Suomessa on merkittävää tulonsiirtoa ja tätä tulonsiirtoa on kritisoitu [1]. Suomessa alkaa olla todella paljon velkaisia kuntia [2] ja se on sopivaa kysyä, onko se tervettä kehitystä? Suomen tulonsiirtoa kritisoivia pamfletteja alkaa ilmestymään Internettiin [3]. Se on ajankohtainen ja oikea huoli, että Suomesta muuttaa työkykyisiä ihmisiä pois ja merkittäviä veroja maksavia ihmisiä muuttaa toiseen maahan asumaan [4] ja tämä aiheuttaa verotettavan verokannan pienentymistä.
Tapaus Espoo
Vuonna 2019 Helsingin Uutiset tiedotti, että Espoo on Suomen velkaisin kaupunki [5]. Espoon talouden kuntoon laittamiseen on toivottu apua valtiolta [6]. Espoo on Suomen velkaisin kaupunki johtuen rakentamisesta [7]. Espoossa on joukko ihmisiä, jotka ovat nettosaajia eivätkä nettomaksajia, johon kaupunginjohtaja Mäkelä on vaatinut valtiolta toimenpiteitä [8].
Tästä voidaan johtaa perusteltu kysymys: miten muuttaa nykyisiä nettosaajia nettomaksajiksi? Vaihtoehtoinen kysymys on, että pitääkö haalia, josta lisää nettomaksajia Suomeen ja tulevatko he meille?
Juho Saaren teos: Sosiaaliturvariippuvuus
"Suurin osa hyvinvointivaltion tilasta käydystä yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta on kohdentunut julkisen talouden vakauttamiseen. Kuitenkin keskeisempää hyvinvointivaltion tulevaisuudelle on sen sosiaalinen perusta, eli ihmisten kokemukset yhteiskunnan reiluudesta, tasa-arvoisuudesta ja luotettavuudesta sekä hyvinvointivaltion kyky kantaa vastuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista ryhmistä. " [9]
Siitä voidaan olla samaa mieltä, että haavoittuvaisista ihmisistä tulee pitää huolta. Kuitenkin tilastojen tulkinnassa pitää olla varovainen, koska tilastollinen tulkinta on niin hyvää kuin on aineisto ja kerätty aineisto ei aina kuvaa kaikkea mahdollista.
“Suuri osa viimesijaisen turvan tarvitsijoista ovat siis muita kuin pitkäaikaisasiakkaita, mikä on toki havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa.” [10, s. 181]
Talouskasvun perusta Suomessa
Olen käsitellyt verotuksen vaikutusta talouskasvuun ja siitä on tieteellistä näyttöä, että verojen korotukset vievät talouden taantumaan [11-23]. Tutkimus, jossa arviointiin vuosina 2002-2021 Pohjois Afrikan ja Lähi-idän maiden (MENA) talouskasvua, niin saatiin tulokseksi:
“Gravitaatiomallin tilastojen avulla havaittiin, että kotimaisilla investoinneilla on myönteinen vaikutus talouskasvuun. Innovaatioilla ja T&K-toiminnalla ei kuitenkaan ole vaikutusta talouskasvuun. On totta, että tuloksemme osoittavat, että kotimaiset investoinnit ovat talouskasvun lähde, mutta T&K-investointien puute, yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön puute, koulutuksen heikko laatu ja sääntelyyn liittyvät esteet ovat syitä, joiden vuoksi innovoinnilla ja T&K-investoinneilla on kielteinen vaikutus talouskasvuun.” [24]
Suomessa talouskasvun esteitä ovat verotus ja työelämäyhteyden heikkoudet koulutuksessa [25]. Voidaan sanoa perustellusti, että MENA -maissa saadut tulokset kertovat meille, että mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei.
Suomessa tulisi tiivistää yhteistyötä, jossa yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä yksityisen elinkeinojen kanssa sekä viranomaisten kanssa. Tutkimus ja kehitystoiminta (T&K) vaikuttavuus tapahtuisi tiivisti siinä verkostossa.
