Omat kokemukset paikallisesta sopimisesta aiheuttavat lähinnä myötähäpeän tunnetta. Yrittäjä kertoo oman näkemyksensä, jonka jälkeen suututaan, jos hänen näkemyksensä mukaisiin ehtoihin ei suostuta. Tai vastakkaisesti aletaan kaivaa kilometrilaskuja usealta vuodelta, jotta saataisiin jotain, millä kiristää. Tai epäillään vastakkaisia näkemyksiä enemmän tai vähemmän asiattomin perustein.
Hjallis voisi tuoda esille sitä näkökulmaa, että vaikka pitkän linjan yrittäjät ovatkin suurimmaksi osaksi asiallista porukkaa, joukossa on kaikenlaista viheltäjää. Normi PK-yrittäjän sosiaaliset taidot ja muu osaaminen eivät välttämättä riitä siihen, että näistä asioista sovitaan paikallisesti.
Ratkaisuksi tähän voisi tarjota koulutusta, jota yrittäjäjärjestöt varmasti mielellään tarjoaisivat.
PS. Onko tällä nettiparlamentilla merkitystä? Lukeeko puolueen “tapit” näitä koskaan? Ainakaan keskusteluun he eivät osallistu, kuten eivät muutkaan jäsenet. Olisiko tässä vähän petrattavaa? Esimerkin paikka?
Työelämän pelisäännöissä pitäisi olla kompromissi sen väliltä, että saadan talouskasvua (se on tärkeää että talous kasvaa) ja että työntekijät sekä työnantajat ovat molemmat tyytyväisi ehtoihin sekä hyvinvointi ja työturvallisuus olisivat oikeasti kunnossa [1]. Valitettavasti tämä asia on edelleen ratkaisematon, kun erimiellisyyksiä syntyy jatkuvasti eikä asiat ole mustavalkoisia vaikka julkisessa keskustelussa voidaan korostaa ja jättää kertomatta asioita molemmin puolin. Asioiden pitäisi riidellä eikä ihmisten, mutta helppoja ratkaisuja ei ole vielä miten muuttaa toista ihmistä, koska ihmisen muuttaminen on vaikeaa [2].
Ilman riskinottajia ei ole yrityksiä, mutta ilman tekijöitä ei riskinottajalla ole yritystä. Ihminen on raadollinen olento [3] ja siihen ei ole vielä löytynyt ratkaisua, kuka on aina ja eniten oikeassa. Ihminen ei ole paljoa pystynyt muuttumaan 1500 -luvulta tähän päivään mennessä [3, s. 66-67].
Kaikki näkökulmat pitäisi tunnustaa oikeiksi ja sen jälkeen miettiä asiaa niiden valossa. Nyt helposti valitaan puoli, joka on sitten jatkossa “aina oikeassa”, kun vastapuoli on vastaavasti väärässä.
Aikuisen ihmisen pitäisi pystyä ymmärtämään, että hyvinkin vastakkaiset näkemykset voivat olla samaan aikaan totta, eivätkä ne ikään kuin kumoa toisiaan, tai kilpaile keskenään.
Meillä on tosiaan valta kun olemme samaa mieltä. Asioiden merkityksen punnitseminen omista arvoista katsomalla antaa vastauksen. Myös sellaisen vastauksen miksi toinen ajattelee eritavalla ja se kuvastaa omia reaktioita kun asiat menevät vaikeaksi. Monet tosiasiat pitävät sisällänsä sosiaalisen konskrution, joka on sidottu sen aikakauden “uskomuksiin”. Turku oli joskus pääkaupunkimme (tosiasia), nyt pääkaupunkimme on Helsinki (tosiasia). Näin se tieto muuttuu.
Tieteen kehitys vaatii välillä sen että pitää odottaa että uudet tieteentekijät tulevat tekemään työtä [1-2], kun se on ihmiselle vaikeaa muuttua jatkuvasti ja aidosti yhdistyä. Mielelläni näkisin maailma, jonka oivallisesti jo kuvasitkin:
“Aikuisen ihmisen pitäisi pystyä ymmärtämään, että hyvinkin vastakkaiset näkemykset voivat olla samaan aikaan totta, eivätkä ne ikään kuin kumoa toisiaan, tai kilpaile keskenään.”