä, ettei Suomesta löydy tekijöitä - vai onko kyse siitä, että palkkatasoa halutaan madaltaa vaikka Suomessa korkeasti koulutettujen, myös suomalaisittain tyypillisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden palkkataso on varsin matala jopa ehkä maailmanlaajuisesti vertaillen - muistan lähiajoilta erään uutisjutun, jossa USAsta Suomeen tullut tutkija totesi saavansa Suomessa vain viidenneksen USAlaiseen palkkaan nähden).

Palkkatason madaltuminen ei ole julkistalouden kannalta hyvä asia. Mitä matalampi palkkataso, sitä pienemmät verotulot valtiolle ja kunnille (huomioiden myös progressio). Itse nimittäin en usko, että palkkatason alentaminen lisäisi työpaikkoja, koska henkilöstökulujen osuus on ainakin noiden tilastotietojen valossa varsin pieni osa kokonaiskustannuksista ja toisaalta, työnantajat palkkaavat vain juuri sen määrän työntekijöitä, joita he tarvitsevat (tai no, usein vähemmän kuin mitä oikeasti tarvitaan). Ja erityisesti jos palkkataso jää niin alhaiseksi, ettei sillä elä eli että tarvitaan lisäksi sosiaalitukia. Mutta palkkojen alentaminen ei siis välttämättä vähennä kustannuksia juurikaan eikä ainakaan siirry esimerkiksi tuotteiden hintoihin, jolloin sillä ei ole välttämättä mitään vaikutusta kilpailukykyyn ja esimerkiksi kotimaisille markkionoille palkkojen alentaminen aiheuttaa ennemmin kysynnän laskua ostovoiman heikkenemisen muodossa kuin kasvavaa kysyntää. Jälleen kerran johtopäätös on se, että kilpailukykyyn täytyisi vaikuttaa muilla, tehokkaammilla keinoilla kuin heikentämällä ostovoimaa - ja silloin siis keinoina tulevat esille tuotannon tehostamistoimet esimerkiksi investoimalla. Ja tehokkain keino tietty olisi se, että tuottaa sellaisia tuotteita, joita halutaan ostaa (hinnalla millä hyvänsä) eli t&k-investoinneilla.

16

Kiitos vastauksestasi.

Palkkataso on varmasti yhteistulos kovien palkan lisäkulujen sekä kohtalaisen ontuvan talouden yhteistyönä. Työsopimusten palkkatasot eivät ole nousseet ymmärtääkseni elinkustannusten mukana, ja siten keskiluokan työpaikat vajoaa pois ns. “köyhiin”
Joillain aloilla toki työvoiman ylitarjonnalla ja sitä kautta työntekijöiden hyväksikäytöllä on pitkä historia, siitä liitotkin ovat kummunneet.
En omaa ammattaitoa tai tietoa sen perään mikä palkkoja itsessään polkee, ja taas erot on alojen välillä valtavat. Ja maailmantilanne vaikuttaa myös - laborantit esimerkiksi saa jokseenkin elinkelpoista palkkaa mutta väsyy ja kyllästyy työtaakkaan näinä aikoina. terveyden ala onkin mielenkiintoisesti suuren kasvun ala mutta raha ei ropise työntekijöille.

Ulkomaalaisen työn suomeen tuominen on aina oire, joko yritykset tuo halpatyövoimaa voidakseen kilpailutuksissa pärjätä - joissa vain hinta ratkaisee. Näin karkeasti yleistäen. Asiantuntijoiden tuominen on taas oire siitä että koulujen koulutus on riittämätön ja palkkauksia voidaan tehdä niin rajattu määrä että siihen pitää hioda paras mahdollinen osaaminen.
Asiantuntijoiden palkkaamisessa alkaa olla toimitusjohtajan palkkaamisen elkeet, en usko että kukaan välttämättä haluaisi asian olevan näin.

En itsekkään usko että palkkojen madaltaminen auttaa, ongelma lienee valtava julkinen talous jota rahoitetaan osittain palkanlisäkuluista ja lopulta todellakin palkasta otettavasta verosta.

Olen vahvasti sitä mieltä että veronmaksajan pitäisi saada päättää mihin hänen verot käytetään; ja ehkä se tässä asiassa jopa auttaisi jos julkinen sektori olisi hieman kevyempi niin palkasta jäisi enemmän edes käteen. Mutta sekin lienee toiveunta vain.

