Suomessa mielenterveystyö on puhuttanut vähän väliä
Viimeisin julkisuudessa ollut mielenterveyteen osittain koskeva dokumenttiohjelma on MOT:n “taistelijan kotiinpaluu” [1], jossa käsitellään suomalaisten vapaaehtoisten sotilaiden mielenterveyttä Ukrainassa, vaikka on ohjelmassa muita teemoja. Vuonna 2013 puhuttiin särjetyistä rauhanturvaajista ja mielenterveystyön puutteista koskien kriisialueilla toimineiden suomalaisten rauhanturvaajien osalta [2].
Saavatko kaikkia apua ajoissa? Meillä on esimerkkejä, joita on tiedotettu, että ei. MOT:n ohjelmassa “Menetetty elämä” on tästä elävä esimerkki [3].
Meillä on työelämässä olevia ihmisiä, jotka tarvitsivat apua ja he voivat huonosti [4].
“Suomalaisen tutkimuksen mukaan lähes puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt viimeisen viikon aikana terveydenhuollosssa.” [5] “Käyntisyy jää usein kirjaamatta viimeiseltä vastaanotolta ennen itsemurhaa.” [6]
Vaikka apua haettaisiin, niin osan elämä päättyy ennen aikaisesti.
Mitä voidaan tehdä?
“Digitaalisesti toteutettu hoito terapeutin ja/tai valmentajan kanssa paransi tehokkaasti subjektiivista hyvinvointia ja masennusoireiden kliinistä paranemista. Vaikka kliiniset tulokset olivat samankaltaisia eri käyttötavoissa, hoitokustannukset olivat alhaisimmat etävalmennusta käyttäneillä.” (käännös) [7]
Itse olen puhut viime vuoden (2023) puolella Suomen psykoterapeuttien määrän rajallisuudesta [8]. Valvira on tehnyt 11.1.2024 päätöksen, että he eivät myönnä Helsingin Psykoterapiainstituutti Oy:n koulutuksen käyneille henkilöille psykoterapeutin nimikettä [9]. Helsingin Psykoterapiainstituutti Oy:n koulutus toteutettiin yhteistyössä University of the West of England Bristolin (UWE Bristol) kanssa [9]. Huolimatta tästä päätöksestä suomalainen mielenterveystyö tarvitsee lisää psykoterapeutteja, koska jopa Helsingin yliopiston lehti on tästä aikaisemmin tiedottanut [10].
Ratkaisukeskeinen psykoterapia (SFBT) ja psykoterapeutin henkilökohtaisen psykoterapian tarpeellisuus
Itse olen narrattiviisella kirjallisuuskatsauksella katsonut kansainvälistä kirjallisuutta koskien ratkaisukeskeistä psykoterapiahoitoa muotoa ja siellä tulee esille, että ratkaisukeskeinen psykoterapia hoitomuoto on tehokas (vaikuttava).
Ratkaisukeskeisellä hoitosuuntauksella (Solution-focused Brief Therapy (SFBT)) on tieteellinen näyttö sen toimivuudelle [12-13]. Psykoterapeutin omalle henkilökohtaisella psykoterapialla on tarvetta ja sen puolesta on näyttöä, mutta psykoterapeutin omalle henkilökohtaiselle terapialle on myös vastanäyttöä, että se ei ole niin jyrkästi tarpeen kuin uskotaan [14] ja psykoterapeutin ihmissuhdetaidoilla on vaikuttava merkitys psykoterapian toimivuuteen (hoidon tulokseen) [15]. Tästä muutama otanta:
“Tätä katsausta varten tunnistettiin yhteensä kuusitoista tutkimusta. Tutkimuksessa havaittiin, että tutkimuksissa raportoitiin johdonmukaisesti yleisiä ammatillisia ja henkilökohtaisia hyötyjä, mutta todisteet henkilökohtaisen terapian vaikutuksista asiakkaiden tuloksiin olivat epäselviä. Jotkut psykoterapeutit raportoivat myös kokevansa negatiivisia kokemuksia henkilökohtaisesta psykoterapiasta.” (käännös) [11, s. 1]
“Tulokset osoittavat, että henkilökohtainen terapia toimii eräänlaisena kokemuksellisen oppimisen muotona harjoittelijoille. Henkilökohtaisella terapialla näyttää olevan myönteisiä vaikutuksia harjoittelijoiden ammatilliseen kehitykseen ja henkilökohtaiseen elämään. Harjoittelijat raportoivat myös henkilökohtaisen terapian kielteisistä vaikutuksista, kun henkilökohtainen terapia on vapaaehtoista, harjoittelijat saattavat pelätä, miten heidän osallistumisensa henkilökohtaiseen terapiaan koetaan. Kun se on pakollista, harjoittelijat saattavat kokea, etteivät he voi vaikuttaa henkilökohtaiseen terapiaansa. Koulutusohjelmissa on pohdittava keinoja, joilla voidaan vähentää henkilökohtaiseen terapiaan liittyvää stressiä ja pelkoja ja lisätä harjoittelijoiden vaikutusmahdollisuuksia henkilökohtaiseen terapiaan.” (käännös) [16, s. 4]
“Tässä artikkelissa havainnollistettiin, että psykoterapeutin henkilökohtaisen psykoterapia-ohjelmalla voi olla merkitystä kliinisen psykologian tohtorikoulutusohjelmille. Tässä artikkelissa myös perusteltiin, miksi voi olla järkevää, tarpeetonta tai epäeettistä tehdä psykoterapeutin henkilökohtaisesta psykoterapiasta pakollinen psykologian tohtorikoulutusohjelmissa. Huolimatta psykoterapeutin henkilökohtaisen psykoterapia-ohjelman henkilökohtaisia ja ammatillisia hyötyjä koskevista raporteista, tällaisista yhteyksistä on edelleen empiirisessä aukkoja suorassa näytössä [17].” (käännös) [18]
Mitä tutkimus sanoo syistä olla ottamatta apua vastaan?
