Mitä ihmettä tänään a-studiossa ja eduskunnassa. Eikö meillä ole tärkeämpiä asiota? Kinataan maskeista? Hei, pitäisikö saada työtä kansalaisille. Miten Lappi ja lappilaiset yrittäjät ja heidän perheensä?
2 tykkäystä
Asiassa on nähdäkseni ainakin viisi ylätasoa, ja vasta niiden jälkeen yhtenä esimerkkinä maskit.
- Luottamuksen ansaitsemissa suuria ongelmia
Saako hallitus tai sen ministeri/t ylipäätään esittää muunneltua totuutta tai ohjata poliittisesti mitä tahansa selvitystä tai asiaa, jota tulisi voida tarkastella objektiivisesti ja tosiasioitten valossa? Viime aikoina esimerkiksi tapaukset omistajaohjaus-Suomen Posti ja ulkoministeri-AlHol.
Keväällä tehtiin selvitys “maskien hyödyllisyydestä”. Ei tehtykään, kuten myöhemmin viikko sitten todettiin. Olikin tehty hyvin kallis selvitys maskien saatavuudesta. Olisiko vain riittänyt todeta, että maskeja ei ole - Huoltovarmuuskeskuksen varasto kun oli päässyt vanhentumaan, ja epähuomiossa tilattiin pari lehtokoneellista maskeja epäluotettavilta toimijoilta. Väittämä maskien puutteesta oli tietysti totta. Puuro paloi pohjaan ja velli kaatui syliin, sekaisin yhtä kaikki. Ovatko muutkin “selvitykset” yhtä tarpeettomia ja yhtä epäluotettavia?
- Vastuun- ja vallanjaon jatkuva epäselvyys
On täysin epäselvää, mille taholle kuuluvat mitkäkin oikeudet, vastuut ja velvollisuudet.
Keväällä ei tiedetty mikä taho vastaa Helsinki-Vantaan lentokentän koronaopastuksesta ym. joten Finavia, Traficom, STM, THL, Vantaan kaupunki (ja mahdollisesti muutkin) totesivat että tuli informaatiokatkos.
Eilen pääministeri kertoi A-Studiossa että Tervahautala ei ole henkilö, joka päättää THL:n kannan. THL-lain 3. pykälän mukaan laitosta johtaa pääjohtaja.
Perustuslakivaliokunnan puoleen käännytään silloin kun se koetaan tarkoitukseen sopivaksi. Aina sitä ja sen kantaa ei hallitus katso tarpeelliseksi kuulla: EU:n koronatukipakettia koskeva kanta jätettiin jopa täysin huomioimatta. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, eikä perustuslakivaliokunnallakaan näytä sananvaltaa olevan.
Miten asoitten hoitaminen voisi onnistua, jos edes ministeritason päättäjät tai heidän avustajaryhmänsä eivät tiedä omista, laitostensa, virkamieskunnan tai valiokuntiensa rooleista, vastuista ja niiden jaosta, tai eivät piittaa niistä?
- Faktakysymysten puoluepolitisoituminen
Asia kuin asia politisoituu. Ei siinä mitään - politiikkaa kun tehdään. Hallituksen ja koko demokratian uskottavuus kuitenkin kärsii, kun virkanimitykset ovat vahvasti puoluepoliittisia, ohittaen pätevät hakijat, ja näin jopa sen puolueen toimesta joka ennen eduskuntavaaleja piti tällaista menettelyä demokratian vastaisena. Mielenosoittajat eivät noudata itse poliisille toimittamaansa suunnitelmaa, eivät noudata poliisin tunteja jatkunutta poistumiskehoitusta, ja seurauksena on lievien voimatoimien käyttö. Syyteharkintaan joutuukin - poliisi. Lakien noudattaminen on subjektiivista, samoin niiden rikkomisen seuraamusten harkinta. Vallan kolmijako on unohtunut. Tarvitaanko lopulta yleisillä vaaleilla valittua eduskuntaa säätämään lakeja, poliisia niiden noudattamista valvomaan, tai oikeuslaitosta sanktiomaan lakien rikkominen?
