Koronakritiikki

Mietin sitä, kun kuulun siihen ihmisryhmään, joiden mielestä koronaa on liioiteltu. Se ei täytä pandemian määritelmää. Hyväksyykö Liike nyt tämän kritisoinnin? Monessa asiassa koen, että Liike nyt on hyvä puolue. Kuitenkin julkisesti on annettu se kuva, että tähän plandemiaan uskotaan. Saako kriitikko olla mukana, kun monta muuta asiaa voi allekirjoittaa?

3 tykkäystä

Hei,

Itse olen myös samaa mieltä tämän ns. pandemian kanssa. Varmasti kaikissa liikkeissä ja puoluessa löytyy molempia mielipiteitä. Kiinnostaa myös Liike nytin jengin mielipiteet asiasta. Uskon, että Liike Nytissä ei painosteta ja yritetä hiljentää korona-kriittisiä. Varmasti monessa puolueessa niin kuitenkin taidetaan tehdä.

3 tykkäystä

No kyllähän mielipiteitä ja erimielisyyttä saa olla, mutta jos esitetään mitä tahansa väitteitä (varsinkin silloin, jos esitetään jotain yleisesti hyväksytyn tiedon vastakkaista näkemystä), niin olisi hyvä esittää myös jotain perusteluja ja todisteita omalle kannalleen, niin asiasta voisi silloin oikeasti keskustella. Eli mihin perustuu mielipiteenne koronan liioittelusta?

4 tykkäystä

Olen kanssasi samaa mieltä asiasta liioiteltu.
Siksihän meillä on koronarokotekin, joka toki on vapaaehtoinen. Mutta vahvasti suositeltava, tällä hetkellä.
Perusteena, että voisimme elää
normaalia elämää, ilman rajoituksia.

Olen erittäin huono keskustelija, vaikka kaikki asiat ovatki selkeästi päässäni. Mielelläni aina jaan sitä tietoa, mitä itse olen etsinyt, mutta en osaa tehdä tiedoistani järkevää kokonaisuutta. Laitan tähän muutaman lainauksen, jotka toivottavasti vastaavat ainakin osittain kysymykseesi. Tosi hienoja kirjoituksia on sivuilla Koronarealistit.com. Jos haluat lisäperusteluja, lainaan tämän jälkeen vastaukseni sieltä.

Kopioidut tekstini ovat ajatuksella, että influenssaan on kuollut vuosittain 500-2000 tapausta. Korona tilastoidaan siten että jos kuolee positiivisen pcr tuloksen jälkeen, kuolema merkitään Covid-19 kuolemaksi, vaikka ihmisellä olisi ollut joku vakavakin perussairaus. Influenssaan merkitään kuolemaksi, jos ihmisellä ei ole ollut perussairautta. Eli influenssan tapauksessa perussairaus on ollut kuolinsyy, vaikka potilaalla olisi ollut influenssa. Silti influenssaan kuolleita on ollut ennen vuotta 2020 runsaasti. Influenssaan on kuollut myös lapsia. Influenssa hävisi Covid-19 myötä, mikä saattaa johtua siitä, että PCR - testi ei testaa vain yhtä virusta, vaan testin tuloksena on tullut myös perinteistä influenssaa. Eli ns koronakuolemat sisältävät myös influenssakuolemat. Vaikka asia olisikin näin, niin silti Covid-19 tautiin on kuollut vain noin 1.500 puolessatoista vuodessa. Kun taas influenssakausi lasketaan ajalla lokakuu-huhtikuu. Eli influenssakausi on vain puoli vuotta ja sinä aikana on kuollut jopa 1500 ihmistä aikaisempina vuosina. Tämä oli valitsemieni kopioiden perusta. En kopioinut sellaista tilastoa, missä kerrotaan, mihin virukseen nämä influenssakuolleet ovat kuolleet. Esimerkiksi kautena 2018-2019 15% kuoli koronaviruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon. Tämäkin kuva oli ihan mielenkiintoinen. Koronavirushan itsessään on löydetty jo 1964 ja se on siis jo vuosia aiheuttanut hengitystieinfektioita. Suurin osa influenssaviruksista luokitellaan kuitenkin eri virukseksi, mutta siinäkin on variaatioita hyvin paljon. Tässä ovat ne muutamat tilastot, jotka nyt nopeasti kasasin ja ainakin minulle kertovat hyvin paljon perinteisistä hengitystieinfektioista verrattuna tähän Covid-19 tautiin.