“Huolimatta huomattavista ponnisteluista mielenterveys- ja mielenterveyshoitoon hakeutumisen leimautumisen vähentämiseksi huomattava osa palveluksessa olevista uskoo, että avun hakeminen vaikuttaa kielteisesti heidän uraansa. Toisaalta todellisuus tukee jossain määrin näitä käsityksiä, sillä mielenterveyshoitoon hakeutumiseen liittyy suurempi todennäköisyys joutua tahdonvastaisesti kotiutetuksi.” (käännös) [19]
“Lisäksi kävi ilmi, että maaseudun juoruverkostot ja sosiaalinen näkyvyys yhteisöissä pahensivat mielenterveyspotilaiden leimautumista ja sosiaalista syrjäytymistä. Leimautumista olisi vähennettävä yhteisön jäsenten keskuudessa heidän empatiansa lisäämiseksi. Sitten on parannettava tietoisuutta mielenterveyshäiriöistä. Suositellaan lisätutkimuksia Ruandassa tekijöistä, jotka liittyvät mielenterveyspalvelujen vähäiseen käyttöön, keskittyen enemmän yhteisön tasolle.” (käännös) [20]
“Huolimatta hoidon ja parempien palvelujen tarpeesta psykologiset esteet olivat tärkein syy hoitoon hakeutumattomuuteen. Psykiatrisen hoidon parantamisen perimmäinen strategia on asiantuntijoiden lisäämisen lisäksi panostaminen tietoisuuteen, leimautumisen vähentämiseen ja tiedottamiseen.” (käännös) [21]
Tulkintani
Mielenterveystyö on ajankohtainen asia ja se on ollut myös menneisyydessä puheenaihe. Nyt on tärkeää löytää keinoja saada lisää psykoterapeutteja Suomeen, koska nykyisen järjestelmän kapasiteetilla on rajansa. Lisää psykoterapeutteja tarvitaan, kun kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa sekä löydettävä keinoja, jolla annettava apu otetaan vastaan. Ratkaisukeskeiseen psykoterapian toimivuuteen löytyy kansainvälistä näyttöä [12-13] ja sitä ei pidä sulkea Suomen mielenterveystyön ulkopuolelle. Joudumme ehkä katsomaan niiden ihmisten suuntaan, jotka pystyvät tämän ongelma ratkaisemaan esim. EU -tasolla, jos asiaa ei korjata meillä [22-23].