Keskustelu nettosaajan muuntamisesta nettomaksajaksi
Ihmisten määrän lisääminen, jolla toivotaan, että saadaan lisää nettomaksajia, on vaihtoehto, mutta se tarkoittaa nettosaajien määrän hyväksymistä. Parempi olisi saada nykyisiä nettosaajia muutettua nettomaksajiksi. Seuraavaksi kysytään, että miten? Itse en usko, että tähän sopii ratkaisuksi “yksi malli sopii kaikille” -ajattelu. Ne ketkä pystyvät ryhtymään yrittäjäksi, niin heidän pitää antaa siihen ryhtyä. Ne ketkä pystyvät tekemään palkallista työtä, niin heille pitäisi löytää työpaikat (tähän tarvitaan työntarjoajia). Tämä luo paradoksin. Jos ei ole yrittäjiä ja työnantajia tarpeeksi, niin miten työntekijät voivat löytää työn Suomesta.
Yhteenveto
Moni kaupunki on Suomessa velkainen ja erityisesti Espoo. Suomessa on joukkoja, jossa ollaan nettosaajina eikä nettomaksajina. Verojen nosto johtaa taloustaantumaan ja T&K-investointien puute, yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön puute, koulutuksen heikko laatu ja sääntelyyn liittyvät esteet ovat syitä, joiden vuoksi innovoinnilla ja T&K-investoinneilla on kielteinen vaikutus talouskasvuun. Investoinnit, jotka eivät maksa itseänsä takaisin ovat hyödyttömiä. Nettosaajien muuttaminen nettomaksajiksi ei onnistu Suomessa, jos yrityksiä ei saada lisää, kun ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja työntekijöille.
Mitä mieltä olette? Mitä voimme tehdä talouskasvun eteen ja nettomaksajien määrän lisäämiseksi?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Teemu Muhonen. ”Suomesta on tullut tulonsiirtojen maa”, sanoo ETK:n Mikko Kautto: Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota. 1.9.2021 HS. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008199417.html
[2] Miikka Hujanen ja Lauri Nuoska. Tämä on Suomen velkaisin kunta – katso oman kotipaikkasi tilanne. 16.11.2023 Iltasanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009992551.html
[3] Eurostaviis. Tulosiirtojen merkitys. https://www.eurostaviis.fi/tulosiirtojen-merkitys/
[4] Tuomo Pietiläinen. Eläköityviä toimitusjohtajia muuttanut Sveitsiin – Suomi ei voi verottaa siellä suuria lisäeläkkeitä. 20.12.2023 HS. https://www.hs.fi/talous/art-2000010059266.html
[5] Paavo Rantalainen. Suomen velkaisin kaupunki velkaantuu lisää liki 0,5 miljardia – väestö kasvaa, mutta verotulot eivät. 2.11.2019 Helsingin Uutiset. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200131
[6] Anneli Tuominen-Halomo. Espoon kaupunginjohtaja ärähtää valtiolle – “Hallitus odottaa, että tilanne kriisiytyy”. 5.11.2022 Länsiväylä. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5474954
[7] Marja Salomaa. Espoo rämpii mittavien rakennusurakoiden veloissa – Kaupunki on Suomen velkaisin yli kolmen miljardin euron lainallaan. 4.11.2021 HS. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008380745.html
[8] Jaana Savolainen. Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset ja valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa, vaatii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 4.3.2019 HS. https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006022665.html
[9] Juho Saari. Sosiaaliturvariippuvuus : Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? (toimittanut Juho Saari). Tampere University Press 2017. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0366-2
