Parlamentaarinen komitea, jossa myös Liike Nytin eduskuntaryhmä on ollut edustettuna, ehdottaa naisille pakollisia kutsuntoja, mutta ei asevelvollisuutta. Mitä mieltä sinä olet?
Asevelvollisuuden uudistaminen puhuttaa. Tulisiko pakollisten kutsuntojen koskea jatkossa myös naisia?
Jos asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös naisia, miten ja millaisena naisten palvelus tulisi järjestää?
Puolustusvoimissa on keskusteltu, että kutsunnot laajennettaisiin koskemaan myös naisia. Poliittinen päätös kuitenkin vielä puuttuu. Tämä tarkoittaa, että komitea on ehdottanut pakollisten kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia, mutta lopullisen päätöksen tekee hallitus.
Kutsuntojen laajentamista naisia koskevaksi perustellaan muun muassa kontaktin saamisella koko ikäluokkaan. Tällä voi olla muun muassa syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Myös tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus nähdään perusteina.
Parlamentaarisen komitean tehtävänä oli yleisen asevelvollisuuden kehittämisen ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen arviointi.
Mielestäni samanlaiset kutsunnat ja kansalaispalvelus sukupuolesta riippumatta. Ase- tai siviilipalvelus samanarvoisiksi vaihtoehdoiksi siten, että armeija ei kuitenkaan menetä asemaansa.
Maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia. Sen takia pidän erittäin tärkeänä, että siihen kytketään kaikki kansalaiset taustasta ja sukupuolesta huolimatta. Naisilla on valtavasti tietoja ja taitoja, joiden ansiosta maanpuolustuksemme, ja kriisinkestävyytemme, taso paranee kaikkien kutsunnoilla.
Kaikkien kutsunnat eivät tarkoita kaikkien asepalvelusta, vaan olisi syytä kehittää rinnalle muita yhteiskuntaa kriisitilanteessa hyödyttäviä toimintoja. En tarkoita, että naiset ohjataan ns. Toiseen vaihtoehtoon vaan jokaiselle etsitään se sopivin tapa kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Se myös lisää yhteenkuuluvuutta ja parantaa monia kansalaistaitoja, joita esimerkiksi asepalveluksessa koulutetaan.
Rinnalle voitaisiin myös kehittää reservi useisiin eri kriisitilanteisiin sekä jonkinlainen reservin tapa päivittää oma osaamisensa helposti viranomaisten tietoon. Usein 20-35 -vuotiaana hankitaan kuitenkin osaamista, josta voisi kriisitilanteissa olla arvaamatonta hyötyä kun se suunnataan oikein.
Luonnollisesti koko ikäluokan kutsunnat vaativat lisäresursseja, mutta jos samaan osallistetaan muitakin viranomaisia niin asia voisi hyvällä suunnittelulla olla tehtävissä esim 2025 alkaen.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä lapsien saamisen tai eliniän odotteen kanssa, joten niillä perustelu on mielestäni erikoista.
En aivan ymmärrä miten eläke- tai äitiysasiat liittyvät koko ikäluokan kutsuntoihin. Enkä myöskään miten kaikkien samanlainen kohtelu ja yhtäläiset velvollisuudet eivät edistäisi tasa-arvoa. Haluaisin kovasti kuulla lisää perusteluja kannastasi.
Kannatan, mutta en pakollista asepalvelusta. Naisten ja sivareiden tehtävät mahdollisessa sodassa on sitten yhteiskunnan toimintojen ja armeijan huollon ylläpitoa. Tärkeää sekin, ja hyvä olisi oppia.
Joku mainitsi että naisilla on muutenkin ns kuormaa tuossa iässä äitiyslomien kautta. Totta, naiset ovat usein jopa vuosia pois työelämästä lasten saamisen ja hoitamisen takia, vaikka toki isiä kannustetaan myös hoitovapaille. Tuo on asia, mitä ei voi täysin ohittaa edes tasa-arvon nimissä.
Kiitokset vastauksesta, ei ollut tarkoitus suututtaa. Vastauksesi on mielestäni vähän ynseä ja sisältää aikamoisia yleistyksiä miehiä kohtaan.
Mä olen ymmärtänyt, että nykyään noin 66 % naisista Suomessa on äitejä (ikäluokassa 15-85). Olen myös ymmärtänyt, että lapsia ei vaan tupsahda sieltä täältä vaan nassikoiden tuloon voi myös itse vaikuttaa. Asevelvollisuus suoritetaan tuossa 18-30 -vuotiaana, joten alaikäistä äitiä sinne tuskin kukaan on pakottamassa.
Ja vaikka olen mies ja isä, niin mä en ole jättänyt lapseni äitiä yksin missään vaiheessa. Mä vietin asepalveluksessa puolustusvoimissa vuoden, pääosa on siellä vajaat 6kk. Sen jälkeen olen tosin ollut töissä Puolustusvoimissa 20 vuotta ja mulla on erittäin hyviä kollegoja, jotka sattuvat olemaan äitejä.
