Virkamiehillä on ylin päätöksentekovalta Helsingissä

Haluaisin nyt kunnallisvaalien lähestyessä kuulla mielipiteitä päätöksenteon toimimisesta ja mahdollisesta uudistamisesta Helsingissä. Jo vuosikymmeniä Helsingissä (ja ehkä muissakin kaupungeissa) on asukkaiden vaikutusmahdollisuus ollut mielestäni näennäistä ja täysin olematonta. On omakohtaista kokemusta sellaisesta, että jos asukkailla on joku vaikka oman alueen kehittämiseen liittyvä kehitystoive johon on jopa kerätty useita nimiä taakse, on kommunikoitava vain virkamiehen kanssa. Virkamiestä esim. liikennesuunnittelussa on todella vaikea saada kiinni ja jos hän sattuu olemaan eri mieltä asiasta on hänen kantaansa täysin mahdotonta muuttaa. Virkamies kirjoittaa esityslistalle lauseen “…päättänee hyväksyä esityksen…” ja lautakunta nuijii kannan lähes aina esityksen mukaisena. Virkamiehen esimiehen puheille ei käytännössä pääse eikä häneen voi saada suoraan yhteyttä vaan yhteydenotto käännetään automaattisesti tälle samalle virkamiehelle. Kaupungin sivuilla on hienoja korulauseita vuorovaikutuksesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta mutta ne ovat tyhjiä lauseita ainakin Helsingissä. Mielestäni vaikutusmahdollisuutta pitäisi lisätä kaupunginosatasolla. Kaupunki laatisi suuremmat linjat ja periaatteet mutta kaupunginosan asukkailla olisi mahdollisuus lisätä esim. koulujen edustan liikenneturvallisuutta tai vaikka vähentää läpiajoliikennettä yms. Nykyinen päätöksentekoprosessi tarkoittaa sitä, että käytännössä virkamiehillä on ylin päätöksentekovalta kaupungissa ja näin ei varmasti ole tarkoitettu. Mielipiteitä kiitos.

Järjestelmä on teoriassa toimiva, mutta käytännössä varmaan käy helposti näin. Lautakuntaan valittu luottamushenkilö ei usein ole asian kovin asiantuntija ja jos esittelijä esittelee ainoana vaihtoehtona tai parhaana vaihtoehtona asiantuntijoiden laatimaa esitystä, vaaditaan luottamushenkilöltä melkoisesti rohkeutta ja harrastuneisuutta kyseenalaistaa esitys. Usein asiat ovat monimutkaisia ja niiden selvitteleminen vaatii aikaa ja energiaa. Nettiparlamentti tarjoaa tähän helpotusta. Alueen asukkailla on usein paljon omaa intressiä penkoa ja tutkia asioita, todennäköisesti jopa enemmän, kuin asioita valmistelevilla virkahenkilöillä. Nettiparlamentti tarjoaa kanavan tuoda näitä näkemyksiä luottamushenkilöiden käyttöön ja jos niissä on riittävästi tietosisältöä, ne antavat luottamushenkilölle hyvän pohjan herättää lautakunnassa oikeaa keskustelua asioista tutkituilla faktoilla. Vähintäänkin ne antavat motivaatiota ja rohkeutta katsoa käsiteltävää ehdotusta entistä tarkemmin ja toisesta näkökulmasta, kuin mitä esitys on.

Virkamiesvalta ei edusta demokratiaa ilman vahvaa poliittista ohjausta. Poliittinen ohjaus ei yksin (todennäköisesti) takaa asiantuntevaa päätöksentekoa tai pitkäjänteisyyttä. Molemmista ääripäistä löytyy iso ongelma. Symbioosi on välttämätön ja sen on oltava tasapainoista. Jos virkamiehet pääsevät toteuttamaan omia mielipiteitään liian löyhän ohjauksen tai stressaantuneen, kiireisen ja huonosti perehtyneen päätöksenteon seurauksena, ajaudumme kauas demokratiasta.

Toki virkamiehen näkökulmasta saattaa näyttää siltä, ettei poliittisten “yleisihmisten” tulisi liikaa puuttua ammattilaisten tekemisiin tai rajoittaa toteutusten liikkumatilaa liiaksi.

Politikolla on suuri vastuu ja velvollisuus perehtyä asioihin, joista päättää. Kun päätettävää on elämän eri osa-aluilla suunnattoman paljon, tästä muodostuu ongelma.