Yrittäjyyden luodut myytit: fiktiivisiä uhkakuvia luodaan ja oikeutetaan, kuka on vastavoima realismille?

Valtakunnan politiikka
1

Yrittäjyyteen liittyy mielikuvia ja uskomuksia? Mitä nämä ovat? Katsotaan mitä on tutkittu kansainvälisesti:

“Tunnettuja yrittäjämyyttejä ovat muun muassa seuraavat väittämät: Yrittäjät ovat uhkapelureita; yrittäjyys on pelkkää tuuria; yrittäjyys on ahneutta; suurin osa yrittäjistä epäonnistuu; yrittäjiä motivoi ensisijaisesti raha; raha on tärkein aloittavan yrityksen ainesosa; jos yrittäjällä on tarpeeksi rahaa, hän ei voi epäonnistua; Jos yrittäjä on lahjakas, menestyksen pitäisi tapahtua vuodessa tai kahdessa; Yrittäjät ovat omia pomojaan ja täysin riippumattomia; Yrittäjät työskentelevät pidempään ja kovemmin kuin suuryritysten johtajat; Yrittäjät kokevat paljon stressiä ja maksavat siitä kovan hinnan; Yrityksen perustaminen on riskialtista ja päättyy usein epäonnistumiseen; Yrittäjien pitäisi olla nuoria ja energisiä.” (Käännös) [1, s. 23]

Katsotaan mitä Suomen Yrittäjien Pamfletissa on kirjoitettu:

"Tyni ihmettelee lukemaansa kyselytulosta, jonka mukaan lottoaminen on yrittäjyyttä hyväksytympi tapa rikastumiseen suomalaisten mielestä.

– Eikös yrittäjyys ole kaikista tärkeintä, koska sitä kautta saamme verotuloja ja hyvää kiertoon? Nyt kun puhumme leikkauksista, niistä puhutaan siksi, että ei ole mistä jakaa. Eikö tältä pohjalta olisi hyvä arvostaa ja kannustaa yrittäjiä ja hyväksyä yrittäjyys, Tyni sanoo." [2]

Tulkintani

Näiden myyttien takia on vaikea saada Suomessa talouskasvua tapahtumaan, kun keinotekoisesti luotu mielikuvia jokaisen yrittäjän ahneudesta, joka on helposti kumottavissa kun löytää edes yhden joka ei toimi kuten uskotaan.

Suomen tulevaisuuden perusta ei kuitenkaan ole pelkästään julkinen sektori. Jos yritykset tuhotaan, tuhotaan Suomen talous ja perusta [3]. Yritysten tuhoutuminen ei ole ongelmatonta ja talouden elintärkeän sektorin tarjoamat mahdollisuudet menetetään tuhossa [4].

Uskomuksista kiinni pitäminen on harhapolulla kulkemista? Miksi:

"Vaikka suurin osa näistä oletuksista on hylätty ja vaikka niistä on esitetty todisteita useissa laajalti hyväksytyissä yrittäjyyden oppikirjoissa, niin tiedotusvälineet, verkkoportaalit ja bloggaajat pitävät niistä kiinni. Yrittäjyysalan tutkijat väittävät, että se voi olla haitallista tuleville tai orastaville yrittäjille. " (käännös) [1, s. 30]

Mitä mieltä olette?

Kirjallisuutta ja lähteitä

[1] Širola, D., Strahinja, R., & Novosel, N. (2020). Entrepreneurial myths (or realities) and entrepreneurial intentions. Obrazovanje Za Poduzetništvo - E4E, 10(2), 21–33. https://doi.org/10.38190/ope.10.2.14

[2] Suomen Yrittäjät. Siivousfirmansa myynyt Saana Tyni maksoi hyvillä mielin veroja yli kaksi miljoonaa – ”Kuljen edelleen kirppiskamppeissa”. 8.11.2023. https://www.yrittajat.fi/uutiset/siivousfirmansa-myynyt-miljonaari-saana-tyni-maksoi-hyvilla-mielin-veroja-yli-kaksi-miljoona-kuljen-edelleen-kirppiskamppeissa/

[3] Mikko Luomala. Yrityksien tuhoaminen tuhoaa Suomen perustan! Verojen nosto vie Suomen taantumaan!. 2023 Youtube. https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=3w85bsT-eBc

[4] Davila, A., Foster, G., He, X., & Shimizu, C. (2015). The rise and fall of startups: Creation and destruction of revenue and jobs by young companies. Australian Journal of Management, 40(1), 6-35. https://doi.org/10.1177/0312896214525793