yli maanosien leviävä tai levinnyt epidemia

huomautus

Pandemian aikana sairastuvuus on yleensä suurempaa kuin vuotuisten epidemioiden aikana (25–35 prosenttia) ja keskimääräinen taudinkuva voi olla tavallista tautia vaikeampi. Vakavia taudinmuotoja voivat saada myös aiemmin täysin terveet nuoret yksilöt.
(Lähde: pandemia | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista)

tilanne, jossa todennäköisesti yhteisen altistumisen aiheuttamia tautitapauksia todetaan tavanomaista enemmän tiettynä aikana tietyllä alueella

THL tilastot

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viikkojen 40/2018–20/2019 välisenä aikana 17 975 influenssa A -löydöstä, joka on noin 1 000 tapausta enemmän kuin edellisenä kautena (viikot 40/2017–20/2018: 17 038). Edellisellä influenssakaudella 2017–2018 todettiin poikkeuksellisen runsaasti influenssa B -infektioita, lähes 21 000. Kautena 2018–2019 influenssa B -löydöksiä oli ainoastaan 165. Influenssa A ja B -virusten esiintyvyydessä on kausittaisia eroja. Kauden aikana todettiin lähes ainoastaan influenssa A -virusten aiheuttamia infektioita. Edellisen kerran influenssa B -tapausten osuus oli alle 10 % kaikista raportoiduista influenssainfektioista kausien 2011–2012, 2013–2014 ja 2016–2017 aikana (kuva 3). Yksittäisiä influenssa A -infektioita ilmoitettiin jo lokakuussa 2018. Joulukuun alusta (viikko 49/2017) influenssa A -löydökset lähtivät lisääntymään ja vähenivät vasta toukokuun lopulla. Influenssa B -löydökset pysyivät vähäisinä koko kauden ajan. B-infektioiden osalta huippuviikkoja ei todettu. Influenssa A -huippu ajoittui viikoille 5–12 (28.1.–24.3.2019). Huippuviikkojen aikana influenssainfektioita raportoitiin yli 1 000–1 600 löydöstä/viikko (kuva 4 ja 5). Influenssainfektioita todettiin kaiken ikäisillä ja kaikissa sairaanhoitopiireissä.

2.3.1 Vakavien, tehohoitoa vaativien influenssavirusinfektioiden seuranta Kauden 2018‒2019 aikana hengitystie-eritenäytteitä saatiin 85 potilaalta, joilla oli vakava, tehohoitoa vaativa akuutti hengitystieinfektio; 36 näytteessä todettiin influenssa A(H1N1)pdm09 ja 17 A(H3N2) -virus. Näytteistä todettiin myös korona- ja adenoviruksia (kuva 14).

Influenssainfektion takia tehohoidossa olleiden potilaiden ikä vaihteli 8 vuodesta 93 vuoteen, ja 62 % oli miehiä. Hieman yli puolet (55 %) potilaista oli yli 65-vuotiaita (29/53). ICU-potilaista 53 % (28/53) tiedetään olleen influenssainfektiolle altistava perustauti ja viidellä potilaalla ylipaino (taulukko 3). Potilaista ainoastaan viiden tiedetään saaneen kausi-influenssarokotteen, 22 ei ollut rokotettu ja 26 osalta tietoa ei ollut käytettävissä.

THL:lle ei ilmoiteta rutiininomaisesti influenssakuolemia eikä influenssaan liittyvissä kuolemissa aina tartuntaa varmisteta laboratoriokokeilla. Kuolemansyyrekisterissä tilastointi tapahtuu hoitavan lääkärin ilmoittaman peruskuolemansyyn perusteella. Influenssa luokitellaan harvoin peruskuolemansyyksi, sillä infektioon menehtymisen taustalla on usein myös muu perussairaus. Influenssakauden vakavuutta on mahdollista arvioida ylikuolleisuudella. Tämä tarkoittaa influenssakauden aikaisen kuolleisuuden vertaamista kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen sekä aiempiin influenssakausiin. Ylikuolleisuuteen voivat influenssakauden aikana vaikuttaa myös muut tekijät kuten kylmä sää sekä muut liikkeellä olevat virukset tai bakteerit. Ylikuolleisuutta seurataan ikäryhmittäin. Ylikuolleisuusseuranta epidemiakauden aikana tapahtuu osana eurooppalaista EuroMoMo projektia (www.euromomo.eu). Kuolleisuustieto saadaan ajantasaisesti väestörekisteristä.

