Pyyntö liike nyt:ille.
Ottakaa keskusteluihin mukaan asevelvollisuus Suomessa. Jokaisen miehen täytyy käydä armeija, joka on mielestäni järjetöntä. Tälle asialle tarvitaan muutosta. Armeijan ei pitäisi olla pakollista kenellekään.
2 tykkäystä
Tarkoitat ilmeisesti armeijalla yleistä asevelvollisuutta jonka vaihtoehtona toki on siviilipalvelus eli armeijaan menemättömyys?
Siitä olen samaa mieltä että asepalvelusasialle tulisi tehdä jotain. Nykyisellään syrjii miehiä hidastamalla heidän koulutustaan ja siten työelämään siirtymistä pahimmillaan jopa tupla-ajalla kuin mitä armeija itse kestää.
Sen sijaan en lakkauttaisi asepalvelusta vaan lisäisin naisille kansalaispalveluksen, joka käytännössä olisi siviilipalvelusta vastaava. Toki myös armeija olisi vaihtoehto. Samalla laskisin siviilipalveluksen keston 6kk:een joka on myös armeijan lyhin suoritusaika.
Näin taataan sukupuolten välinen tasa-arvo ja lisätään kansalaisten osaamista esimerkiksi hengenpelastus- ja kriisitilanteissa.
Näin myös siksi että yleisen asevelvollisuuden korvaaminen tilanteessa, jossa Suomella on kohtalaisen iso ja vahva naapuri vaatisi palkka-armeijaa joka olisi kallis ja johtaisi mahdollisesti myös uuden pienipalkkaisten joukon syntymiseen kun armeija kiinnostaisi eniten vähän koulutettuja - kuten Amerikassa.
1 tykkäys
Luulenpa että nykyinen järjestelmä on kustannustehokkain. Se että otetaan naiset tasa-arvon nimissä kansalaispalvelukseen, siitä voi tulla aika kallis järjestelmä.
Tarkoitat valikoivaa asevelvollisuutta, vihreät ja vasemmistoliitto ehdottivat sitä muistaakseni 2011 viimeksi ja taitaa edelleen kuulua heidän puolueohjelmaan.
Siviilipalvelusajan lyhentämisestä 6kk:n, olen samaa mieltä.
Mutta haluaisin tietää, millä tavalla asepalvelus tulisi mielestäsi jatkossa järjestää? Ammattiarmeija? Täysin vapaaehtoisuuteen perustuen?
Suomen puolustuksen uskottavuus täytyy säilyä. Suomen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan, jotka saavat peruskoulutuksen Varusmiespalveluksessa. Toki on sodanajantehtäviä, joihin on määrätty mm. Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseksi eri alojen ammattilaisia.
Asevelvollisuus on kuitenkin kustannustehokkain tapa ylläpitää Suomen puolustuskykyä. Esimerkiksi Ruotsissa siirryttiin aikanaan asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan. Kustannukset ei juurikaan pudonneet ja armeijan vahvuus luonnollisesti putosi valtavasti. Hetken tuota kokeilivat, kunnes päättivät palata vanhaan. Järjestelmän uudelleen ylösajaminen oli myös kallis paukku.
Suuri osa Suomalaisista nuorista astuvat palvelukseen toisen asteen opiskeluiden jälkeen. Pieni osa päättävät pitää tuossa vaiheessa välivuoden ja huitelevat maailmalla tai tekevät töitä. Välivuoden jälkeen päättävät aloittaa yliopisto/korkeakouluopiskelut, jotka sitten toki keskeytyvät varusmiespalveluksen ajaksi. Tai sitten varusmiespalvelukseen mennään lähes kolmekymppisinä.
Kaikissa koulutuksissa ja infoissa pitäisi nuoria kannustaa juurikin asevelvollisuuden suorittamiseen heti toisen asteen jälkeen. Sen aikana ehtii vielä nuoret pyörittää päässään mitä oikeasti haluavat “isona” tehdä. Suomen armeija toimii myös Suomen suurimpana liikuntakouluna. Eikä myöskään vähäisimpänä sosiaalisten taitojen kehittäjänä.
Varusmiespalveluksen jälkeen nuori on huomattavasti valmiimpi maailmaan. Selkeästi suurin osa nuorista asuu palvelukseen astuessaan vielä vanhempien luona, jossa asiat monissa kodissa tehdään nuoren puolesta, nuoren viettäessä aikaansa pääasiassa tietokoneella/puhelimella. Puolustusvoimissa on tehtäviä erittäin laaja-alaisesti. Myös näille, joilla se ruutu on kasvanut silmiin kiinni. Heidän tietotekninen osaaminen on kullanarvoista tietyissä tehtävissä ja heitä tarvitaan. Samalla saavat harjoitusta ja osaamista varusmiespalveluksen aikana kaiken muun opin lisäksi.
