Eduskunnassa käsitellään keskiviikkona 14.9. Valtionneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa
Kuten selonteossa kuvataan: "Sukupuolten tasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Keskeisessä asemassa tasa-arvon turvaamisessa ovat Suomen perustuslaki, kansainväliset tasa-arvoja ihmisoikeusvelvoitteet sekä Euroopan unionin perustana olevat sopimukset ja muu lainsäädäntö.
Tasa-arvopolitiikkaa ohjaa käsitys jokaisen yhtäläisistä perus- ja ihmisoikeuksista, arvosta
ja osallisuudesta yhteiskunnan jäsenenä riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai kehon fyysisistä sukupuolitetuista piirteistä. Tasa-arvopolitiikan yleisenä tavoitteena on, että sukupuoli tai muu yksilön taustaan liittyvä asia ei määritä hänen asemaansa tai mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa.
Tavoitteena on, että valta jakautuu tasapuolisesti, ja että resurssit ja yhteiskunnan tuottama hyvinvointi jakautuvat ja hyödyttävät tasaveroisesti kaikkia sukupuolia.
Suomessa on edelleen sukupuoleen perustuvaa rakenteellista eriarvoisuutta ja sitkeitä
tasa-arvo-ongelmia, joiden kitkeminen vaatii päämääräistä työtä myös jatkossa. Naisten ja
tyttöjen asemassa ja oikeuksien toteutumisessa on edelleen huomattavia puutteita. Tämä
näkyy tavoitteiden asettelussa."
Mitä mieltä sinä olet tasa-arvon toteutumisesta? Ota kantaa ja keskustele!
Tasa-arvon toteutuminen on laaja kysymys. Paljon riippuu siitä, että mistä kulmasta sitä katsoo. Esimerkiksi miesten ja naisten palkkatasa-arvo ei toteudu suhteessa samaan koulutukseen ja osaamiseen.
Erityisryhmien kanssa työskennelleenä tasa-arvo ei toteudu. Esimerkiksi työllistymiseen liittyvissä asioissa huomio keskittyy vammaan, apuvälineisiin tms., kun pääpaino pitää olla hakijan osaamisessa ja vahvuuksissa. Vammat / rajoitteet ovat yksi osa ihmistä, mutta ihminen on aina yksilö ja kokonaisuus. Yhteiskunnassa puhutaan paljon tasa-arvosta ja yhdenveraisuudesta, mutta käytännössä se on monilta osin sanan helinää tuulessa. Elämme vuotta 2022, mutta monet kokevat syrjintää, haukkumista, kiusaamista, myös työpaikoilla. Työllistymisessä meillä on ihmisissä valtava potentiaali, mutta tarvitsemme muutosta. Esimerkiksi muutetaan osatyökyky täsmätyökyvyksi, tehdään/päivitetään oikeasti vammaispoliittinen ohjelma, jossa mietitään esimerkiksi työllistymistä, esteettömyyttä jne. Viestitään avoimesti ja monipuolisesti eri viestintäkanavissa, kohdataan ennakkoluulottamasti ja osataan arvostaa myös toisen iloa ja onnistumista. Näitä on jokaisen hyvä miettiä omalla kohdalla. Tietoa on, nyt tarvitaan konkretiaa ja tekoja.
Osku Timonen
Liike Nyt Tampere hallituksen jäsen
0505713215 ostimonen@gmail.com
Sukupuolten tasa-arvo ei vieläkään toimi Suomessa, mutta en koe liikennemerkkien tai sosiaaliturvatunnuksen uudistamisin pahemmin vaikuttavan tähän asiaan. Kyseessä on syvälle juurtuneet asenteet, jotka ehkä nuoremmilla sukupolvilla ovat jo lievittyneet. Yksi selkeä epätasa-arvon paikka on eri ammattien väliset tuloerot niin, että naisten vallitsemilla aloilla keskipalkka on selvästi alhaisempi kuin miesten vallitsemilla aloilla vastaavalla koulutustasolla. Haluammeko tehdä tälle asialle jotakin?
Tasa-arvo ei toteudu millään tasolla. Suurin osa nykyisin sunnitelluista tuista ohjataan aluepoliittisin perustein. Soten orjalakiehdostus itsessään on jo törkeä ammatillisen tasa-arvon loukkaus ja kertoo valmistelijoiden asenteesta tärkeän työntekijöihin. Palkkatasa-arvo lienee ainoa, joka on edes hieman korjaantunut viime vuosina. Toki siinäkin johdon asenteet näkyvät työpaikkakohtaisesti. Suomi ei voi hirveästi kehua toimiaan arkielämän tasa-arvossa. Käytäydymme kuin Trumppilaisen konservatismin ja Pohjois-Korealaisen kommunismin sekasikiö.