Satamien toimintojen laaja automatisointi: tulevaisuus?

Kun valtaa käytetään, niin käytetäänkö sitä “hyvän tekemiseen”?

Tähän kysymykseen saa erilaisen vastauksen riippuen keneltä sitä kysyy. Tästä tulee helposti me vastaan ne asetelema. Kuitenkin kun lakkoilut uhkaavat talouden jatkuvuutta Suomen satamissa [1].

On sopivaa kysyä, että miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa esim. Sataman strategisiin valintoihin panostaa työntekijöihin vai enemmän automatisointiin? Siitä on kuitenkin jo esitetty väiteitä mediassa, että tulevaisuudessa panostetaan vähemmän työntekijöihin ja enemmän automatisointiin, jotta esim. taloutta ei voitaisi lamauttaa lakoilla, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin, kuten yhteiskunnan läpi kulkevat moraalipaniikit [2].

Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru sanoo, että automatisaatio etenee myös Suomen satamissa.” [3]

Kiinassa esim. satamien automatisointia tehdään ja se herättää vastarintaa [4], mutta tässä jää valta ihmisille, että haluavatko he olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa vai osallistua yhteiskunnan rakenteiden lamauttamiseen ja yhteiskunnan vahingoittamiseen aikoina, jolloin lakot vaikuttavat jo heikossa oleviin yrityksiin sekä Suomen elinkeinoelämään todella negatiivisesti ja voittajia ei ole.

Mitä mieltä olette itse?

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Ali, Y., Bilal, M., & Sabir, M. (2020). Impacts of transport strike on Pakistan economy: An inoperability Input-Output model (IIOM) approach. Research in Transportation Economics, 100860. https://doi.org/10.1016/j.retrec.2020.100860

[2] Goode, Erich, and Nachman Ben-Yehuda. “Moral Panics: Culture, Politics, and Social Construction.” Annual Review of Sociology, vol. 20, 1994, pp. 149–71. JSTOR, http://www.jstor.org/stable/2083363

[3] Jussi Korhonen. Robotit uhkaavat Suomen pelätyintä lakkoasetta. Iltalehti 8.3.2024. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ce4ee985-7dfc-47ae-a143-57d05e8046d0

[4] Larry Liu, Han Zhang, Robots and protest: does increased protest among Chinese workers result in more automation?, Socio-Economic Review, Volume 21, Issue 3, July 2023, Pages 1751–1772, https://doi.org/10.1093/ser/mwac027

#haittatalous #automatisointi #kompromissi #kokonaispolitiikka #eurovaalit #selviytyminen_velvoittaa

"Euroopasta on tulossa ”hyvinvoinnin museo” – samalla USA:ssa tehdään maailmaa mullistavia läpimurtoja yksi toisensa perään" [5]

Ylen uutisen mukaan Yhdysvalloilla on vähintään kolme valttikorttia:
maahanmuutto, etäisyys sotaan ja isot investoinnit [5]

EU:n vahvuus ei ole tällä hetkellä parhaimmissa kantimissa johtuen useista kriiseistä [6], [7].

EU:n uhkana ei siis ole oppositio ja mullistukset vaan korruption ja rappion vähittäinen alkaminen.” (käännös) [8]

Suomessa täytyy tehdä valintoja, joilla me saamme osamme tästä maailman resursseista sekä kehityksestä. Jos me vain otamme omalle (Suomen) maaperällemme vain enimmäkseen muiden maiden kustannuksia, ongelmia ja emme investoi asioihin, jotka palautuvat meille kokonaishyötynä. Olemme degeneraation tiellä. Näissä valinta-asioissa keskustelu menee helposti mustavalkoiseksi, ja jyrkät valinnat eivät ole toimivia, kun sosiaaliset ilmiöt ja yhteiskunnan sääntely ovat itsestään monimutkainen prosessi, jossa tarvitaan toimivaa säätelyä ja valintoja jotka vastaavat komplekseihin haasteisiin [9].

Lähteitä

[5] Anna Karismo. Euroopasta on tulossa ”hyvinvoinnin museo” – samalla USA:ssa tehdään maailmaa mullistavia läpimurtoja yksi toisensa perään. Yle 22.3.2024. https://yle.fi/a/74-20080424

[6] https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document/EPRS_STU(2023)751428

[7] Morag, Nadav. “Border Management in Europe: Is the Paradigm Evolving?” Homeland Security Affairs 16, Article 1 (April 2020). www.hsaj.org/articles/15835.

[8] Andrea, Peto. (2021). Europe will not collapse but it might rot from within. In: Green Journal 16.5.2019. https://www.researchgate.net/publication/350530733_Europe_will_not_collapse_but_it_might_rot_from_within_In_Green_Journal_1652019

[9] Hallo, L.; Nguyen, T.; Gorod, A.; Tran, P. Effectiveness of Leadership Decision-Making in Complex Systems. Systems 2020, 8, 5. https://doi.org/10.3390/systems8010005

Automaatio lisääntyy kaikkialle, missä se on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin ihmisten tekemä työ. Lähtien liikkeenjohdosto asti. Lakkoilijoita on siitä turha syyttää. Oikeammin pitäisi kysyä miksi poliittinen johto alkaa voimakkaasti säätelemään työmarkkinoita? Parempi ratkaisu oltaisiin saatu, jos hallitus ajaisi minimipalkkalakia ja jättäisi muut työmarkkinakysymykset sopijapuolille. Muistaakseni kumpikaan isoista hallituspuolueista ei ennen eduskuntavaaleja ei esittänyt nykyisen kaltaisia muutoksia työelämäuudistuksiin. Muutenkin tuntuu erikoiselta, että kun ns. markkinataloutta ajavat voimat pääsevät poliittiseen valtaan, niin Suomessa se ajautuu aina kansataloutta heikentävästi. Näinhän oli -92 lamassakin.