1 tykkäys
Olen aikasempien kirjoittajien kanssa samaa mieltä että onhan jo siviilipalvelus vaihtoehtona. Se että tekisimme armeijan ja siviilipalveluksen saman kestoisiksi voisi harkita jos ihmiset valitsevat ensisijaisesti armeijan. En usko että kovinkaan moni lähtisi armeijaan jos siviilipalvelus olisi puoli vuotta. Ihan niinkin yksinkertaisesta syystä että armeija voi kestää sen vuoden jos henkilö otetaan aliupseeriksi tai upseeriksi.
Nykyinen systeemi on lyömätön, naisetkin pitäisi vain saada paremmin mukaan. Ammattiarmeija ei tuo mukanaan mitään etuja, varsinkaan kun nykyiselläänkään suomalaisten ei tarvitse hävetä suorituksiaan kansainvälisessä vertailussa.
2 tykkäystä
Tasa-arvosta tuskin kannattaa puhua niin kauan kun naiset kantavat perhevapaiden taakan.
Vapaaehtoinen asepalvelus tai kansalaispalvelus naisille, miehille puolestaan nykyinen armeijamalli sivarimahdollisuuksineen tuntuu minusta ihan toimivalta systeemiltä. Toki mielelläni nyt vanhempana osallistuisin myös jonkinlaiseen ”kansalaispalveluun” jossa opetettaisiin taitoja joita mahdollisessa sota- tai kriisitilanteessa voisi hyödyntää. Mutta silloin kun lapset oli pieniä, olisi ollut aika haastavaa tuollaiseen osallistua.
3 tykkäystä
Tutustu mpk.fi (maanpuolustuskoulutusyhdistys) koulutuskalenteriin. Siellä on tarjolla erilaisia harjoituksia juurikin siviilipuolen kriisi- ja sodan ajan tehtäviin. Esim. Kotiseutuharjoitukset tarjoavat vapaaehtoisille mahdollisuuden oppia ja harjoitella turvallisuustaitoja ja näin parantaa omaa henkistä kriisinkestävyyttään.
Mielestäni asevelvollisuus tai jokin kansalaispalvelus tulisi olla pakollinen kummallekin sukupuolelle. Vetoaminen naisten pidempiin perhevapaisiin ei ole validi, koska lasten tekeminen on naisillekin vapaaehtoista kun taas armeijaan/sivariin meneminen miehille ei sitä ole eli tämä ei yksiselitteisesti ole tasa-arvoista. Tästä pakollisesta kansalaispalveluksesta on puhuttu vaihtoehtona ainakin jo siitä saakka kun itse kävin asepalveluksen 98-99 ja ihmetyttää, miksi tämä ei ole edennyt mihinkään. Asevelvollisten pohjan kasvattaminen on tarpeellista jo siksikin, että nykyisissä ikäluokissa valitettavasti yhä useammat joudutaan hylkäämään C:n papereilla ja palveluksessa on ongelmia sen kanssa, että nuoret alkavat olla jakaantuneet entistä vahvemmin todella hyväkuntoisiin ja niihin, jotka eivät meinaa enää pärjätä fyysisesti. Kansalaispalvelus olisi myös mahdollisuus opettaa siviilikriisinhallintataitoja (esim. pelastus- ja etsintä, ympäristötuhot, pandemiat jne), saada aputyövoimaa mm. Vanhainkoteihin jne. Armeija on jakaantuneessa yhteiskunnassa usealle elämässä myös ainoa paikka, jossa joutuu opettelemaan työskentelemistä aivan erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa ja ymmärtämään oikeasti erilaisia näkökulmia ja ihmisiä.
Kansalaispalveluksen ongelma on, että sille ei tunnu olevan mitään todellista tarvetta. Yhteiskunnan toiminnot on järjestetty niin, ettei ole enää mitään tekemätöntä tärkeää työtä jota poliisi, pelastuslaitos, sosiaalitoimi tai lukuisat viranomaiset eivät jo hoitaisi. Asevelvollisuusarmeija puolestaan on se tapa, jolla Suomi on päättänyt maanpuolustuksensa järjestää. Se ei ole olemassa huvin vuoksi eikä asevelvollisten päivähoitopaikkana.
niin. ideahan kansalaispalvelussa olisi, että ne, jotka pystyvät suorittamaan sen nykyisenlaisena asepalveluksena ja joiden eettisiin ajatuksiin se sopii, suorittaisivat kansalaispalveluksensa siten. päivähoidosta ei siis olisi kyse. ja sitten muut suorittaisivat ns. siviilipalvelustyyppisen (asepalveluksen minimiaikoja pidemmän) palveluksen. ja tässä ei olisi eroa sukupuolten välillä. kyllä aputyövoimaa sote-alalla, päivähoidossa jne. tarvitaan!