- Asenneongelma
Mikäli oppositio esittää aiheellisen kysymyksen, siitä loukkaannutaan, jopa vihastutaan ja kehoitetaan häpeämään. Olkiukkojen rakentamiseen käytetään energiaa, epäkohdien ratkaisemiseen - kuten työttömyystilanne - ei. Sen sijaan että keskusteltaisiin työllisyydestä, lietsotaan vastakkainasettelua ja syytetään elinkeinoelämää “yhteiskuntavastuun puuttumisesta”.
Syyttelytaipumus ilmeisesti liittyy kohtaan 2) - ei hahmoteta, mitä yhteiskuntavastuu edes tarkoittaa. Mikä taho on vastuussa työllistämisen edellytysten luomiselle? Onko sitten valtion yli 30 % omistama Nesteen Naantalin jalostamo toiminut yhteiskuntavastuuttomasti päättäessään lakkauttaa jalostamon, josta seuraa n 300 hengen suora työttömyys, lisäksi alihankkijat?
- Poukkoilu ja suhteellisuudentajun vähäisyys
Tämä esimerkki liittyy koronaan. Kesällä Skopjen lennoilla Suomeen tuli runsaasti koronatartuntoja. Muutaman koronalennon jälkeen ne keskeytettiin. Runsas kuukausi sitten ilmoitettiin, että “lentoyhtiö on tehnyt päätöksen, että lennoille edellytetään negatiivista koronatestitulosta”. https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5041356/Skopjenlennolla+saapuvilta+vaaditaan+negatiivinen+koronatestitulos
Viime lauantaina Skopjesta saapui jälleen koronalento. Ketään ei oltu testattu Skopjessa ennen koneeseen päästämistä, eikä Turussakaan tarvinnut testiin mennä jos ei halunnut. Seitsemän todettua tartuntaa. https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006668451.html?fbclid=IwAR0dOZOMkFap0K1BDO62-btVX4mn6T85P55TzmXVRW_QsNcbpcJi5jU62fg
Huomenna, perjantaina Turkuun laskeutuu seuraava Skopjen lento.
Samaan aikaan samassa Suomessa: Yli 20 hengen kokoontumisrajoitus yksityistilaisuuksissa, Vaasassa 10 hengen rajoitus. Ravintoloita syytetään koronan levittämisestä (ks. linkaamani TS:n artikkelit) ja niiden elinkeinon harjoittamisesta tehdään mahdotonta. Vastuullisuutta epäillään, yrittäjiä syytellään.
Ilmeneekö poukkoilua, entä epäjohdonmukaisuutta? Kyllä ja kyllä.
Koronatilanne tuo esille johtamisen ja johdonmukaisuuden puutteiden seurauksia, joista olisi normaalioloissakin suurta haittaa. Maskit ja koroona ovat vain yksi asia, joskin tärkeä: ihmisten - tasapuolisesti myös vanhojen ja perussairauksia potevien - terveysturvallisuus ja oikeus elämään. Vastuullisesti toimivilla elinkeinonharjoittajilla ja kaikilla, muillakin kuin matkailu- ja ravintola-alan yrittäjillä on oikeus ansaita elantonsa. Maskit käyttöön, nyt niitä on. Käsidesi jokaisen taskuun tai laukkuun, siitäkään ei ole mitään pulaa.
Sinänsä voi olla perusteltua sanoa, että mitäpä maskiselvityssotkusta enää puhua. Meni jo. Samalla logiikalla voisi todeta, että mitäpä muutamasta vakavasta onnettomuudesta, turha vaivata Onnettomuustutkimuskeskusta selvittämään miten vastaavat tragediat voisi välttää - meni jo. Onko ajanhukkaa jauhaa Stalinin ja Hitlerin hirmuteoista, siitähän on jo kauan. Ja niin edelleen. Olen eri mieltä: jos ei virheistä opi mitään, ne joutuu toistamaan.