2

Hyvä kirjoitus. Perhe on myös yritys. Siinä vanhemmat yrittävät tehdä parhaansa lastensa hyväksi. Yrityksissä omistajat/työnantajat ovat ne vanhemmat, jotka ovat perustaneet yrityksen ja ottaneet riskin, ja palkanneet työntekijät/“lapset” tuottavaan työhön. Yhdessä ja sopimalla viedään yritystä/perhettä eteenpäin. Jos yrityksellä/perheellä menee hyvin, se palkitsee tekijöitään esim jouluna sovitusti. Jos taas menee huonosti, kaikki osallistuvat talkoisiin. Kerronpa vielä tarinan ollessani työelämässä. Vedin tilitoimistoa ja 90-luvun vaihteessa tuli lama ja yrityksiä meni nurin. Meillä oli töissä toistakymmentä kirjanpitäjää. Pidimme yhtenä päivänä iltapäiväkahvilla palaverin, jossa mietimme, mitä tehdään, kun on todennäköistä, että meilläkin työt loppuvat. Yhdessä päätimme, että jokainen meistä lyhentää päivää, silloin ei ainakaan heti tarvitsisi irtisanoa ketään. Tällä kirjoituksella yritän kertoa, että miten työntekijöille voisi vielä paremmin kertoa positiivesti yritysten merkityksestä. Tuntuu siltä, että kansalaiset eivät oikein ymmärrä, mistä ne verotulot tulevat ja mitä julkinen talous saa rahansa. Tämä pitäisi olla tiedossa myös ay-liikkeillä. Mitä tällä hetkellä voisi tehdä enemmin on, että Yrittäjäjärjestöt toisivat enemmin esille tekemiään positiivisia asioita yhteiskunnassa. Näinhän tekee ay-liikekin hyvin voimakkaasti, mutta negatiivisessa mielessä.

3

Kiitos Pirjo. Loistava täydennys ja kuvasit oivallisesti yrittäjän elämää.
Itse kun kuuntelen erilaisten ihmisten narratiiveja, niin kuulen kuinka he toistelevat asioita joita voida lukea lehdestä. Nämä uskomukset jokaisen yrittäjän ahneudesta ovat vahingollisia, kun todistettavasti kaikki eivät ole sellaisia [1].

Nostit esille tärkeän valtarakenteen, joka on ammattiliitot. Heillä on kyky luoda uhkakuvia. Onneksi yrittäjät voivat yhdistyä ja toimia vastavoimana disinformaatiota vastaan jota levitetään yrittäjyydestä. Myös me voimme toimia vastavoimana ja kertoa sitä narratiivia, joka on käsinkosketeltavissa yrittäjien arjesta.

4

Vielä, ettei vaan jäisi taas pelkäksi puheeksi, että pitäis jotain tehdä … Voisitteko te siellä työryhmässä ottaa asiaksenne oikaista tätä väärää tietoa yrittäjistä vaikka yhdessä yrittäjien kanssa OIKEIN ISOSTI JULKISUUDESSA, niin että kansalaiset ymmärtäisivät sen merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja taloudellisen hyödyn julkiselle sektorille.

ke 3. tammik. 2024 klo 20.31 Mikko Luomala sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti <notifications@liikenyt.discoursemail.com> kirjoitti:

5

Kyllä, tämä on asia joka pitää viedä työryhmässä eteenpäin.

6

Hyvä ja kiitos, että tartutte reippaasti asiaan. Jään odottamaan konkretiaa. Ilman tuottoisia ja kasvavia yrityksiä ja uusia rohkeita yrittäjiä/yrityksiä tämän maan talous ei nouse, kun kaikki muistaisivat sen. Vienti on meille tosi tärkeää.

ke 3. tammik. 2024 klo 21.52 Mikko Luomala sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti <notifications@liikenyt.discoursemail.com> kirjoitti:

7

Olet asian juurilla. Jos yritykset tuhotaan Suomessa, niin tuhotaan Suomen talous [3].

Lähteitä

[3] Mikko Luomala. Yrityksien tuhoaminen tuhoaa Suomen perustan! Verojen nosto vie Suomen taantumaan!. 2023 Youtube. https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=3w85bsT-eBc

8

Olen itse ollut yrittäjä 2002-2017 ja toki tämänkin jälkeen pääsääntöisesti tulosvastuullisissa tehtävissä. Eli vaikka olenkin ollut palkattu esihenkilö, olen ollut budjetti- ja talousseurantavastuussa. Lisäksi myös opiskelujen lomassa olen tehnyt ns. kevytyrittäjänä töitä.

Jälkimmäiseen liittyy todella hankala valuvika lainsäädännössämme. Nimittäin, minun oli pakko purkaa “pöytälaatikossa” ollut yritykseni, jotta olisin oikeutettu opiskelijaetuuksiin. Pelkästään se, että nimeni on PRH:n kansioissa on merkki siitä, että olen ahne riistokapitalisti ja varmaan vielä äärioikeiston kannattaja - vaikkei yrityksellä olisikaan liiketoimintaa.