Lähetetty laitteesta Galaxy
-------- Alkuperäinen viesti --------
Lähettäjä: Jarno Jakonen sivustolta Liike Nyt Nettiparlamentti liikenyt@discoursemail.com
Päivämäärä: 28.5.2021 5.39 (GMT+02:00)
Saaja: tanja.soinsaari@gmail.com
Aihe: [Liike Nyt Nettiparlamentti] [Valtakunnan politiikka] Asevelvollisuus
| jjakonen Jarno Jakonen
28. Toukokuu[ta] |
- | - |
Kansalaispalveluksen ongelma on, että sille ei tunnu olevan mitään todellista tarvetta. Yhteiskunnan toiminnot on järjestetty niin, ettei ole enää mitään tekemätöntä tärkeää työtä jota poliisi, pelastuslaitos, sosiaalitoimi tai lukuisat viranomaiset eivät jo hoitaisi. Asevelvollisuusarmeija puolestaan on se tapa, jolla Suomi on päättänyt maanpuolustuksensa järjestää. Se ei ole olemassa huvin vuoksi eikä asevelvollisten päivähoitopaikkana.
Siviilipalvelushan tosiaan on jo olemassa. Se on yhteiskunnalle enemmänkin kuluerä kuin hyödyllinen toiminto. Jos mitään sanktioita ei olisi asevelvollisuudesta kieltäytymisessä, niin tuskinpa kovin moni armeijan viitsisi käydä. Jos meillä ei olisi yleistä asevelvollisuutta niin emme tarvitsisi siviilipalvelustakaan.
Sanktiohan nimenomaan olisi se, että siviilipalvelus olisi edelleen pidempi kuten nytkin. Onko Sinulla jotain lukuja/tutkimuksia siviilipalveluksen negatiivisesta tuloumasta yhteiskunnalle?
1 tykkäys
En tiedä onko asiaa tutkittu, mutta suurin kustannus tulee tietysti siitä, että ihminen on poissa työstä tai opiskelusta. Eihän tietenkään 18-vuotias nuori muutenkaan maksele veroja, mutta työ- tai varusmiespalvelus uran alussa lyhentää työuraa yhdellä vuodella joten menetys valtiolle pitää ajatella viimeisen työvuoden perusteella.
Oma näppituntuma on että sivaripaikat ovat kiven alla. Siviilipalvelushenkilö ei ole ilmainen, vaan siihen joutuu palveluspaikka maksamaan tai järjestämään asunnon, mikä on iso kynnys. Tietysti sen voisi siirtää valtiolle mutta rahanmenoa ei voi välttää.
1 tykkäys
Hei,
Mainitsitte siviilipalveluksen monta kertaa, mutta itse suoritin varusmiespalvelukseni eettisistä syistä aseettomana. En usko toisen ihmisen tappamiseen, edes valtion käskemänä, vaikka ymmärrän että valtion rajat on luotu takaamaan yhteiskuntajärjestys ja armeija on paitsi kustannustehokas, myös varmempi vaihtoehto kuin palkka-armeija. Palkka-armeijahan tarkoittaisi sitä, että vihollinen sen voisi (teoriassa) joku myös “ostaa” ja käännyttää Suomea vastaan ?
Mielestäni paras tae sille, että armeijaa ei tarvitse käyttää ja aseellisilta konflikteilta voidaan välttyä, on vastuullinen ulko- ja talouspolitiikka. Ilokseni huomasin, että Liike Nyt oli mukana vastustamassa EU:n elvytyspakettia.
Joissain toisissa maissa asevelvollisuus ratkaistaan arvalla (jollei kaikkia tarvita suorittamaan sitä). Jossain maissa voi esimerkiksi maksaa tietyn summan rahaa, jonka avulla voi välttyä armeijalta. Ehkä asevelvollisuuden rinnalle voisi ottaa mukaan myös muita yleishyödyllisiä töitä, joista ihmiset voivat hyötyä siviilielämässä. Vaikkapa erämiesopas -koulutus, tai kaivinkoneen kuljettaja. Miksei myös historiaa ja rauhan filosofiaa voisi opettaa armeijassa niin, että ihmisillä kasvaa ymmärrys asioista, jotka johtivat sotaan. Näin voisimme sivistyksen avulla taistella tätä uhkaa vastaan.
Provokatiivisesti voisin heittää vielä kysymyksen, että mihin Suomen puolustusta enää tarvitaan, kun itsenäisyys on myyty jo velkaunioniin ? Itse kysymykseen että kenen Suomea pitäisi puolustaa sodan uhatessa, minulla ei ole antaa mitään helppoa ratkaisua. Koen silti että palkka-armeija olisi liian kallis ja epämoraalinen ratkaisu. Tässä asiassa Ruotsikin on tainnut tulla katumapäälle.