(Lähde: Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2018–20/2019 Seurantaraportti)

Stat

Influenssa voi olla kuolin­todistuksilla myös myötä­vaikuttavana kuoleman­syynä. Viime vuosiin asti influenssa on kuitenkin harvoin mainittu kuolemaan vaikuttavana myötäsyynä. Vuosina 2000-2016 influenssa esiintyi myötä­vaikuttavana syynä vuosittain vain hieman yli kymmenellä kuolin­todistuksella, kun perus-, välivaiheen- tai välittömänä kuoleman­syynä se mainittiin keskimäärin lähes 60 todistuksella.

Vuonna 2018 influenssaa esiintyi kuolin­todistuksilla huomattavasti enemmän: myötä­vaikuttavana 264 kertaa ja muina kuoleman­syinä 436 kertaa eli yhteensä 700 kuolin­todistuksella.

(Lähde: Kuinka monen kuoleman syy on influenssa – kertovatko luvut kaiken?

28.2.2020

AIRI PAJUNEN, KATI TASKINEN)

Seuraavassa on statin tekemä taulukko vuode 2020 koroaan liittyvistä kuolemista. Taulukon ensimmäinen sarake kertoo kaikki kuolleet ja kaksi seuraavaa kertoo koronaan liittyvät kuolemat:

(Lähde: Ennakkotietojen mukaan koronaan kuolleista yhdeksän kymmenestä oli yli 70-vuotias
vuonna 2020)

2 tykkäystä

Tehtävämme

Liike Nyt perustaa päätökset tutkittuun tietoon ja ihmisten kokemuksiin. Liike ottaa teknologian avulla ihmiset mukaan keskustelemaan ja päättämään asioista myös vaalien välillä.

Oman näkemykseni mukaan koronan hoidossa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa ei ole missään asiassa tukeuduttu tutkittuun tietoon, avoimeen keskusteluun eikä tosiasioihin. On ymmärrettävää että alkuvaiheessa kun tietoa ei ole niin tehdään päätöksiä varmuuden vuoksi ja tällöin tapahtuu helposti ylilyöntejä ja virhe arvioita. Nyt kuitenkin on ollut jo ainakin vuoden ajan käytettävissä todella korkeatasoista tutkimusta ja paljon tilastotietoja joiden mukaan esimerkiksi tämän vuoden aikana tehdyt päätökset ovat hyvin kyseenalaisia ja/tai tarpeettomia.

Katson että Liikkeen olemassaolo perustuu siihen että valtaosa päätöksistä on perustunut ja perustuu edelleen eri etujärjestöjen tai muiden eturyhmien, poliitikkojen ja ideologioiden intresseihin sen sijaan, että päätösten perusteena olisi tutkittu tieto, kansan etu tai yleensäkään tosiasiat ja tätä Liike Nyt haluaa muuttaa.

Jos Liike Nytin keskustelualustalla tai muuten liikkeen sisällä ei voi käydä rakentavaa keskustelua mistä tahansa asiasta, mukaan lukien korona tai vaikka maahanmuutto, katson että liikkeen perusajatus ja arvot eivät toteudu.

Itse näen että koronaan liittyvässä päätöksenteossa on käytetty yhtä vähän tutkittua tietoa ja tosiasioita kuin muissakin asioissa. On vain yksi totuus jota ei saa eikä uskalla kyseenalaistaa joutumatta erilaisten syytösten tai sensuurin kohteeksi.

3 tykkäystä

Mikä on perustelusi sille, että koronaa on liioiteltu. Jos et pysty perustelemaan asiaa niin silloin kannattaa olla asiasta hiljaa.
Liike Nyt perustaa päätökset tutkittuun tietoon ja ihmisten kokemuksiin. Korona vastaiset ovat vähän kuin nuo jotka julistavat maapallon olevan litteän. Mielestäni nämä korona vastaiset rikkovat Liikkeen periaatteita todella pahoin.

2 tykkäystä

(Tämä viesti on tuossa kaksi viestiä ylempänä vastauksena Tarja Soisalolle. Jos koet, että tämä viesti ei riitä perusteluiksi, niin etsin kyllä lisää. Tosin kuten jo viestissä mainitsen, niin seuraavaksi lainaan muiden tekstejä, jotka koen itse hyväksi.)

