Alati kasvanut hoitajapula liittyy vahvasti väestön ikääntymiseen. Vahusten hoidon kiristyvä hoitajamitoitus lisää tarvetta hoitajista. Sinänsä kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö ja siihen on puututtava! Hoitajista on ollut ennenkin pulaa kuten hitsareista, poliiseista ja jopa lääkereistä saatikka lentäjistä. Lähes aina mennään jollaintapaa suhdanteen mukaan. Nyt joku varmaan ihmettelee, että ”miten Suomessa voi olla hoitajapula, kun vuosittain valmistuu satamäärin uusia lahjakkaita nuoria sekä vanhempia hoitajiksi? Lisäksi ulkomailtakin tuodaan pokkana porukkaa näihin duuneihin?” Eikö heitä palkata töihin, vai mistä tässä on kysymys?
Ei tarvitse olla kovin moinen neropatti kun hoksaa, että asiaa voi tarkastella markkinasuhdanteen näkökulmasta. Sen enempää asiaa selittämättä tilanne on se, että työnantajat voivat kilpailla hoitajista vain ja ainoastaan erottumalla, kuten johtamisella, työilmapiirillä sekä palkalla ja muilla eduilla. Nämä asiat kun pistetään kuntoon alkaa hoitajapula helpottamaan. Nyt näyttää siltä, että kaikki työnantajat eivät ole vielä tätä hoksanneet ja kaaos on äkkipäätään käsillä. Tämä ”pula-asia” saattaa pahentua tästään! Kysymys kuuluukin: ”Onko pula sittenkään hoitajista…?
Itse turvallisuusalalla työskentelevänä pystyn allekirjoittamaan kaikki mitä hoitaja sanoo koska olen itse Vartijana vanhainkodeissa ja muistisairaiden osastoilla nähnyt ja kokenut suurelta osin samat asiat.
Hoitoala on niin laaja ala, että varmasti yhtä ainoaa syytä pulaan ei ole. Jos asia käsiteltäisiin osina, niin tilanne voisi muuttua paljonkin. Eli yhtä yhtenäistä hoitoalaa ei ole, jota voisi lähteä korjaamaan. Tosin täytyy ottaa huomioon, että media elää sensaatiouutisilla. Kun media kirjoittaa, että on hoitajapula, se ruokkii hoitoalalta lähtevien halua lähteä pois, koska “meillähän on niin surkeasti”. Enkä tarkoita, että ihminen ajattelisi näin tietoisesti, vaan kyllä se tuolla alitajunnassa varmasti on, mitä media kirjoittaa. Toisaalta työnantajakin voi tuudittautua median kirjoitteluun; meillähän on asiat huonosti, koska on hoitajapula. Mutta jos enemmän paikallisesti tai hoitoaloittain alettaisiin asiaa kartoittamaan ja ehkä jopa nämä ryhmät laittaisivat uutiset kiinni, niin saattaisi ratkaisuja löytyä.
Olen kaiman kanssa samaa mieltä ja yksi syyllinen on myös TEHY joka ”toitottaa” työn huonoa palkkaa, raskautta ja vaativuutta ym ongelmia. Jos edunvalvontaliitto ei pysty löytämään hoitajan työstä mitään positiivista, niin kukapa sellaiselle alalle edes haluaisi. Toinen syy katoon on myös se, että kun soveltuvuuuskokeet poistui, koulutukseen hakeutuu nuoria, jotka huomaavat, ettei tää työ olekaan mun ihannetyötä ja eivät pysy pitkään alalla. Kolmas syy on ,että 70-luvun lopulla valmistuneet ovat jääneet/jääämässä eläkkeelle ja meitä on paljon. Otettiinko tämä koulutusmäärissä huomioon. Kaikki em asiat on korjattavissa,myös palkkaus.
Itse näen hoitajapulan lähinnä siten, että meillä ei ole varsinaisesti pulaa hoitajista vaan hoitajien palkan maksajista, kuten monella muullakin alalla. Työolot, palkka ja työn määrä ei kohtaa missään vaiheessa ja on jo käynyt niin, että hoitajia on burnoutlomilla sekä vaihtavat toisiin ammatteihin koska työ versus siitä saatava korvaus ei kohtaa. Ylipitkät päivät, työn vaativuus, lisätyöntekijöiden palkkaamattomuus sekä vastuu hoidettavista on nyt epidemia-aikana etenkin korostunut ja työtä teetätetään lisää niillä, jotka vielä jaksavat mutta uusia työntekijöitä ei oteta, eli tässä tapauksessa väärässtä päästä säästetään. Työhyvinvoinnista yleisesti lähtee kaikki liikenteeseen, eli ei miestä kukaan tee töitä jos työhyvinvointi on huono ja siitä saatava palkka vielä huonompi. Samoin lupauksien pettämiset, kuten extratöistä luvattujen korvausten, (kuten Turussa 300€ palkan lisän korona-ajalta) evääminen luo jo itsessään työyhteisössä negatiivista ilmapiiriä eikä edistä myöskään työhyvinvointia. On mielestäni turhaa valittaa johtotasolla siitä, etteikö ammattilaisia saisi töihin tai pysymään töissä, jos etuja ja palkkoja sekä luvattuja asioita ei hoideta kuntoon ja tehdä kuten on luvattu. On selvää, että raha ei kasva puissa, mutta silloin pitää kuluja vähentää esimerkiksi johtotasolla sekä karsia erilaisia muita kuluja ja siirtää ne suoraan hoitajien palkkoihin, jotta koko terveysjärjestelmä ei romahtaisi. Ei siis mikään ihme, että hoitajia lähtee töihin esimerkiksi Norjaan, missä palkat ovat 1000-1500€ korkeammat kuin meillä.
