Suomessa tykätään olla teoreettisia. Se näkyy mm. Koronarokotuksissa.
Teorian heikkous on, että se usein toimii täydellisesti vain “laboratorio-olosuhteissa”.
Nyt rokotukset hidastuvat taas kun yksi rokotteista voi olla vaarallinen.
Tällä vauhdilla rokotuskattavuuteen päästään tosi hitaasti. Nyt on siirryttävä teoreettisesti järkevimmästä toimintamallista, käytännössä kaikkein tehokkaimpaan malliin.
Massarokotukset työikäisille käyntiin. Massarokotukset eniten tautia levittäviin ryhmiin.
Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Sillä tavoin ajateltuna kaikki lääkkeet voivat olla jossain määrin vaarallisia saajalleen ja niiden ottaminen perustuu sille lähtökohdalle, että lääkkeen positiiviset vaikutukset ovat haittavaikutuksia suuremmat. Jos näiden suhde muuttuu, niin on luonnollista, että siihen reagoidaan.
Seurustelin joskus naisen kanssa, joka käytti työssään hiiriä tutkimusvälineenä. Saadessani äsken koronan 2. vaiheen tehosterokotteen, mulle tuli jokseenkin koehiirifiilis. Faktaa näet on, että mistään koronarokotteesta ei vielä tiedetä paljoakaan, joten meistä koehiiristä saadaan aikanaan hyvää tutkimusdataa…
Olet oikeassa, että lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Tietenkin on ikävää, jos sattuu kohdalle, mutta voidaan kysyä, laukaiseeko sivuvaikutuksen lääke vai jokin muu.
Mihinkä tämä sinun faktasi perustuu?
Pfizerin kolmosvaiheessa rokotetta testattiin viimeisessä vaiheessa 43448 ihmisellä, osa sai vain vettä eli placeboa. Lähde: Pfizer and BioNTech Announce Publication of Results from Landmark Phase 3 Trial of BNT162b2 COVID-19 Vaccine Candidate in The New England Journal of Medicine.
Koronaa on tutkittu runsaasti vuodesta 2003, jolloin se tunnistettiin, kun SARS puhkesi marraskuussa 2002. Siitä lähti myös rokotekehitys liikkeelle. Covid-19 taudin aiheuttajana on SARS-CoV-2 virus. Eli jos yksinkertaistetaan, onhan VW Golfistakin useita sukupolvia, jotka on kehitetty edeltäjistään. Sama on rokotekehityksessä, ei ole tarvinnut lähteä nollasta liikkeelle tällä kertaa.
Kehitystä helpottavana tekijänä on ollut myös testaamisen helppous, kun tautia on ollut joka puolella.
“Pelottavaa” on nykyisin se, että ei enää voi tietää kuka puhuu totta ja kuka ei. Kuka puhuu vain omista mielipiteistään ja kuka jonkun toisen mielipiteistä. Tiede on ihan yhtä sekaisin, ainakin viestinnän ja markkinoinnin osalta. On korruptiota ja maksettuja lääkäreitä sekä tutkijoita. Ja on puolesta ja vastaan. Ei ole oikein mitään mahdollisuutta tietää mikä on totta. Eihän ne tutkijatkaan tiedä, jos ei ole oikeasti pitkän linjan tuloksia, testausta ja vaikutusten analysointia pitkässä juoksussa. Yritä tässä nyt sitten muodostaa oma mielipide ei mistään. Menee ihan uskonnon aihepiiriin. Mihin sitä sitten uskoo.
Siitäkin huolimatta, että koronarokotetutkimuksessa on voitu hyödyntää aiempaa tutkimusdataa, niin esim. lasten osalta tietoa koronarokotteiden tehosta ja turvallisuudesta ei vielä juurikaan ole. Pfizerin ja BioNTechin rokotetta on tutkittu yli 12-vuotiailla lapsilla, ja AstraZeneca on aloittanut 5-15-vuotiaiden tutkimuksen, muuten tieto jokseenkin puuttuu.
Alunperin koronarokotekehityksessä keskityttiin rokotteeseen, joka tehoaa ikäjanan vanhempaan päähän. Ensimmäiset koronavirukset eivät juuri tarttuneet lapsiin ja erityisesti eivät levinneet lapsilta toisille.
Esimerkiksi koronakuolleisuus ikäryhmissä vaihtelee maittain:
80v+ : 13-20%
70+: 6-13%
50+: 0,5-1,5%
Esimerkiksi E-Koreassa, Espanjassa tai Italiassa ei ole kuollut yhtään alle 20v. Nyt uusimmat mutaatiot hyökkäävät nuoriin.
Lähteenä mm. The Epidemiological Characteristics of an Outbreak of 2019 Novel Coronavirus Diseases (COVID-19) — China, 2020. The Novel Coronavirus Pneumonia Emergency Response Epidemiology Team. Chinese CDC Weekly (23.3.21)