Helsinki tarvitsee matkailua – mutta aliarvioimmeko yhä sen merkityksen ?
Meillä ei ole varaa menettää matkailutuloja ja palvelualan infrastruktuuria, ja siksi ne on varmistettava ja minua kiinnostaa Nyt aktiivien näkemys tähän.
Matkailu luokitellaan liian usein olemaan vain osa vapaa-aikaa ja huvia. Kyse on elämänlaadusta, ja sisällöstä, josta kaupungin asukkaat haluavat, ja mistä vierailijat saavat nauttia. Matkailun keskeinen rooli ja sen merkitys viihtyvyyteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen unohtuu usein. On kiistatonta, että matkailu työllistää ikään, sukupuoleen ja koulutukseen katsomatta laajasti ja tuo verotuloja meille. Suomessa toimiala työllistää n. 150.000 josta 40 % pääkaupunkiseudulla. Työvoimasta n. 30 % on alle 26-vuotiaita nuoria.
Ravintolat, kulttuuritapahtumat, kuljetusyhtiöt, majoituselinkeino, aktiviteetti – ja luonto-oppaat, isännät, design kauppiaat, taiteilijat ja kohtaamisten kautta kaupungin vieraanvaraiset asukkaat ovat kaikki osa palveluiden rakennetta. Verkostoluonteen vuoksi sitä on vaikea verrata moneen perinteiseen teollisuuden alaan. Jos tämä on syy siihen, toimiala ohitetaan usein eikä siihen investoida riittävästi, on korkea aika tehdä muutos.
Helsinki linjaa selkeästi ja kunnianhimoisesti kaupungin asukkaiden viihtyvyyden, kestävän kehityksen ja halunsa olla kansainvälinen edelläkävijä. Kaupunkilaiset pitävät matkailun hyötyjä merkittävästi suurempina kuin sen mahdollisia haittoja. Tämä on hyvä lähtökohta.
On korkea aika, että toimialan merkitys ymmärretään paremmin. Se tulee ottaa kansallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa vakavasti ja vahvasti huomioon. Suomen matkailun tulot 2018 olivat n. 16 mrd., josta kansainvälinen tuontiin verrattava tulo oli n. 5 mrd. ja liikevaihtoverot maksetaan Suomeen, toisin kuin vientiteollisuudessa yleisesti.
Helsinki on matkailun veturi Suomessa, ja koska erityisesti työ - ja kokousmatkailun osuus on suuri. Suomen matkailun kokonaistuloista n. 8 mrd. kohdistuu Helsinkiin ja Uudenmaan alueelle. (TEM 11-2020)
Talous on vain yksi mittari – mutta juuri siksi matkailuun tulee investoida suhteessa sen tuomaan lisäarvoon. Nyt rajoitusten ja viruksen hallinta vie kaiken energian. Kaupungin on nopeasti linjattava resurssit ja paras strategia nopeaan palautumiseen. Helsingin kansainvälinen ja kotimainen positio varmistetaan parhaalla tarjonnalla, vahvalla markkinoinnilla ja että vieraat kokevat olevansa tervetulleita.
Kansainväliset ja kotimaiset matkailijat arvostavat Helsinkiä ja haluavat maksaa käyttämistään palveluista, kun tämä vain ymmärretään ja siihen annetaan mahdollisuus. Matkailu tukee Helsingin kaupungin jo verovaroin rahoitettua perusrakennetta, ja on juuri se tarvittava lisä, jotta yhtälö toimii.
Pekka Mäkinen
Ainoastaan ulkomaan vientikaupasta ja matkailusta tulee uutta tuoretta rahaa Suomeen.
Suomeen suuntautuvasta matkailusta tulee rakentaa yksi uusi talouden tukijalka.
Kaiken Suomelle rahaa tuovan toiminnan toimintaedellytyksiä tulee tarvittaessa tukea, jos ne tarvitsevat tukea. Ideologiat hiiteen, jos jokin kannattaa niin siihen tarvittaessa panostetaan.