Samanaikaisesti, kun ihmisiä kannustetaan ryhtymään yrittäjiksi, opiskelijoilta kielletään oman toimeentulonsa täydentäminen yritystoiminnalla. Eihän siinä ole järjen hiventäkään! En tietenkään tarkoita, että miljoonatulosta tahkovan firman osakkeenomistajalle pitäisi maksaa asumistukea ja opintorahaa, mutta jos tulorajat pysyvät kurissa, niin eikö sen pitäisi olla aika se ja sama, millä sen ansaitsee. Ja jopa parempi kaikkinensa, että itse työllistää itsensä. Tulot pitäisi mielestäni voida kotiuttaa joko palkka- tai pääomatuloina, molemmistahan menee verot ihan kuten pitääkin. Ja tietysti jonkinlaiset tulorajat olisi hyvä säilyttää, vaikka olemmekin aiemmin ajaneet tulorajojen poistamista kokonaan.

En ymmärrä tätä sosialismin märkää unta, joka on yhteiskuntamme talousajattelun perusta (ja syynä sille, miksemme pärjää kansainvälisestikään): ahkeruudesta pitää rangaista.

9

Erittäin hyvä täydennys ja olet asian juurilla. Se on erittäin tiukkaa jako, että joko tai (joko olet yrittäjä ja elätät täysin itsesi tai sitten ole palkkatyössä tai sitten olet palkkatyössä ja opiskelet osa-aikaisesti tai olet opiskelija ja elät säästöillä sekä yhteiskunnan tuilla).

Tämä joustamattomuus kääntyy itseänsä vastaan, kuten toiset sen esille oivallisesti. Se pitää muistaa, että jos emme anna ihmisille mahdollisuutta menestyä, niin olisiko meillä Microsoftia, Applea jne?

Vuoden 1985 artikkelissa todetaan seuraavasti jyrkästä ideologisesta ohjauksesta:
“Nopeat innovaatiot eivät sovi yhteen idealisoidun sosialismin kanssa; tällaiset innovaatiot eivät ainoastaan ylläpidä suurta eriarvoisuutta ja kilpailua tarjoamalla jatkuvasti monia uusia tuotteita harvoille, vaan ne myös edellyttävät suurta eriarvoisuutta ja kilpailua kannustimina.” (käännös) [1]

Jos emme salli että ihmiset saavat olla erilaisia ja tavoitella eri asioita, niin ei meillä voi olla mitään edistyksellisiä innovaatiota. Tässä mielessä sitä tasa-arvon käsitettä pitää rajata tai muotoilla uudelleen. Samalla on myös mahdollistettava, että ihminen saa olla “kevyt” yrittäjä ja sitä kautta kehittyä, koska painamalla alas omia kansalaisia jyrkällä politiikalla (joko/tai -policy) ei saada tulevaisuuden Suomea rakennettua ja/tai ylläpidettyä.

Kirjallisuutta

[1] Gomulka, S. (1985). The Incompatibility of Socialism and Rapid Innovation. Kirjassa Technology Transfer and East-West Relations. Routledge. ISBN 9781351118101. doi.org/10.4324/9781351118101-2

10

Kevytyrittäjyydessä on toki sekin ulottuvuus, että alustateollisuuden merkityksen markkinoilla kasvaessa, yhä useampi matalapalkkaista työtä tekevä “joutuu” kevytyrittäjäksi. Tällä tavalla franchisetoiminnan (vast.) pohjalta voittoa tahkoava, usein ulkomaille rekisteröity yritys voi pestä kätensä työntekijävastuista. Näin ollen esim. ruokalähetit, monet de facto “renkinä”, mutta paperilla kevytyrittäjänä toimiva kuljettaja jäävät täysin yhteiskunnan tukitoimintojen ulkopuolelle samalla, kuin heillä ei myöskään ole yrittäjien etuja esim. arvonlisäverovähennysten, verottomien yksityisnostojen tai osinkotulojen noston muodossa.

Tämäkään ei ole hyvä kehityssuunta, sillä se johtaa herkästi siihen, että ns. suorittavan portaan työväestä tulee yksinyrittäjiä vasten tahtoaan ja monesti myös vailla riittävää osaamista ja ymmärrystä yritystoiminnan pyörittämisestä, kehittämisestä puhumattakaan.

Yrittäminen on loistava tapa työllistää itsensä (ei tosin tässä maassa, mutta se onkin sitten ihan eri keskusteluketjun aihe), mutta sen tulisi perustua henkilökohtaiseen valintaan - ei “työnantajaorganisaation” pakotukseen.

Muuten olen kyllä kevytyrittäjyyden kannattaja, se on oiva keino saada ensikosketusta yrittäjyyteen ilman suurta riskinottoa ja esimerkiksi juuri muuta toimeentuloa täydentääkseen tai testatakseen käytännössä jonkin liikeidean tai palvelun toimivuuden potentiaalia markkinoilla.

11

Hyvä että täydensit kevytyrittäjyyden käsitettä. Tosiaan, itse haluan tarkoitaa sillä tervettä itsenäistä yrittäjyyttä, jossa ei olla pakotetussa ja alisteissa asemassa käytännössä tekemässä töitä työntekijänä.

“ei tosin tässä maassa, mutta se onkin sitten ihan eri keskusteluketjun aihe”
Tämä on tärkeä asia muuttaa, koska he ovat kuitenkin osa Suomen talouden perustaa.