Tämä ei ole syytöslista, ei kannanotto yksittäisen ministerin toimiin tai toimimattomuuteen. Maskit mainittu, mutta pellejä ei nimetty. Yhteenvetona totean, että perustavanlaatuisten ongelmien ratkaiseminen vaatii nyt paljon ja isoja toimia, jotta selvitään tästä kriisistä, opitaan ja osataan varautua tulevaan, ja varmistetaan hyvinvointivaltion ja demokratian toimivuuden edellytykset. Rehellisyys ja yhteistyökyky sekä toimivastuiden ja valtuuksien selvittäminen, niiden selkeyttäminen tarvittaessa - siitä on tarpeellista aloittaa. Työllisyyden hoito sujunee sen jälkeen huomattavasti paremmin.
6 tykkäystä
Onko toisaalta se, että jossain puhutaan maskeista pois siltä ettei samalla kyetä miettimään ja päättämään muita asioita? Ja jos maailmaan mahtuu vain yksi ongelma kerrallaan kuka määrää järjestyksen jossa ne hoidetaan?
Vallitseva tilanne on toki yrityksille vaikea ja kaikki mahdolliset keinot pitääkin käyttää ja käydä läpi. Mutta samalla myös maskiasia on viruksen leviämisen kannalta olellinen keskustelu jota voidaan käydä siinä sivussa.
Ja Kristiinalle haluaisin vastata kohdasta 3 “Mielenosoittajat eivät noudata itse poliisille toimittamaansa suunnitelmaa, eivät noudata poliisin tunteja jatkunutta poistumiskehoitusta, ja seurauksena on lievien voimatoimien käyttö. Syyteharkintaan joutuukin - poliisi.Lakien noudattaminen on subjektiivista, samoin niiden rikkomisen seuraamusten harkinta. Vallan kolmijako on unohtunut.”
Kysehän ei ole siitä tekikö mielenosoittajat oikein, vaan siitä onko rauhanomaisten mielenosottajien kaasuttaminen ok. Itse näen kohtuulliseksi myös sen että poliisin voimankäytön tulee olla suhteessa tekoon. Näistä mielenosoittajista muistaakseni hieman alle 80 kyllä sai sakot ja rangaistukset (jos olen käsittänyt oikein, ne tielle menneet), annat olettaa että heidän osuus tässä on jotenkin mitätöity ja vain poliisi teki väärin. Suomessa on ennenkin vastaavat tilanteet hoidettu eritavalla, ja on vaikea nähdä miksi jollekin on ongelma jos tällainen poikkeuksellinen tilanne (suomessa ensimmäinen kerta kun poliisi käyttää kemiallista asetta maassa istuvaa vastaan) käydään kohta kohdalta läpi oliko kyseessä ylilyönti. Jos esimerkistä tekee tarkoituksenmukaisen karikatyyrin ja ääriesimerkin -> esimerkiksi poliisi ampuu r-kioskilta kolmioleivän vieneen nälkäisen narkomaanin on ihan kohtuullista käydä läpi myös poliisin toiminta tilanteessa, eikä se tarkoita että siitä leivän varastamisesta tuli yhtäkkiä oikeutettu teko.
2 tykkäystä
Kiitos Mika Mattinen kommentistasi.
Esimerkkisi ovat kaksi täysin eri mittaluokan asiaa, myös sen osalta josko on olemassa ratkaisu vai ei.
Narkomaani varastaa leivän; on kärjistys väittää että hänet voitaisiin ampua. Todennäköisimmin yhteiskunta järjestäisi huumeongelmaisen vieroitushoitoon ja tarjoaisi sosiaalipalveluja. Yksilön kannalta ratkaisu on hyvä ja tarpeellinen. Muiden kanssakulkijoiden kannalta myös, sillä näin toimien kenties hillitään huumekuskien aiheuttamia kuolonkolareita. Ehkäpä myös herätään huomaamaan, että huumeiden käytön laillistaminen ei olisikaan järkevä ajatus, huumeiden käyttäjän rahojen mennessä huumausaineisiin, ei ruokaan.