Noin on, kaikkea vientitoimintaa pitää käsitellä yhdessä yhtenä kokonaisuutena. Matkailu ei ole sen tärkeämpää kuin mikään muukaan vientitoiminta. Vientitulot ovat aivan yhtä tärkeitä tulivat ne mistä tahansa. Tukitoimilla ei Suomesta tehdä menestyvää matkailumaata, päinvastoin Suomi muutetaan tukibyrokratiaksi. Tukitoimilla ei voi kilpailla muita maita vastaan.
Jos nyt aikuisten oikeasti halutaan, että yritystoiminta mukaan lukien vientitoiminta ja matkailuala Suomessa nousisi lentoon niin yritysveroja pitää keventää kauttaaltaan. Suomesta pitää luoda Euroopan paras alusta jossa toimia yrittäjänä. Tämä tarkoittaa verotasojen massiivista laskemista. Ja kaikki tämä on tehtävissä supistamalla julkisen sektorin hallintoa ja karsimalla humpuuki toimintoja julkiselta sektorilta.
On aivan turhaa (suorastaan lapsellista) julistaa, että Suomesta tehdään matkailun tukijalka jos ei edes sitä tosiasiaa tajua, että kaiken estää Suomen korkea verotus ja valtava byrokratia. Lausumilla, julistuksilla ja avustuksilla ei saada aikaan muuta kuin byrokratiaa. Massiivisilla veronalennuksilla ja valtavalla byrokratian karsimisella saadaan tuloksia. Mutta näitä perustotuuksia ei ymmärrä ellei itse ole toiminut yrittäjänä vientisektorilla. Palkolliset ovat yleensä aivan pihalla näistä asioista.
Erittäin hyvin sanottu ja perusteltu. Lapin matkailu joka on ottanut miljardin turpaan tänä vuonna , ei mitkään tuet riitä paikkojaan vajetta. Verotuksen muuttaminen on ainoa oikea tue.
Helsingillä on yksi leirintäalue hyvien kulkuyhteyksien päässä ja seuraavaan alueeseen on matkaa 50 kilometriä. Esimerkiksi Budapestillä on viisi isohkoa leirintäaluettakeskustan tuntumassa ja kaikki metroyhteyksien päässä. Automatkailuturistit ohittavat Helsingin, jos Rastila on täynnä. Kuitenkin automatkailuturismi on hyvässä nousussa koko Suomessa ja näyttelee nyt melkoista osaa koko Suomen turismin rahavirrasta.
Lapin matkailussa kotimaan osalta on unohdettu koko muu Suomi. Vr mainostaa yöjunalla Lappiin ja auto mukaan, mutta esim täältä Kuopiosta se vaatii ensin ajon Helsinkiin tai Tampereelle. Täältä voit ajaa omalla autolla tai istua 7-9h päiväjunassa että pääset Rovaniemelle, ja siellä kuljet taksilla, vuokra-autolla tai jalan. Mikkelistä tai Joensuusta vielä pidempi istuminen.
Lapin matkailu mielletään kalliiksi ja sitä se toki on, ei pakkanen ja revontulet ole suomalaiselle eksotiikkaa, mutta näin poikkeusvuonna olisi Lappikin kokemus. Ja yöjunalla säästäisi 2 hotelliyön hinnan, kun olisit heti aamulla perillä ja viimeisenä iltana ”hotelli” veisi kotiin.
Ei matkailua väkisin rakenneta. Matkailun taustalla on aina joku vetovoima tekijä. Suomi nyt vain ei ole matkailumaa missään mielessä. Suomeen ei kannata alkaa matkailua väkisin rakentamaan. Suomessa vierailee nykyään jo se määrä turisteja kuin maailmalla kiinnostusta Suomea kohtaan on. Risteilyalukset vierailee Helsingissä vain ja ainoastaan siksi, että satamamaksut ovat reilusti halvemmat kuin muissa Itämeren satamissa ja jätehuolto samoin käytännössä ilmaista kun muiden maiden satamat laskuttavat todelliset syntyneet kustannukset.
Suomella on yksi uusi vetovoimainen tekijä matkailun saralla, nimittäin harvaan asuttu maa. Slogan “Finland, country that invented social distancing” on myös halpa mainos korona-aikaan.