Kannatan itse sitä että asevelvollisuudelle tehdään jotakin, nyt se on epätasa-arvoinen. Asialle on vaihtoehtoja ja ne tulee punnita vaikutusten kanssa.
Naisten työura on nyt jo hyvin lyhyt ja sen lisälyhentäminen vaan heikentäisi naisten asemaa työurillaan. Kodinhoito ja perhe vaikuttaa naisten työuriin tällä hetkellä merkittävästi. Työurien kannalta näen, vaikka asia on tärkeä, että jotain on pakko korjata ennen asepalveluksen korjaamista.
Lasten tekeminen on valinta. Se on valinta myös miehelle, mutta vastuu lapsista kaatuu myös parisuhteissa naisten harteille. Lapsi on molempien vanhempien lapsi, ei vaan naisen. Tämä vastuu naisten harteilla lapsista näkyy edelleen naisten työllistymisessä ja työsuhteiden laadussa (osa-aika- ja pätkätyöt). Työnantaja kokee ottavansa riskin palkatessaan naisen, näin ei tulisi olla. Työkokemuksen kaventaminen sieltä missä naisilla vielä on työuraa, heikentää heidän asemaansa työmarkkinoilla entisestään.
Toivottavasti saadaan tätä asiaa parempaan, jotta asevelvollisuusasiaa on fiksumpaa lähteä pohtimaan tasa-arvoisemmaksi.
Tämä meidän pakollinen asevelvollisuus on kallis järjestelmä. Nuorten työelämä myöhästyy vuodella joka tarkoittaa todella paljon menetettyjä verotuloja sekä menetettyä talouskasvua. Valtavat kustannukset siis meidän systeemistä syntyy.
Vapaa-ehtoisuus myös parantaisi paljon motivaatiota, joka oli erittäin iso ongelma intissä. Siinä valikoituu myös kaikkein sopivimmat henkilöt palvelukseen
Eli vapaa-ehtoisuus olisi sosiaalisesti, sekä taloudellisesti kannattava uudistus
Vapaaehtoisuutta kokeiltiin Ruotsissa, eikä se ilmeisesti toiminut kovin hyvin, koska ovat nyt palaamassa takaisin laajempaan asevelvollisuuteen. Sitä paitsi Ruotsilla on itänaapurina luotettava puskurivaltio joka ottaa pahimmat iskut vastaan mikäli paska osuu tuulettimeen.
Ehkä NATO-jäsenyys voisi korvata asevelvollisuuden, mutta vapaaehtoisuuteen en usko. Olisi kuitenkin hyvä jos asevelvollisuuden kustannuksista puhuttaessa otettaisiin paremmin huomioon se rasite, mikä tulee kun kuudesosa (eli miehistä noin kolmasosa) ikäluokasta vedetään 6-12 kuukaudeksi pois opiskelusta ja työelämästä. Palkka-armeijakaan ei välttämättä kuulostaisi enää niin epärealistiselta.
1 tykkäys
Vapaaehtoisuus ja palkka-armeija on siis minulle yks ja sama homma. Jos ei riitä tarpeeksi palvelukseen henkilöitä niin palkkaa nostetaan kunnes riittää: perus markkinatalous. (parantaa myös nuorten vaurautta ja ostovoimaa)
Mut hei, ei vapaaehtoinen palkka-armeija ole mitenkään heikompi vaihtoehto. Päinvastoin, suuremmilla verorahoilla voidaan vahvistaa puolustusta entuudestaan.
Ja kyllä, kun ikäluokasta otetaan puolet pois niin tulee valtavia menetyksiä. Puol vuot armeijassa lyhentää työuraa yleensä vuodella koska opiskeluja ei aloiteta kesken vuoden. Ja jos on talvesta talveen palveluksessa niin usein työura lyhentyy kahdella vuodella (koska opiskeluja ei aloiteta kesken vuoden). Intissä ei myöskään kauheasti lueta pääsykokeisiin joka myös myöhästää opiskeluja.
Työura lyhentyy vuosista jolloin on isoin palkka. Esim kansantaloudellisesti puhutaan paljon isommista summista verrattuna asevelvollisuuden päivärahoihin.
Yksi arvio asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannuksesta (Etla): 761 milj / 923 milj. (Mielstäni oletukset ovat hieman heikot, ja kustannus oikeasti vielä korkeampi. Oletukset löytyvät tosta etla:n tutkimuksesta)
Päivärahoihin menee hieman yli 40 milj.
1 tykkäys