VANTAA: Miten tarjota laadukkaampia palveluja ilman veronkorotuspaineita?

Voimakkaasti kasvavalla kaupungilla on suuria haasteita.

Mitä keinoja esittäisit Vantaan käyttötalouden tasapainottamiseksi?
Miten tarjota kuntalaisille laadukkaampia palveluja ilman veronkorotuspaineita?

Avainlukuja:

  • Lainakanta 991 milj. € (kasvua edellisestä vuodesta 68 milj. €)
  • Suunnitellut kokonaisinvestoinnit tulevalle vuodelle 147 milj. €, mutta investointien tulorahoitus on ainostaan 47 %
  • Tulovero-% on 19
  • Tulosennuste -31,3 milj. €
  • Henkilöstömäärä 10 579 hlöä (kasvua edellisestä vuodesta 208 hlöä)

Talousarvio: https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/talous_ja_strategia/talousarvio_ja_raportointi

2 tykkäystä

Iso kysmys johon itselläni ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Lähtisin asiaa avaamaan erikseen kululeikkauksista ja tulopohjan vahvistamisesta. Vantalla iso rakenteellinen haaste on, että kustannukset kasvavat suhteessa enemmän kuin verotulot ja väestömäärä kasvaa suhteessa enemmän kuin verotulot. Jokainen pystyy jo näiden perusteella tekemään johtopäätöksen, että talous ei ole kestävällä pohjalla. 80% Vantaan kuluista muodostuu kahdesta erästä, palveluostoista ja henkilöstökuluista. Näistä kahdesta ottaisin ensin tarkasteluun henkilöstökulut.

Henkilöstö ja -kulut

  1. Vantaalla on liikaa henkilöstöä

    • 2019 tilinpäätöksessä ilmoitettu määrä 10 913 (Huom. ei 10 579) vs. 2016 jolloin oli 10 586. Kolmen vuoden aikana henkilöstömäärä kasvanut keskimäärin 100 työntekijällä / vuosi ja mikään ei indikoi että henkilöstölisäykset loppuisi.
    • Liikaa erilaisia hankkeita, projekteja, työryhmiä ja pajoja. Lähes jokaisessa on omat esihenkilöt, koordinaattorit ja sihteerit. Paljon päällekäisyyksiä, joita voitaisiin yhdistää. Nyt näkyy liiallisena byrokratiana ja kalliina hallintohimmelinä
    • Vantaan yhteystiedoista löytyy esimerkiksi 28 eri viestinnän henkilön yhteydstiedot. Jopa Vantaan ratikalle on oma viestintähenkilö.
    • 2020 tehtiin mielestäni iso virhe jo siinä, että henkilökuntaa ei lomautettu koronan takia. Yksityinen sektori lomautti ja irtisanoi, miksi ei Vantaa? Lomautukset olisi pitänyt tehdä muista kuin lakisääteisistä palveluista.
  2. Vantaan henkilöstökulut ovat liian suuret

    • 2019 henkilöstökulut yhteensä 512 milj. €, eli keskimäärin 47 000€ per työntekijä
    • 2018-2019 henkilöstökulujen kasvu 24,7 milj. €, eli 5,1%
    • Henkilökunnalla laajat kulttuuri, virkistys ja liikuntamahdollisuudet. Alennushintaisia lippuja teatteriin, oopperaan ja elokuviin, työterveyspalvelut, 500 työsuhdeasuntoa käytettävissä, sekä lounasetu. Tuettu matkaetu, jota voi käyttää sekä työ- että vapaa-ajan matkoihin.
    • Lomakertymät 5 päivän työviikoista ja esimerkiksi yli 15 vuotta olleilla vuosiloma 38 päivää. Palkat ja lomat KVTES:n mukaiset, joten niihin vaikuttaminen ei ole käytännössä mahdollista.

Vantaan hallinnossa on valtavasti tyhjäkäyntiä, joka näkyy suoraan työn tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Esimerkiksi digitalisaatio ei nähtävästi paranna työn tuottavuutta, kun henkilöstömäärää joudutaan jatkuvasti kasvattamaan. Väestönkasvu ei mielestäni ole perusteltu syy, koska tilannetta voi verrata yksityisen sektorin toimintaan, jossa rekrytoinnit ovat tarkkaan laskettu ja mietitty, vaikka liiketoiminta kasvaa ympärillä.

Haluan vielä korostaa, että näen kaikista suurimman tehostamisen tarpeen hallinnossa. Kannatan esimerkiksi Vantaan hoito- ja opetushenkilöstön määrien kasvattamista, jotka tällä hetkellä toimivat vajaalla miehityksellä. Jatkuvat rekrytoinnit maksavat ja syövät kaupungin resursseja.