Mielestäni nuo mainitsemasi epäkohdat pitäisi hoitaa kuntoon, mutta ne eivät taida kuitenkaan johtua tästä kokonaisuudesta. Tietenkään tämän kautta tilanteen ei pitäisi huonontua. En kuitenkaan jättäisi tätä toteuttamatta, koska näen siinä enemmän hyviä perustavanlaatuisia asioita kuin ongelmia.
Muistetaan vielä, että kutsunnoista on vielä matkaa jonkinlaiseen palveluksen suorittamiseen.
Terveytensä uhalla ketään ei tässä maassa pakoteta mihinkään. Miehistä noin 66 % suorittaa asepalveluksen. Suorittamaton osa liittyy isoilta osin juuri terveydellisiin haasteisiin. Sikäli voit olla aivan huoletta.
Eräs kollega kirjoitti Hesariin yhden vaihtoehdon mitä “kansalaispalvelus” voisi joskus olla. Juuri tuollainen kurssimuotoinen ajallisesti hajautettu paketti voisi olla erittäin hyvä juttu myös muuten kuin vain maanpuolustuksen vinkkelistä, jos se sisältäisi perusymmärrystä nykykriiseistä, ensiapua yms. Lisäksi siinä voisi saada yhden checkpointin elämään, jossa voitaisiin joitakin syrjäytyneitä saada ehkä avun piiriin.
Varmastikin tuo naisten osuus kotona lasten kanssa olevista on miehiä korkeampi. Esimerkiksi THL sivuilta: “Naiset käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevia vanhempainrahapäivistä.”
Kyllä. Mielestäni pakolliset kutsunnat jokaiselle Suomen kansalaiselle mutta ei pakollista asevelvollisuutta. Kutsuntojen järjestämisessä itselläni ajatuksena lähinnä poikkeusoloissa järjestäytyminen; kuka tekee mitäkin ja mihin asemoituu tänä aikana.
Tasapuolisuuden vuoksi kyllä. Voisi olla muutenkin hyvä että armeijaan saadaan ne jotka sinne haluaa ja muut hoitavat saman palvelusajan siviilipuolella.
Eihän naisten mikään pakko ole olla vuosikausia lasten kanssa kotona. Eikä kaikilta naisilta varmaan puolisoltaan häivy lapsen saamisen jälkeen. Monesti on myös niin että miehen osallistuminen lasten hoitoon vähemmän on pakon sanelema juttu. Melko monessa perheessä on vielä niin että mies tienaa töistään parempaa palkkaa joka on syynä siihen että lasta hoitaa kotona äiti eikä isä. Uskallan väittää että on monia isiä jotka olisivat valmiita hoitamaan lastaan kotona jos se olisi taloudellisesti mahdollista / järkevää.
Kutsunnat eivät tähän liity mitenkään. Itse näen niin että kaikkia koskevilla kutsunnoilla saadaan parhaat osaajat kullekin kriisivalmiuden vaatimalle osa-alueelle helpommin.
Mielestäni se, että joku tienaa paremmin on seurausta monesta asiasta. Mikäli työntekijät ovat samanlaisia ja tekevät työnsä yhtäläisesti, niin palkan pitäisi olla samanlainen. Eri alojen vertailu on tietysti todella vaikeaa. Vaikka palkkaerot ovat ongelmallisia, niin en itse niputa niitä tähän kutsunta-asiaan.
Kirjoitit, että miehet eivät useimmiten halua jäädä kotiin. Haluaisin uskoa sinun olevan väärässä ja tilaston perustuvan johonkin muuhun kuin haluun. Toivon, että lukeman taustalla on enemmän pariskuntien yhteiset ratkaisut kuin miesten haluttomuus.
Samalla tavalla toivon, että lähivanhemmuuteen liittyvä jakauma muuttuu lähemmäs tasapainoa, tai ainakin ratkaisujen perustuvan lapsen etuun aina. (Lukuja aiheeseen: Erotilanteet ja huoltajuus - THL)
Tuo lähivanhemmuuskaan ei kyllä liity kutsuntoihin. Maailma muuttuu hissuksiin ja sitä täytyy välillä vähän tuuppia. Ehkä muutos tapahtuu sitten kahdessa räpäyksessä neljän sijasta.
Myönnettäköön että on tilanteita joissa naiselle ja miehelle maksetaan samasta työstä eri suuruista palkkaa. Enenevissä määrin on kuitenkin niin että palkkaa maksetaan tehdyn työn mukaan ei sukupuolen mukaan. Se että mies tienaa enemmän kuin nainenmonessa perheessä ei johdu sukupuolesta vaan siitä että miehet eivät niin usein työskentele matalapalkka-alalla kuin miehet. Se taas että näin on on perua pitkältä ajalta ja olen sitä mieltä että esim. sairaanhoitajien palkkaa saisi nostaa 1000€/kk mutta se valitettavasti on pitkä prosessi. Toisaalta kehitysapuun käytetyistä rahoista voisi vaikka puoletkin ohjata kyseiseen asiaan….
Mielestäni kutsunnat saattavat edistää sitä että jatkossa ei olisi enää niin selvää jakoa miesvaltaisia ja naisvaltaisia aloja vaan kulloisiakin töitä tekisi niihin parhaiten soveltuvat ja osaavat henkilöt sukupuoleen katsomatta.