Mellakoitsijat eivät toimi poliisille tekemänsä ennakkoilmoituksen mukaan, vaan sulkevat vilkkaasti liikennöidyn kadun liikenteeltä. Poliisin pois kantamat palaavat takaisin sulkemaan katua. He eivät poistu tunteja kestäneistä kehoituksista huolimatta ja vasta paprikasumute saa mellakoijat avaamaan kadun. Ennakoimattoman häiriön vuoksi poliisi on sidottu tehtävään, ja näin järjestystä ylläpitävien resurssia on pois mahdollisesti henkeä uhkaavien tehtävien hoitamisesta.
Miten poliisin olisi pitänyt mielestäsi toimia?
Entä miten estetään vastaavat laittomat katujen sulkemiset ja virkavallan vastustamiset?
1 tykkäys
Hei
Tein kyllä esimerkistä äärimmäisen en niinkään verratakseni tilanteita suoraan vaan tuodakseni esiin sen, että poliisin voimankäytön tutkiminen ei vielä tarkoita että asia on politisoitunut ja vallan kolmijako on unohdettu. Päinvastoin, poliisin toiminnan tulee olla sellaista josta voidaan keskustella, ja jota voidaan tutkia ja käydä läpi erityisesti tällaisissa tilanteissa jotka on poikkeuksellisia. Suomessa (tietääkseni) ei ole ainakaan lähihistoriassa kaasutettu maassaistuvia rauhanomaisia mielenosoittajia.
Käytetään tästä myös oikeaa termiä. Mielenilmauksen muuttuminen mellakaksi vaatii väkijoukon suorittamaa väkivaltaa. Passiivinen vastarinta ei ole väkivaltaa. Tilanne olisi tottakai eri, jos kyseessä olisi ollut mellakka kuten väität. Mutta käsitellään tilannetta sinä mikä se oli, eli mielenosoituksena. Monet oikeusoppineet ovat hakeneet tälle elokapinan mielenilmaukselle ennakkotapauksia kauempaa koska suomesta vastaavia oikeuspäätöksiä ei ilmeisesti ole. Miikka Vuorela (Juristi ja kriminologian opettaja) antoi keskustelussa esimerkiksi tapauksen Oya Ataman vs Turkki 5.12.2006 jossa ihmisoikeustuomioistuin päätti poliisin tehneen ihmisoikeusloukkauksen kaasuttaessaan kadun vallanneen mielenosoituksen turkissa.
Mä voin rehellisesti tässä myöntää, että en ole turvallisuusalan asiantuntija, enkä oikeusoppinut, enkä suoraan osaa luoda vaihtoehtoista toimintasuunnitelmaa tulevaisuuden varalle joten jätän vastaamatta viimeiseen kahteen kysymykseen. Mä en myöskään väitä että tässä välttämättä on tapahtunut ylilyöntiä. Olen ainoastaan sitä mieltä että se on mahdollista, ja on tärkeää että asia tutkitaan ja asiasta voidaan keskustella, ja toimintamenetelmiä muutetaan jos se on tarpeen. Ja se, että tämä asia on keskustelun ja tutkinnan alla ei tee asiasta politisoitunutta tai lakien noudattamisesta subjektiivista. Haluan pitää kiinni ihmisoikeuksista siltäkin varalta, että joskus tulevaisuudessa tulee tilanne jossa itse olisin valmis menemään kadulle osoittamaan mieltä (kuten tällä hetkellä Valkovenäjällä). Oikeuden pitää myös olla sama kaikille, oli mielenosoittajien kanssa sitten samaa tai erimieltä.
Menee kyllä hieman ohi aloituksen aiheen, tästä varmaan jos haluaa enemmän keskustella voisi tehdä uuden keskustelun. Toisaalta minulla ei ole näillä näkymin lisättävää.