Mitä mieltä olette itse? Mitä voimme tehdä omien kansalaistemme eteen?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] MOT. Taistelijan kotiinpaluu. Yle areena. 18.2.2024. https://areena.yle.fi/1-66871372
[2] MOT. Särjetyt rauhanturvaajat. Yle areena. 18.2.2013. https://areena.yle.fi/1-1800068
[3] MOT. Menetetty elämä. Yle areena. 3.11.2023. https://areena.yle.fi/1-63858248
[4] Emilia Pakkala. Jättitutkimuksen huolestuttavat tiedot: suomalaisten elämänlaatu on romahtanut ja itsemurha-ajatuksia aiempaa useammalla. Yle 17.5.2023. https://yle.fi/a/74-20032176
[5] Mieli Ry. Puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt terveydenhuollossa viimeisen viikon aikana. 13.3.2022. https://mieli.fi/tutkittua-tietoa/puolet-itsemurhan-tehneista-oli-kaynyt-terveydenhuollossa-viimeisen-viikon-aikana/
[6] Timo Partonen, Marjut Grainger, Olli Kiviruusu ja Jaana Suvisaari. Viimeinen terveydenhuollon käynti ennen itsemurhaa vuosina 2016-2018. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2022;138(4):345-352. https://www.duodecimlehti.fi/duo16711
[7] Prescott MR, Sagui-Henson SJ, Welcome Chamberlain CE, Castro Sweet C, Altman M. Real world effectiveness of digital mental health services during the COVID-19 pandemic. PLoS One. 2022 Aug 18;17(8):e0272162. PMID: 35980879; PMCID: PMC9387818. https://doi.org/10.1371%2Fjournal.pone.0272162
[8] Mikko Luomala. Terapiatakuu? Tärkeä asia, mutta onko psykoterapeutteja tarpeeksi? Uuden Suomen puheenvuoro 1.2.2023. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikko-luomala/terapiatakuu-tarkea-asia-mutta-onko-terapeutteja-tarpeeksi/
[9] Valvira. Valvira ei myönnä UWE Bristol yliopistosta valmistuneille oikeutta käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. 11.1.2024 12.00. https://valvira.fi/-/valvira-ei-myonna-uwe-bristol-yliopistosta-valmistuneille-oikeutta-kayttaa-psykoterapeutin-ammattinimiketta
[10] Elisa Rimaila. Miksi psykoterapiaan on niin vaikea päästä? Helsingin yliopiston lehti 5/2021. 12.8.2021. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/miksi-psykoterapiaan-niin-vaikea-paasta
[11] Haikal M., (2022). A Systematic Review of the Impact of Personal Therapy on Therapists. Curr Res Psychol Behav Sci 3: 1069. doi.org/10.54026/CRPBS/1069
[12] Smock Jordan, Sara & Froerer, Adam & Bavelas, Janet. (2013). Microanalysis of Positive and Negative Content in Solution-Focused Brief Therapy and Cognitive Behavioral Therapy Expert Sessions. Journal of Systemic Therapies. 32. 46-59. dx.doi.org/10.1521/jsyt.2013.32.3.46
[13] Marie-Carmen Neipp & Mark Beyebach (2022) The Global Outcomes of Solution-Focused Brief Therapy: A Revision, The American Journal of Family Therapy. https://doi.org/10.1080/01926187.2022.2069175
[14] Macran, S. and Shapiro, D.A. (1998), The role of personal therapy for therapists: A review. British Journal of Medical Psychology, 71: 13-25. https://doi.org/10.1111/j.2044-8341.1998.tb01364.x
[15] Heinonen E, Nissen-Lie HA. The professional and personal characteristics of effective psychotherapists: a systematic review. Psychother Res. 2020 Apr;30(4):417-432. 6. Epub 2019 May 24. PMID: 31122157. https://doi.org/10.1080/10503307.2019.1620366
[16] Laura Willets. Exploring the Impact of Personal Therapy and Factors that Affect Disclosure of Mental Health Difficulties in Applied Psychology Trainees. University of Liverpool. Väitöskirja (kliininen psykologia) 2018. https://livrepository.liverpool.ac.uk/3027128/2/201148690_Jul2018_edited_version.pdf
[17] Murphy, D., Irfan, N., Barnett, H., Castledine, E., & Enescu, L. (2018). A systematic review and meta?synthesis of qualitative research into mandatory personal psychotherapy during training. Counselling and Psychotherapy Research, 18(2), 199-214. https://doi.org/10.1002/capr.12162
[18] Richard Falcon. Should Personal Psychological Therapy be Mandated to Trainee Clinical Psychologists? Medical and Research Publications. 2023. https://www.medicalandresearch.com/current_issue/1487
[19] Heyman RE, Slep AMS, Parsons AM, Ellerbeck EL, McMillan KK. Systematic Review of the Military Career Impact of Mental Health Evaluation and Treatment. Mil Med. 2022 May 3;187(5-6):e598-e618. PMID: 34322709. https://doi.org/10.1093/milmed/usab283
[20] Muhorakeye, O., & Biracyaza, E. (2021). Exploring Barriers to Mental Health Services Utilization at Kabutare District Hospital of Rwanda: Perspectives From Patients. Frontiers in Psychology, 12. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.638377
[21] Coêlho BM, Santana GL, Viana MC, Wang YP, Andrade LH. “I don’t need any treatment” - barriers to mental health treatment in the general population of a megacity. Braz J Psychiatry. 2021 Nov-Dec;43(6):590-598. PMID: 33950152; PMCID: PMC8639019. https://doi.org/10.1590%2F1516-4446-2020-1448
[22] Kansalaisaloite: Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3890
[23] Eduskunta. Asian käsittelytiedot KAA 10/2019 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_10+2019.aspx
#kokonaispolitiikka #mikkoluomala #mluomala #eurovaalit2024 #mielenterveystyö #ratkaisukeskeinenpsykoterapia #SFBT