Minulle ovat hoitajat kertoneet että alalta lähtee enemmän hoitajia kun sinne niitä tulee. Hoitajat poltetaan loppuun ja ihmisiä käytetään alalla kuin kertakäyttöisiä astioita: aina uudet tilalle. Ei mielestäni ole kuitenkaan kestävää polttaa ihmisiä loppuun. Hoitajamitoitus ei monessa paikassa riitä alkuunkaan. Sitten kun joku on pois tai ei olla saatu uutta irtisanoutuneen tilalle, vasta pulaa onkin. Ikävä noidankehä joka jatkuessaan polttaa hoitajat loppuun ja irtisanoutuessaan jatkavat joutuvat vielä suuremman kuorman alle. Tällainen kuormitus lisää samalla myös sairauspoissaoloja joka taas aiheuttaa henkilökunta vajetta.
On puhuttu myös lääkäripulasta, mutta lääkärit tekevät hoitajapulan vuoksi töitä jotka eivät heille kuulu ja täten ehtivät tekemään omia töitään vähemmän.
Hoitajia on pitkään simputettu, pitämällä heitä tilapäisissä työsuhteissa jopa 6 vuotta. Kukaan perheellinen ei sitä kestä, vaan alkaa miettiä uutta ammattia. Hoitajan ammatti oli ennen kutsumusammatti ja meidät testattiin jopa kolmena päivänä erilaisin testein ja soveltuvuuksin. Ratkaisu ei ole ulkomailta tuodut kielitaidottomat vanhusten hoitoon. Juuri vanhukset tarvitsivat sellaisen hoitajan joka osaa selkosuomen ja ymmärtää vanhuksen tarpeet ja kunnioittaa ikäihmisiä. juuri ikäihmisten puheenymmärtäminen hidastuu ja vaikeutuu ja myös henkilöillä joilla on ollut esim.aivoinfarkti. Varmasti ei pelkkä hymy riitä, että olet hyvä hoitaja.
Hoitajapula johtuu liian pienestä palkasta. Kielitaidottomia hoitajia ei pidä tuoda pulaa korjaamaan. Jos ei osaa KUNNOLLA suomea tulee pian pahoja hoitovirheitä.
Media elää uutisilla ja median kuluttajat luottavat mediaan, koska media vetoaa tunteisiin. Tunteiden merkitys on tärkeä varsinkin silloin kun mitataan luottamusta yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Terveydenhuolto koetaan instituutiona samoin kuin media on meille tietoinstituutio. Miten luotettavaksi koemme journalismin, sensaatiouutiset ja kuinka me tallennamme kaiken sen alitajuntaamme? Se onkin sitten kokonaan toinen juttu.
Ei siinä ole tunteella tai luotettavuudella sijaa, jos katsoo pelkkiä faktoja. Olisi mielenkiitoista tietää kuinka paljon suomi kouluttaa hoitajia, jotka siirtyvät suoraan ruotsiin tai norjaan? Ehkä koko byrokratia kaipaisi tuuletusta? Sote ei uudista eikä ratkaise mitään. lisää vain kuluja…ja suurin kulu on vielä tulossa eli tietotekniikasta…tietäen valtion/kunnan kyvyn hoitaa tietotekniikka projekteja niin saadaan varmaan vuosisadan floppi.
Hoitajapulaa ei ratkaista ulkomailta tulevalla työvoimalla, eikä hoiva-avustajilla. Aivan sama pitääkö hoitajia ahneina tai laiskoina tai minä vaan. Silti niitä hoitajia ei ole. Muttajos esim. Yksi koulutettu hoitaja hoitaa koko yksikön lääkehoidon, haavanhoidon jne ja avustajat hoitaa muut työt. Niin kyllä ne koulutetut hoitajat väsyy entisestään ja ne loputkin lopettaa. Kyllä se esim. Lääkeluvallinen hoitaja haluaa että siellä on työkaverina myös toisia koulutettuja hoitajia, niiden lisäksi voi sitten olla hoiva-avustajia ja ulkomaista työvoimaa. Ei sielä raksallakaan ole vain yksi kirvesmies ja loput rakennusapumiehiä. Ja ei, ei selitys ole että rakennusala tuottaa. Se ei riitä hoitajille.