Ei missään tapauksessa lisää mitään veroja

Täytyy kyllä todeta, että on melko erikoinen ajatus valtiovarainministeriltä korottaa ruoan arvonlisäveroa. Suomessa ruoka on eurooppalaisittain tarkasteltuna kallista jo ennestään. Lisäksi tämä vero kohtelisi pienituloista kansanosaa kovemmin kuin keski- tai suurituloisia.

Mielestäni kaikki veronkorotukset tulee nyt unohtaa. Leikattavaa riittää aivan tarpeeksi velkaantumisen leikkaamiseksi. Tarvitaan vain poliittista uskallusta.
Toinen avain Suomen tilanteen parantamiseksi on panostukset talouden kasvuun. Sitä kautta saadaan lisäarvoa tuottavia työpaikkoja.

Nyt Suomessa tarvittaisiin kovaa johtajuutta sekä median ja vasemmiston “huutamisesta” huolimatta uskallusta tehdä tarvittavat päätökset.

Olen kanssasi samaa mieltä Timo. Tässä tilanteessa kun inflaatio laukkaa ja ihmisten ostovoima heikkenee on ajattelematonta korottaa ruoan arvonlisäveroa. Pitäisi tehdä päinvastoin ja laskea ruoan arvonlisäveroa. Tämä tukisi kuluttajia, sekä jossain määrin, myös suomalaista ruoantuotantoa. Minkäänlaista kasvua arvonlisäveron korottaminen ei tuo minnekään. Se on pikemminkin kasvun este.

1 tykkäys

Liike Nyt on oikeistolainen puolue. Ei pelkoa vasempaan päin hyppäämisestä.

1 tykkäys

Verojen korotukset heikentävät talouskasvua [1-12] ja sitä ei kannata tehdä, jos haluaa talouskasvua.
Itse yhdyn Timon näkemykseen, että kaikki veronkorotukset tulee tällä hetkellä unohtaa.

Kirjallisuutta ja lähteitä

[1] Karamysheva, Madina.: How Do Fiscal Adjustments Work? An Empirical Investigation (November 15, 2019). Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=3512027 tai http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3512027

[2] McDermott, C John, and Robert F Wescott. 1996. An empirical analysis of fiscal adjustments." Staff Papers 43 (4): 725-753 https://doi.org/10.5089/9781451965957.001

[3] Tavares, Jose. 2004. “Does right or left matter? Cabinets, credibility and fiscal adjustments.” Journal of Public Economics 88 (12): 2447-2468. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2003.11.001

[4] Ardagna, Silvia. 2004. “Fiscal stabilizations: When do they work and why.” European
Economic Review 48 (5): 1047-1074. https://doi.org/10.1016/j.euroecorev.2003.09.010

[5] Biggs, Andrew G, Kevin A Hassett, and Matthew Jensen. 2010. A guide for deficit reduction
in the United States based on historical consolidations that worked. Citeseer. https://www.aei.org/wp-content/uploads/2011/10/20101227-Econ-WP-2010-04.pdf

[6] Leigh, Daniel, Pete Devries, Charles Freedman, Jaime Guajardo, Douglas Laxton, and
Andrea Pescatori. 2010. “Will it hurt? Macroeconomic effects of fiscal consolidation.”
World Economic Outlook 93:124. https://www.imf.org/-/media/Websites/IMF/imported-flagship-issues/external/pubs/ft/weo/2010/02/pdf/_3sumpdf.ashx

[7] Henderson, David R. 2011. “Canada’s Budget Triumph.” Journal of Applied Corporate
Finance 23 (3): 8-17. https://doi.org/10.1111/j.1745-6622.2011.00336.x

[8] Alesina, Alberto, Carlo Favero, and Francesco Giavazzi. 2015. The output effect of fiscal consolidation plans." Journal of International Economics 96:S19-S42. https://doi.org/10.1016/j.jinteco.2014.11.003

[9] Jalil, Andrew J. 2016. “Comparing tax and spending multipliers by controlling for monetary
policy.” International Journal of Economics and Business Research 12 (1): 62-90. https://doi.org/10.1504/IJEBR.2016.078815

[10] Alesina, Alberto, Gualtiero Azzalini, Carlo Favero, Francesco Giavazzi, and Armando Miano. 2018. “Is it the” “How” or the “When” that Matters in Fiscal Adjustments?" IMF
Economic Review 66 (1): 144-188. https://link.springer.com/article/10.1057/s41308-017-0047-z

[11] Glomm, Gerhard, Juergen Jung, and Chung Tran. 2018. “Fiscal austerity measures: spending cuts vs. tax increases.” Macroeconomic Dynamics 22 (2): 501-540. doi.org/10.1017/S1365100516000298

[12] Alesina, Alberto, Carlo Favero, and Francesco Giavazzi. 2019. “Effects of Austerity: Expenditure- and Tax-Based Approaches.” Journal of Economic Perspectives, 33 (2): 141-62. doi.org/10.1257/jep.33.2.141