Puolueelta keskustelualoite: Tulisiko sinusta Suomen liittyä Naton jäseneksi?
Tämän viikkoinen Naton pääsihteerin ja Nato -maiden suurlähettiläistä koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston vierailu Suomeen on taas kirvoittanut Nato-jäsenyys keskustelua Suomessa. Myöhemmin tällä viikolla presidentti Niinistö matkustaa myös Venäjälle tapaamaan presidentti Putinia, joten aihe varmasti pysyy tapetilla.
Tapaamisten taustalla on erityisesti Naton ja Euroopan unionin suhteiden heikentyminen Venäjän kanssa. Krimin liittäminen Venäjään ja sotatoimet Ukrainassa ovat kasvattaneet jännitteitä länsimaiden ja Venäjän välillä. Venäjän sisäinen demokratiakehitys sekä Euroopan energiakriisi ovat yhä lisänneet jännitteitä viime aikoina. Lännen ja Venäjän suhteiden arvioidaan olevan heikoimmassa tilassa sitten kylmän sodan.
Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on vuonna 1949 perustettu 30 eurooppalaisesta ja pohjoisamerikkalaisesta jäsenmaasta koostuva sotilaallinen ja poliittinen liitto. Nato on sitoutunut suojelemaan jäsenmaitaan poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Jäsenmaat lähettävät vapaaehtoisesti joukkojaan Naton neuvoston hyväksymiin operaatioihin. Toiminnot rahoitetaan yhteisestä budjetista, joihin jäsenmaiden hallitukset myöntävät varoja sovitun mukaisesti.
Suomi on tällä hetkellä Naton rauhankumppanuusmaa-jäsen. Vuonna 2014 Suomi allekirjoitti Naton kanssa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Vaikka Suomi onkin läheinen kumppani Naton kanssa, niin on huomioitava, että puolustusliiton 5. artikla ei koske Suomea.
Naton merkittävimpänä hyötynä sen jäsenvaltioille pidetään juuri 5. artiklaa. Se määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. 5. artiklan voidaan katsoa olleen tehokas, koska tähän päivään mennessä ei yhteenkään Nato -maahan ole toinen maa hyökännyt.
Suomessa Nato -jäsenyyttä kannattaa viimeisen mittauksen perusteella 26% kansalaisista. Vaikka kannatus on yhä alhaista, on kuitenkin huomioitavaa, että se on viimeisen vuoden aikana noussut 4%. Jäsenyyttä vastustaa 40%, mutta luku on laskenut 5% vuoden takaisesta. Samalla kansalaisten kielteinen suhtautuminen Venäjään on lisääntynyt kansan parissa.
Kun Suomen Nato-jäsenyyttä puntaroidaan on sitä syytä miettiä niin yhteisen arvopohjan kuin sotilaallisen liittoutumisen tuoman lisäarvon näkökulmasta. On selvää, että Suomi on osa länttä ja jakaa täten myös monia perusarvoja Naton länsimaista koostuvien jäsenmaiden kanssa. Yhtenä arvona Suomessa on myös pidetty sotilaallista puolueettomuutta. Aiheuttaako puolueettomuus ja neutraalisuus turvallisuusuhkia vai kestävää rauhaa?
Euroopan unionin 27 jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon. Aika-ajoin käydään keskustelua Euroopan unionin yhteisestä turvallisuusyhteistyöstä. Euroopan unioni ei kuitenkaan ole puolustusliitto eikä sen jäsenillä Suomea ja Ranskaa lukuun ottamatta ole juuri ollut halua kehittää yhteistyötä sillä saralla. Tuttuna sanapartena käytetään, että Euroopan puolustus perustuu Natoon. Ei nähdä tarvetta, että Euroopan unionista kehitettäisiin päällekkäistä puolustusliittoa Naton kanssa. Euroopan unionin perussopimus ei anna jäsenmaille 5. artiklan tapaisia “turvatakuita”.
Suomella on Euroopan maista pisin yhteinen raja Venäjän kanssa. Sotien jälkeen olemme pystyneet toimimaan hyvin puolueettomana siltana idän ja lännen välillä. Moni ihan perustellusti miettii, että miksi Suomen tulisi muuttaa tätä asetelmaa. Eihän se ole huono, että tulemme toimeen niin lännen kuin idän kanssa. Mikäli Suomi liittyisi Natoon Venäjä voisi pyrkiä vaikuttamaan muuttuneisiin olosuhteisiin mm. hybridi strategian voimin.
Kommentoi ja osallistu keskusteluun Nato -jäsenyydestä!