2 tykkäystä

Kun verrataan influenssaan ja koronaan kuolleita, kannattaa muistaa, ettei influenssan takia ole suljettu yhteiskuntaa sitten 1920-luvun nk. Espanjan taudin.
Italia on hyvä esimerkki maasta, jossa tauti ehti levitä valtoimenaan ennen kuin rajoitustoimet rupesivat tepsimään huhtikuussa 2020. Sitä ennen kuoli maaliskuussa keskimäärin 800 ihmistä vuorokaudessa. Eli siellä kuoli koronaan vuorokaudessa enemmän kuin Suomessa koko vuonna. (Italia lähde statista.com).
Suomi on ollut hyvässä tilanteessa, ettei täällä tarvinnut tehdä hoitamatta jättämispäätöksiä. Mieti omaa tuttavapiiriäsi, ketkä esim n.30% jättäisit hoitamatta, oma onnen pariin ja heistä puolet kuolisi. Kuinka moni kykenisi tällaiseen päätökseen?

1 tykkäys

On aina hyvä keskustella asioista ja politiikkaan kuuluu oikeus olla eri mieltä. Mutu-pohjalta ei kuitenkaan voi edellyttää yleisen mielipiteen muovaamista (omaan) haluttuun suuntaan. En tiedä onko Tuula Kähkönem [sic] infektiotauteihin erikoistunut asiantuntija, mutta koska “luotettu” tieto tulee nettisivulta, jota ylläpitää " joukko suomalaisia terveysalan toimijoita, huolestuneita kansalaisia, yrittäjiä ja ihmisiä", en välttämättä asettaisi sen “aikaansaannoksia” vastakkain esimerkiksi vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien kanssa. Melko silmiinpistävää on, että yhdenkään henkilön ammatillista pätevyyttä asioiden tutkimiseen ei ko. nettisivuilla mainita. Luulisi, että jos on vaikka virologi tai infektiotauteihin erikoistunut sisätautilääkäri, niin se ikään kuin kannattaisi mainita?

Mutu-pohjalta saa vapaassa maassamme jokainen luoda omat uskomuksensa ja henkilökohtaiset “totuutensa”, mutta valitettavasti tiedeyhteisö - johon luotan ainakin henkilökohtaisesti enemmän kuin “huolestuneisiin kansalaisiin” - toimii konsensuspohjalta. Tutkimuskysymykset myllätään kerta toisensa jälkeen läpi uudestaan ja oli kyseessä sitten infektiotaudin letaalisuus tai tätä vastaan kehitetyn rokotteen toimivuus, näihin liittyvää dataa ei temmota tuulesta. Se, että Pirkko-Anselmin MIELESTÄ korona ei välttämättä ole vakava tauti ei siitä vaaratonta tee. Tuohon konsensushakuisuuteen liittyy aina myös epävarmuusmomentti. Käytännössä yksikään tieteellisesti todistettu fakta EI ole 100 % varma. Mutta minulle riittää normaalin standardin mukainen 95 % varmuus milloin tahansa ja huomattavasti mieluummin kuin Pirkko-Anselmin näkemys, jota ei Pirkko-Anselmi itse ole koskaan edes ymmärtänyt kyseenalaistaa. Tiedenaisten ja -miesten kun on valitettavasti raportoitava myös ne löydökset, joita EIVÄT olisi halunneet tehdä ja tästä syystä tämä “Kill your idols”-periaate on osa vakavasti otettavan tieteentekemisen perinnettä. Voi olla, että olisi haluttu löytää omaa teoriaa vahvistava asia, mutta hittolainen, menikin päin vastoin. Silti se raportoidaan.

Sitä ei nämä oman elämänsä sankarit, Pirkko-Anselmit sun muut, tee ja siksi en heihin luota.

1 tykkäys

Ei muuta tähän ketjuun.

2 tykkäystä

Hyvä keskustelu jossa mukana mm. Ekonomisti Tuomas Malinen ja muusikko Iso H.
Segregaatio Neuvostoliiton tapaan, kansan hajottaminen, talouden romahtaminen. Korona passi, lainan ottaminen ja monet muut vakavat aiheet pöydällä.
Video alkaa puolesta välistä suurinpiirtein.