Risteilyalukset vierailevat Helsingissä muustakin syystä, kuin mainitsemiesi satamamaksujen ja jätevesien vuoksi. Kaikki Suomessa vierailevat risteilyalukset ovat joko menossa tai tulossa Pietarista, joka on ollut niiden pääkohde. Risteillen matkustajat eivät ole tarvinneet viisumeita ja risteilyjen toimintamalli (päivät satamassa, yöt merellä) on kaivannut välisatamaa.
Toivottavasti näemme ulkomaisten matkailijoiden paluun Suomeen ja sen jälkeen hallittua kasvua.
Kyllä matkailun merkitys ymmärretään, siitä ei ole kysymys. Mutta kysymys on siitä, ovatko Suomi ja Helsinki houkuttelevia matkailukohteita. Itse paljon maailmaa kokeneena niin työelämässä kuin muutenkin totean, että ei Suomi todellakaan ole mikään ihanteellinen matkailumaa jolla olisi jotain erityistä tarjottavaa jota muilla ei ole. Ja tämä on realiteetti joka on uskallettava kertoa ja tuoda esiin. Suomeenkin suuntautuvaa matkailua tulee aina olemaan mutta ei matkailu koskaan tule Suomea elättämään, ei alkuunkaan.
Helsinki on melko tylsä paikka matkailijalle jos Hesaa verrataan vaikkapa lähi kilpailijoihin Tukholmaan, Kööpenhaminaan tai Pietariin. Helsingissä ei ole mitään erityistä vetovoimatekijää. Joku Temppeliaukion kirkko ei merkitse yhtään mitään kokonaiskuvassa. Lappi löytyy myös Ruotsista, Norjasta ja jopa Venäjältä. Suomea paljon paremmat ja halvemmat laskettelurinteet löytyy Ruotsista, Norjasta ja keski-Euroopasta. Kalastusmatkailu kohteet löytyy aivan muualta kuin Suomesta. Tilaa, lääniä ja rauhaa löytyy muistakin Pohjoismaista ja mm. Kanadasta ja myös etelä-Amerikan maista. Suomen turvallisuus matkailumaana, tuo rooli on jo menneen talven lumia jopa USA:n matkustustiedotteissa. Suomi on turvallisuudessa aivan samalla viivalla kuin muut maat, tässä ei mitään erikoista.
Suomen tulee keskittyä vahvuuksiinsa. Ja niitä ovat esim. korkeatasoinen konepajateollisuuden osaaminen, metsäsektorin edelleenkehittäminen, laivanrakennusteollisuus ja sotatarviketuotanto. Minkäänlaisia uusia virkoja ei tule perustaa kuten tälläkin foorumilla ehtotellaan. Julkista sektoria pitää supistaa, ajaa alas todella raakalla voimalla, enkä tässä nyt tarkoita suorittavaa porrasta. Matkailu kehittyköön luonnollisen kasvun myötä mutta siitä ei pidä tehdä mitään jumaloitua erikoistoimialaa, koska se ei sitä ole, päin vastoin konkurssien siivittämää epäonnistumisten sarjaa.
Suomi voi olla toiselta puolelta Telluksesta katsottaessa hyvinkin eksoottinen, jonne matkailukansan veri vetää. Liputan kyllä jatkoa matkailun edistämiselle.
Uskomaton viesti ja aivan varmasti Helsingin vihaaja?
Ennen koronaa Helsinki oli todella kiinnostava kaupunki turistien mielestä. Olen toiminnut turistien kanssa Euroopasta, Kiinasta ja muualtakin ja aina on löytynyt paljon kivaa ja kiinostavaa. Kerran vein ryhmän Kiinalaisia Suomen saunaseuran tiloihin Hki. Lauttasaareen ja he olivat aivan innoisaan. Eivät ollet ikinän nähneet missään vastaavaa. Vastaavia juttuja löytisi lisää.
Järkyttävä ajatus, että Suomessa pitäisi keskittyä vain vanhoihin aloihin. Toki ne tuovat edelleen paljon tuloja, mutta on olemassa myös pajon muutakin mistä saa vientituloja. Esimerkiksi Supercell on tuottanut omistajilleen isot tulot ja samalla myös valtiolle miljardien verotulot.
Palveluvienti (n. 30% viennin arvosta ja kasvaa) on ala mihin Suomessa kannataa satsata, sieltä ne isot rahat tulee nykyään.