Olen keskustelustamme entistäkin vakuuttuneempi että ratkaisu olisi paremmat ja totisesti kohdennetut tuet pienyrittämiseen, ja pienyrittäjän työntekijöiden palkkaamiseen. Se ongelma on että samaa aikaa tätä varainsiirtoa pitäisi rahoittaa jollain muulla kuin samojen työntekijöiden verottamisella.
Todennäköisesti siis julkista sektoria pitäisi karsia tavalla tai toisella, tiukka talouskuuri ja kaikki turhuudet pois kunnes ongelmat alkaa helpottaa. Tiedän että tätä on monesti yritetty, mutta katsellessa valtion budjetin käyttökohteita, vielä voi nähdä mahdollisuuksia keventää jos kansa siihen lähtee.

Ehkä lopullinen ratkaisu olisi jonkinlainen julkisten menojen kevennys; pienyritysten tukeminen(tarkkennettuna ja valvottuna), yrittäjän henkilöstön palkkaamisen ja irtisanomisen helpotus - jota tasapainottamaan voisi harkita esimerkiksi irtisanotun perusturvaa (ellei hurjaksi ryhdy ja mieti universaalia, mutta askel kerrallaan).

Mutta lopulta voi vain todeta että ei ole helppo, eikä kovin todennäköisesti kovin mahdollinenkaan korjata laivan suuntaa. Tämä on niitä asioita joissa suora demokratia äänestyksen kautta voisi luoda riittävän muutoksen, mutta poliitikot tuskin voivat sitä läpi ajaa monien puolueiden ja vallan avainten kautta.

Kiitos mukavasta keskustelusta, aina voi pohtia ratkaisuja vaikka ei itse niitä voisi toteuttaa. Hyvää Syksyä!

2 tykkäystä
17

Vanha musta vai valkoinen ajattelumalli: oletko yrittäjä vai työntekijä tai maksatko YEL eläkettä vai työntekijäeläkettä, ei sovi enää tämän päivän työelämään. Kun tuon ajattelun poistaisi, niin asiat tehostuvat kuin itsestään. Työn tekemisen luonne on muuttunut. Sen osoittaa mm. suuri koko ajan kasvava joukko itsensä työllistäjiä, jotka eivät oikein aina tiedä, ovatko yrittäjä vai työntekijä. Samaa työtä tehdään välillä työntekijän asemassa ja välillä yrittäjinä. Silti eläke tai työssäoloehto muodostuvat eri tavalla. Siis samasta työstä.

Työttömän omaehtoisesta yritteliäisyydestä on tehty liian monimutkaista. Nykyinen systeemi pitää hädässä olevat hädässä olevina (kun ei kannustimia tunnu olevan omaehtoiseen yritteliäisyyteen), ellei ns. perinteistä ja säännöllistä palkkatyötä riittävällä palkalla löydy. Nyt monikaan ei viitsi näistä syistä edes yrittää, kun ei se kannata taloudellisesti ja joutuu karenssiin siksi aikaa, kun TE-toimisto ja/tai Kela arvioivat, onko henkilö työntekijä vai yrittäjä. Varsin stressaavaa, jos toimeentulotuki on ainut tulonlähde.

Tämän kirjoituksen allekirjoitan täysin (maksumuurin takana). Kannattaa lukea:

**

Onko tehottomuudessa kyse haluttomuudesta uudistua. Esimerkiksi:

Tehottomuudessa on kyse myös politiikasta, ja tehottomista sulle-mulle kompromisseista, jotka ei oikein kokonaisuutta edistä. Ei niinkään yhteisen edun ajamisesta (koskee varmasti kaikkia puolueita):

18

Hei

Vieläkin työtön joka haluaa tehdä edes osatöitä kohtaa ns. Töissä olo viikkojen täyttyessä kaksi asiaa. Ensin ne pikku hankkeet aiheuttavat sen että ansiopäiväraha lasketaan uudelleen viimeisten 6kk mukaan eli ansiopäiväraha laskee vaikka sidonnais päiviä olisikin edelleen jäljellä. Lisäksi osatöitä tekevälle mätkäistään soviteltua omavastuuta eli karenssia siitä että on tullu tehtyä töitä. Tämä karenssi perustuu lakiin joka pitäisi korjata. Nyt käy niin että jos ei halua että tulotaso laskee niin kauan kun sidonnaista ansiopöivärahaa maksetaan on parempi olla tekemättä mitään. Jos kuitenkin haluaa tehdä, on tehtävä max 16 tuntia viikossa tosin rahasta minkä siitä hyötyy jää ansioturvan vähennyksen ja verojen jälkeen n 2eur/tunti tasolle nettona.