[10] Anne Surakka, Topias Pyykkönen, Pekka Myrskylä ja Juho Saari. Kerran asiakas, aina asiakas? – Viimesijaisen turvan pitkäaikaisasiakkuus 2000-luvun Suomessa. Kirjassa. Sosiaaliturvariippuvuus : Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? (toimittanut Juho Saari). Tampere University Press 2017. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0366-2
[11] https://nettiparlamentti.liikenyt.fi/t/ei-missaan-tapauksessa-lisaa-mitaan-veroja/1720/6
[12] Karamysheva, Madina.: How Do Fiscal Adjustments Work? An Empirical Investigation (November 15, 2019). Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=3512027 tai http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3512027
[13] McDermott, C John, and Robert F Wescott. 1996. An empirical analysis of fiscal adjustments." Staff Papers 43 (4): 725-753 https://doi.org/10.5089/9781451965957.001
[14] Tavares, Jose. 2004. “Does right or left matter? Cabinets, credibility and fiscal adjustments.” Journal of Public Economics 88 (12): 2447-2468. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2003.11.001
[15] Ardagna, Silvia. 2004. “Fiscal stabilizations: When do they work and why.” European
Economic Review 48 (5): 1047-1074. https://doi.org/10.1016/j.euroecorev.2003.09.010
[16] Biggs, Andrew G, Kevin A Hassett, and Matthew Jensen. 2010. A guide for deficit reduction
in the United States based on historical consolidations that worked. Citeseer. https://www.aei.org/wp-content/uploads/2011/10/20101227-Econ-WP-2010-04.pdf
[17] Leigh, Daniel, Pete Devries, Charles Freedman, Jaime Guajardo, Douglas Laxton, and
Andrea Pescatori. 2010. “Will it hurt? Macroeconomic effects of fiscal consolidation.”
World Economic Outlook 93:124. https://www.imf.org/-/media/Websites/IMF/imported-flagship-issues/external/pubs/ft/weo/2010/02/pdf/_3sumpdf.ashx
[18] Henderson, David R. 2011. “Canada’s Budget Triumph.” Journal of Applied Corporate
Finance 23 (3): 8-17. https://doi.org/10.1111/j.1745-6622.2011.00336.x
[19] Alesina, Alberto, Carlo Favero, and Francesco Giavazzi. 2015. The output effect of fiscal consolidation plans." Journal of International Economics 96:S19-S42. https://doi.org/10.1016/j.jinteco.2014.11.003
[20] Jalil, Andrew J. 2016. “Comparing tax and spending multipliers by controlling for monetary
policy.” International Journal of Economics and Business Research 12 (1): 62-90. https://doi.org/10.1504/IJEBR.2016.078815
[21] Alesina, Alberto, Gualtiero Azzalini, Carlo Favero, Francesco Giavazzi, and Armando Miano. 2018. “Is it the” “How” or the “When” that Matters in Fiscal Adjustments?" IMF
Economic Review 66 (1): 144-188. https://link.springer.com/article/10.1057/s41308-017-0047-z
[22] Glomm, Gerhard, Juergen Jung, and Chung Tran. 2018. “Fiscal austerity measures: spending cuts vs. tax increases.” Macroeconomic Dynamics 22 (2): 501-540. doi.org/10.1017/S1365100516000298
[23] Alesina, Alberto, Carlo Favero, and Francesco Giavazzi. 2019. “Effects of Austerity: Expenditure- and Tax-Based Approaches.” Journal of Economic Perspectives, 33 (2): 141-62. doi.org/10.1257/jep.33.2.141
[24] Sayef Bakari, Malek El Weriemmi ja Nadia Ben Yedder. THE IMPACT OF DOMESTIC INVESTMENT, INNOVATION AND R&D ON ECONOMIC GROWTH IN MENA COUNTRIES. JOURNAL OF SMART ECONOMIC GROWTH. Vol 8 No 2 (2023): 8-2-2023. https://jseg.ro/index.php/jseg/article/view/228
[25] Kati M. Rantala. Lehtoria hävettää lähettää opiskelijansa työelämään – ammatillisessa koulutuksessa ei riitä aikaa opettaa nuorille tarvittavia perustaitoja. 31.3.2023 Yle. https://yle.fi/a/74-20024910