4 tykkäystä

Ei tosiaankaan olisi pahitteeksi, jos julkisella puolella – sekä kunnallisella, että valtiollisella tasolla – suhtauduttaisiin menoihin edes melkein samalla tavalla mitä yksityisellä puolella joudutaan tekemään ihan normaalisti. Toiminnan tehostamista tulisi tehdä koko ajan ja turhaa byrokratiaa tulisi karsia.
Julkisen talouden säästöistä puhuttaessa asia aina käännetään muotoon: jätetäänkö vanhukset hoitamatta tai lapset kasvattamatta? On kuitenkin aivan varma, että toimintaa nykyisenä digiaikana olisi mahdollista tehostaa. Paljon.
Vantaan budjetissa vuodelle 2021 yleishallintoon ollaan käyytämässä reilut 33 miljoonaa. “Kaupunkistrategia ja johto” kustantaa veronmaksajille 126 miljoonaa! Huimia lukuja.

2 tykkäystä

Seuraava kuluerä, joka vaatisi mielestäni kriittistä tarkastelua, ovat Vantaan kaupungin myöntämät avustukset. 2019 avustuksiin kului lähes 80milj. euroa. Kyseinen erä on siitä ongelmallinen, että sen sisältö ei ole julkista tietoa. Tai jos on, niin itse en ole sitä toistaiseksi löytänyt. Myönnettyjä avustussummia on kokouspöytäkirjoissa, mutta Vantaan pitäisi julkistaa koko avustuspotin saajat kaupunkilaisten nähtäväksi. Nyt jää esimerkiksi peittoon, onko päättäjillä miten kytköksiä tuettuihin yhdistyksiin.

Avustuksissa on kyse pitkälti puhtaasta tulonsiirrosta yhdistyksille, järjestöille ja seuroille. Ei kuitenkaan voi olla niin, että verovaroin maksetut avustukset toimivat raha-automaattina toiminnan pyörittämiseen. Järjestöjen täytyisi kantaa myös omat taloudelliset velvoitteet. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että avustusten nykytasosta on mahdollista leikata.

Olen samaa mieltä ASun kanssa. Itseasiassa toin tätä näkökulmaa voimakkaasti esiin vuosina 2001-2005 mutta eihän sitä kukaan kuunnellut. Julkisen sektorin (valtio, kunnat, julkisyhteisöt) hallinnosta voidaan helposti vähentää noin 30000 työvuotta. Ja nyt en tarkoita suorittavaa porrasta kuten esim. sairaanhoitajat, rajavartiolaitos, kenttäpoliisi, pelastuslaitos.

Miettikää, Suomi olisi rikas maa jos meillä olisi saman verran julkisen sektorin hallinnossa työntekijöitä kuin esim. Sveitsissä tai Itävallassa, siis suhteutettuna asukaslukuun.

Tässä kaksi kuvaajaa, jotka osaltaan kertovat julkisen sektorin työn tuottavuudesta ja sen kalleudesta. Vantaa ei tee tässä suhteessa minkäänlaista poikkeusta, valitettavasti.


3 tykkäystä

Antti Suni laittoi framille todella hyvät kaaviot Suomen tilanteesta. Noista kaavioista selviää, että Suomi selviää vain remontoimalla julkisen sektorin. Mutta Suomi itse ei tule siihen pystymään, sillä julkiselta sektorilta leipänsä saavia on jo niin paljon, että he äänestyskäyttäytymisellään estävät julkisen sektorin remontin.

Siksi Suomen voi pelastaa vain kansainvälinen erittäin voimakas painostus ja puuttuminen sisäpolitiikkaan IMF:n tai muun organisaation voimalla tai sitten Suomi liitetään maakunnaksi (osavaltioksi) EU liittovaltioon ja harmonisoidaan koko verotus kaikkineen EU:n kanssa. Tässä tapauksessa suomalaiset voittaisivat sillä verotus kevenisi kautta linjan ja poukkoileva sisäpolitiikka vihdoin loppuisi.

1 tykkäys

Se on juuri näin. Ehkä julkinen sektori kuitenkin remontoituu pikkuhiljaa eläköitymisten kautta. Julkista sektoriahan ei pystytä rationalisoimaan samalla tavooin, kuin mikä yksityisellä puolella on ollut arkipäivää aina. Kevan mukaan eläköitymistä tulee tapahtumaan paljon seuraavan 10 vuoden aikana.

Julkisen sektorin (valtio, kunnat, julkisyhteisöt) hallinnon tehtävistä voidaan helposti vähentää ensi alkuun noin 30000 työpaikkaa. Enkä nyt puhu suorittavasta portaasta kuten terveydenhoitajat, kenttäpoliisi, pelastuslaitos tai rajavalvonta. Meillä on maailman suurin julkisen sektorin hallinto suhteessa asukaslukuun. Tästä tehtiin tutkimus noin 2008 vuonna mutta tähän hätään en sitä löydä framille.

Julkisen sektorin hallintoa voidaan helposti rationalisoida. Paljon helpommin kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin hallinto on täynnään jonninjoutavaa sakkia. Ei muuta kuin kaikki hallinnon virat määräaikaisiksi viiden vuoden mittaisiksi. Sitten tehtävään valitaan uusi henkilö ja homman saa se joka halvimmalla tulee töihin kunhan vain on muodollisesti pätevä. Suomi tarvitsee julkisen sektorin hallinnon räjäyttämisen taivaan tuuliin, ja pian.

Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan 56,7 prosenttiin vuonna 2012.
Linkistä lisää… Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on? | Yle Uutiset | yle.fi