21

Pahoitteluni viestini poistamisesta. Muotoilin asiani uudelleen jättäen omakohtaiset kokemukset pois.

Osatyökykyisyys ja sivutoiminen tai päätoiminen yrittäjyys on tehty Suomessa mahdottoman hankalaksi. Moni toimeentulotuesta riippuvainen ei uskalla vaarantaa tukien saamista kokeilemalla yrittäjyyttä. Toimeentulotuessa katsotaan, että jos 3kk jälkeen toiminta ei ole kannattavaa niin tuen hakijaa voidaan vaatia lopettamaan yritystoiminta tai tuet on uhattuna. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta ottaa sellaista riskiä. Ihmettelen vain, että kenellä yritystoiminta noin lyhyessä ajassa edes kunnolla pääsee starttaamaan?

Nykyinen systeemi ei kannusta eikä motivoi ihmisiä kuntoutumaan ja tekemään töitä omien resurssien puitteissa. Perustulon kannalla olen, mutta perustulokaan ei välttämättä toimi, jos sen suuruus ei riitä poistamaan toimeentulotuen tarvetta. Niin kauan kuin meillä on toimeentulotuen säädäntö sellainen kuin se on, niin kannustinloukut eivät poistu kokonaisuudessaan.

Tulevaisuutta on mahdollistaa myös työkyvyttömien ja osatyökykyisten kuntoutuminen tekemällä vähäisestäkin työstä tai yrittäjyydestä kannattavaa. Todellisuudessa kuntoutuminen on monille vuosien prosessi, jossa onnistumisten kautta kehitetään myös vahvempaa itsetuntoa ja taitoja. Ja kuntoutuminen ei ole sama asia kuin työkkärin kurssit.

Kokemusasiantuntijan näkökulmasta en usko, että suurin osa työttömistä haluaisi vain maata sohvalla. Ihminen on loppujen lopuksi aika utelias ja kekseliäs eläin, ja tylsistyy helposti. Moni näyttäytyy tilastoissa laiskana nahjuksena, mutta todellisuudessa siellä tilastojen takana on monia ihmisiä, jotka itseopiskelevat ja haaveilevat saavansa tehdä oman näköistä työtä omien resurssien puitteissa. Siellä on siis potentiaalia, jota ei saada käyttöön. Olisi satsaus ihmisten mielenterveyteen että työllistymiseen antaa ihmisille mahdollisuuksia enemmän.

Työtä täytyy olla kannattavaa vastaanottaa myös työttömänä muuten, ilman pelkoa sen seuraamuksista. Kenenkään toimeentulo ei pidä olla uhattuna vain koska vastaanottaa satunnaista työtä.

1 tykkäys
22

tein jotkut mun tutut vammaisten työtoiminnassa kuten myös minä on tyytymätön tyosusrahaan asiaa taloudesta | Uusi Suomi Puheenvuoro

1 tykkäys
23

Tähän aiheeseen tuli kiinnostavaa luettavaa fb:n eriarvoisuusviraston kautta: Työttömien kannustaminen kääntyy lannistamiseksi – ”Systeemi panee työttömän lapsen asemaan” – Kansan Uutiset

Puolisoni on yrittäjä, ja on yrittänyt palkata itselleen sairasloman tuuraajaa perustyöhönsä. Työtunteja kertyisi n. 12-30h viikossa. Sellaiseen työhön ei vaan saa ketään, kun työn tekemisestä ei seuraa taloudellista hyötyä.

Työtön, joka asuu asumistuella vuokra-asunnossa, menettää työmatkakulujen verran rahaa menemällä töihin, koska asumistukea leikataan välittömästi tulojen verran jos tulot lisääntyvät. Opiskelija saa tienata joitain satasia opintotukea menettämättä, paitsi jos saa asumistukea niin taas se tulo vähennetään tästä. Osa-aikatyö on kannattavaa vain, jos tekee jo toista työtä tai esimerkiksi puolison tulot estävät asumistuen saamisen (tai satut asumaan omistus-omakotitalossa, johon asumistukea ei käytännössä voi saada, mutta se on sitten jo eri urputuksen aihe).

2 tykkäystä